| Aihe: kontrabasso | |
|---|
 Ganess
29.04.2009 17:57:13 (muokattu 29.04.2009 18:12:46) | |
|
Hei kaikki kontrabasistit! oisko jollain kokeneella tietoa ´tommosista thomannin sähkösistä kontrabassoist?? oon katellu noita jotain staggin bassoija...
http://www.thomann.de/fi/stagg_edb_34_h.htm
nii ja jos joku vielä tietäis mitä tarkottaa noi joppujutut noissa, esim.VBR,H,BK,MBK ym...? |
|
ne loppujutut tarkottaa väriä
"Se tekee siitä sen..." |
|
JukkaPena: Oon siinä käsityksessä, että jos kontraan, jossa kielet on keskenään vireessä, laitettas nauhat niin ne nauhat kaartus matalimpia kieliä kohti mennessä virityskoneistoon päin.
Sitten siitä tulisi vireen suhteen samalla tavalla tasavirheinen soitin kuin nauhalliset sähköbasso ja kitara on jo.
Aina saa kärsiä ja hävetä. |
 JoKo
30.04.2009 19:41:05 | |
|
Mitä enemmän tehoa ja kaiutinpinta-alaa, sen parempi.
Onko noin? Mitä mä oon nähny keikoilla niin todella monet vetää pienillä noin 10 tuumasilla ämyreillä. Ainakin GK:n joku pikkukombo on ollut suht yleinen. En tosin ole asiaa hlökohtaisesti tutkinut sen tarkemmin, pitääpi kokeilla ens kerralla sitten isompiakin skobeja. |
 Teijo K.
30.04.2009 20:32:47 (muokattu 30.04.2009 20:34:16) | |
|
JoKo: Onko noin? Mitä mä oon nähny keikoilla niin todella monet vetää pienillä noin 10 tuumasilla ämyreillä. Ainakin GK:n joku pikkukombo on ollut suht yleinen. En tosin ole asiaa hlökohtaisesti tutkinut sen tarkemmin, pitääpi kokeilla ens kerralla sitten isompiakin skobeja.
Munsta tää johtuu lähinnä siitä, että se itte kontra on vaan niin älytön raahattava. Toi että mä puhuin sitten vain ja ainoastaan siitä tilanteesta, että henkilöllä ei ole varaa ostaa parasta, vaan pitää tyytyä halpaan.
jani72: Mitenä tämmöiset peruskombot, esim. Hartken kickbackit, Warwickit ja Peaveyt? Budjettihan se tulee taaskin vastaan...
Mitä enemmän tehoa ja kaiutinpinta-alaa, sen parempi. Ei siinä musta muuta nyrkkisääntöä ole. Ampegin trankkukamoja välttelisin, Hartke oli mun omissa kokeiluissa yllättävän hyvä kontralle. Sanon tämän vaikka bassokitaralle olen aina inhonnut Hartkea. Bband D1 muuten mullakin mikkinä.
Aina saa kärsiä ja hävetä. |
|
Hyvässä kontrabassossa on voimakas akustinen sointi, jolloin se vahvistuksen tarve ei oo niin suuri eli selvitään pienemmälläkin styrkkarilla. Mitä enemmän vahvistetaan niin sitä vähemmän sitä akustista sointia tulee ja pietsomikeillä varsinkin jousella soitettuna se sointi menee todella luonnottoman kuuloiseksi.
Mitä enemmän tehoa ja kaiutinpinta-alaa, sen parempi.
Mulla toi on omien kokemusten nojalla menny kyl toisin päin. Ku soittaa huiluääniä ja sit pizzicatosoitos arvostaa sitä otelaudan narinaa niin jotenki se on tullu paremmin kuuluviin pienten kartioiden kautta.
Kontraa käytetään yleensä vahvistettuna jazz- ja kansanmusapiireis, joissa ne äänenvoimakkuudet ei oo niin kovia niin välttää kaiutinpinta-alaltaan ja teholtaan pienemmät combot. Tietty sit on nää kovaäänisemmät ja rockhenkisemmät bändit, mut niissä en oo hirveesti kontraa pompotellu ku suosiolla ottanu sähköbasson.
Munsta tää johtuu lähinnä siitä, että se itte kontra on vaan niin älytön raahattava.
Vaikka kontrabasistil on iso soitin roudattavana niin kyl se sitä rantasaunaakin varmaan kuljettelis, jos sen käytöstä ois sille etua. Meil konsal on Ampeg SVT-2PRO-putkinuppi (300 wattia) ja 4x10 kaappi bändiluokas vakiona. Usein ite näen kyl sen vaivan et bänditreeneihin etin jostai sen laitoksen syövereistä sen GK:n MB-combon, koska se vaan toimii kontrabasson kans mun mielestä paremmin.
"Se tekee siitä sen..." |
|
JukkaPena: Vaikka kontrabasistil on iso soitin roudattavana niin kyl se sitä rantasaunaakin varmaan kuljettelis, jos sen käytöstä ois sille etua. Meil konsal on Ampeg SVT-2PRO-putkinuppi (300 wattia) ja 4x10 kaappi bändiluokas vakiona. Usein ite näen kyl sen vaivan et bänditreeneihin etin jostai sen laitoksen syövereistä sen GK:n MB-combon, koska se vaan toimii kontrabasson kans mun mielestä paremmin.
Ootko varma että se johtuu Gallien Kruegerin koosta, eikä siitä että siinä on kontralle parempi etunen?
Aina saa kärsiä ja hävetä. |
|
JukkaPena: Oon siinä käsityksessä, että jos kontraan, jossa kielet on keskenään vireessä, laitettas nauhat niin ne nauhat kaartus matalimpia kieliä kohti mennessä virityskoneistoon päin.
Kyllä. Senhän takia s-bassossakin on tallapalat, kun kielten värähtelykuvio on erilainen jäykkyydestä riippuen. Tarkan markan mies tasaisi sitä eri asemien vääristymistä niinkun Leland Sklar:
http://rocklegendsadventure.com/_img/gallery/leland_sklar.jpg
Tosin tossa on ohuimpien ja paksuimpien kielten välillä jo melkoisesti eroa skaalan pituudessa, jolloin noi nauhatkin kaartuu kohtuu jyrkästi.
Kipu lisää kiimaa |
|
Teijo K.: Ootko varma että se johtuu Gallien Kruegerin koosta, eikä siitä että siinä on kontralle parempi etunen?
Sori, en tarkottanu kyl tota kokoo. Se styrkkari vaikuttaa vaan enemmän kontralle suunnitellulta kuin toi Ampegin läjä. Melkein kaikkihan siinä on toteutettu toisin...
"Se tekee siitä sen..." |
|
JukkaPena: Sori, en tarkottanu kyl tota kokoo. Se styrkkari vaikuttaa vaan enemmän kontralle suunnitellulta kuin toi Ampegin läjä. Melkein kaikkihan siinä on toteutettu toisin...
Jep, kun toi keskustelu mitä lainasit ton pikku pätkän koski nimenomaan tilannetta että henkilöllä ei ole varaa mihinkään "oikeaan" kontravahvariin, vaan pitää ostaa vaikka käytettynä joku mikä vaan bassovahvari. Trankku Ampegista oon saanut keikalla suurinpiirtein elämäni huonoimman kontrasoundin. Putkiampeggia en ole tossa käytössä kokeillut.
Aina saa kärsiä ja hävetä. |
|
JukkaPena: Mulla toi on omien kokemusten nojalla menny kyl toisin päin. Ku soittaa huiluääniä ja sit pizzicatosoitos arvostaa sitä otelaudan narinaa niin jotenki se on tullu paremmin kuuluviin pienten kartioiden kautta.
Paljon kaiutinpinta-alaa ei tarkoita isoja kaiuttimia vaan myös yhteenlaskettua kaiuttimien pinta-alaa. Yksi syy esim. rantiksen hyvään soundiin on pienten kaiuttimien yhteenlaskettu suuri kaiutinpinta-ala isossa kaapissa. Ja paljon tehoa tarkoittaa laatukamoissa myös paljon headroomia. En tarkoita, että kontralla toimisi rantis ja SVT, itselle tuntuu hyvin vieraalta ajatukselta vetää kontraa niillä. |
 Etvi
12.05.2009 09:15:39 | |
|
No niin, kontrabassoon totuttelu alkoi täälläkin. Ostinpa tuollaisen Strunal 3/4 oppilaskontran. Hiukan kyllä vaatii totuttelua, mutta mukavaa vaihtelua sähköbassoon on kuitenkin. Nyt pitäisi vaan löytää vaan opettajaa karsimaan mahdollisia tekniikkavirheitä pois heti näin taipaleen alkuvaiheilla. Musiikkiopisto kuulostaisi myös mielenkiintoiselta vaihtoehdolta kontran opettelemiseen.
FFFFFFUUUUUUUUU...... |
|
Kontran kaulan säätö
Eli mä ostin tollaisen Harley Benton sähkökontran 3/4. Ja kysymys kuuluu, kun tässä on samanlainen kaularautasäätö, kuin sähköbassossa, niin miten tähän tulee suhtautua. Mun mielestä ihan alhaalla se kaula taipuu vähän liikaa. Käänsin rautaa jo vähän, mutta aika tiukalta tuntui. Paljonko esimerkiksi, jos painaa E-kieltä vaikkapa H:n ja F:n kohdalta, niin paljonko väliä kielen ja kaulan välillä suurin piirtein pitäisi olla G:n ja Gis:n paikkeilla. 1 mm maksimi? Yli? Kiitos jälleen neuvoista.
Vähän jäykältä tuntuu siis 2, 3 ja 4 sävel verrattuna muihin. Ensimmäinen (eli E:n F) siis tietysti on vähän jäykkä, koska satulan täytyy olla jonnii verran koholla lautaan nähden (näin ymmärtäisin). Tommosta, kaikki neuvot kelpaa. Ja hyvin on lähtenyt käyntiin, heitin ensimmäisen pizzicato-keikankin jo tolla, pari ihan yksinkertaista biisiä ala-asemassa. |
|
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=324305
Myykää, myykää..
"Äetsän sävelkulkulaitokselta pari modulaatiosukkaa" |
|
JukkaPena: Oon siinä käsityksessä, että jos kontraan, jossa kielet on keskenään vireessä, laitettas nauhat niin ne nauhat kaartus matalimpia kieliä kohti mennessä virityskoneistoon päin.
Moro kolleegat, ite oon yrittänyt alusta asti irti tuosta nauha- tai visuaalisesta-ajattelutavasta, vaikka tottakai kontra ja muut "vireiset" soittimet vaativat paljon pohdiskelua avautuakseen.
Pyrin myös tilanteen mukaan välttämään vapailla kielillä soittamista, koska niissä on yleensä paljon huonompi saundi, tai ainakin erilainen verrattuna painettuihin ääniin. Otelaudalta soitettaessa voi mielestäni myös kontrolloida ääntä paremmin.
Alkuperäistä aihetta sivutakseni: Mitään soitinta ei kannata tilata/ostaa kokeilematta ensin, mutta toisaalta nykyään noi halvat soittimet on niin halpoja, että ei niissä nyt ihan hirveesti kyllä menetäkkään....
"Hanki parempi harrastus!" -RN |
|
heip.huusin abertonea nettihuutokaupassa.vahingossa.millanen on maine? |
|
satumarja: heip.huusin abertonea nettihuutokaupassa.vahingossa.millanen on maine?
Kiinan-soittimia käsittääkseni. Laadussa huomattavia vaihteluja. Voi osua kohdalle ritsa tai ihan jees, tuskin mitään erityistä.
"Kaikki jotka soittavat bassoviulua tai pasuunaa, ovat useimmiten neuvottomia." -Anton Tsehov, Romaani bassoviulusta |
|
satumarja: heip.huusin abertonea nettihuutokaupassa.vahingossa.millanen on maine?
Ne mitä olen nähnyt on Ihan siistejä, mutta hiukka hiljaisia ja tukkoisen oloisia pelejä. Hintansa veroisia.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
 Murgo
01.08.2011 17:22:56 (muokattu 01.08.2011 17:26:58) | |
|
Minulla on tuollainen Abertonen kontra (4/4), aika tavanomainen Kiinantekelehän se on, ei varmaan mitään huippua mutta käyttökelpoinen ainakin tällaiselle 100% harrastelijalle, säätöä vaati (tosin myyjähän tekee sen pienestä lisähinnasta, minä trimmailin itsekseni eli madalsin lähinnä sekä tallaa että satulaa kun kielet olivat turhan korkealla) sekä oma yksilöni myös yhden sauman liimaamisen sekä pinnan asettamisen paikoilleen. Nämä viat siis olivat ostaessa ja myyjä antoi niiden perusteella hinnasta alennusta joten en siis maksanut "listahintaa" ja korjattuani nämä on nyt vuoden verran pysynyt hyvin "kasassa" eli ei ole tarvinnut lisää liimailla tms.
Työnlaatu on enimmäkseen suht ok, ehkä muihin näkemiini/omistamiini halppiksiin nähden hiukan keskitasoa krouvimpaa, pieniä "rosoisuuksia" on siellä täällä. Akustinen ääni on, kuten yllä todettiin, aika hiljainen, vahvistettuna toki toimii.
Itse ostin siis ihan "huvikseni", ensimmäiseksi mm. sahasin kylkeen reiän johon asensin luukun (itsetehdyn) mikkisysteemin esivahvistinta ja säätimiä varten mitä en tietenkään olisi ikinä tehnyt kalliimmalle soittimelle.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! |
|
Kysymys vahvistamisesta!
Mulla ei ole tällä hetkellä bassovahvistinta, mutta välillä semmoinen on tarpeen. Mulla on pari KRK:n Rokit 6- aktiivisia lähikenttämonitoreita, joissa on asiaankuuluvan hyvä neutraali saundi ja paljon tehoa. Semmoista voisi periaatteessa käyttää vahvistimena silloin harvoin kun vahvistusta tarvitsee. Ongelma on, että basson mikki (joku piezo) on niin matalaoutputtinen, että väliin tarvitsisi jotain miestä väkevämpää. Onko vastaus etuaste vai peräti joku "nuppi"?
Kiitos jo etukäteen ajatuksista ja ehdotuksista - minen tiedä vahvistimista mitään, niin saa huoleti ehdotella muitakin juttuja.
-jude
"Kaikki jotka soittavat bassoviulua tai pasuunaa, ovat useimmiten neuvottomia." -Anton Tsehov, Romaani bassoviulusta |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
