Bassot ›

Tervee!
 
Tällasta asiaa voisi kysyä myös Elektroniikka ja soitinrakennus -osiossa, mutta on huomattu, että löytyy osaajia tältäkin puolelta, joten:
 
Jonkun aikaa sitten mulla meni totaalisen basaksi tollanen Hartke 3500A -nuppi. Käytin sitä huollossa sitten ja siellä se oli jos jonkin aikaa ja hintakin oli jos jonkinmoinen. Laite tuli kuntoon OK, mutta hämmästyksekseni totesin, että volasäätö toimi aivan erilailla korjauksen jälkeen. Kun aiemmin soitti treeniksellä vielä nupin ollessa ehjä noin klo 12-13 voimakkuudella, tulee sama teho ulos nyt noin kello 8 asennossa. Kun volaa nostaa tosta, pysyy se vieläpä suht. kliininä ainakin kaapin sallimissa rajoissa vielä sinne klo 13 asti. Kovemmalla en oo enää viittiny yrittää ettei elemäntit lähde tai jotain.
 
Kun ei päässyt jubailemaan suoraan huoltomiehen kanssa niin vähän paha sanoa, että mitä siellä on tehty. Soitinliikkeen setä sanoi vaan, että jota kuinkin kaikkea sieltä meni vaihtoon. Korjauksen hinta oli muistaakseni jotain vajaa pari hunttia, eli tämänkin perusteella voi arvailla, että onko menny muuntajia ym. kamaa paljon uusiks. Todennäköisin vaihtoehto tähän tehojen muuttumiseen on, että sinne on vaihdettu päätekamat uusiks, eikä oo oltu niin ronkeleita, että onko se just samoissa sen tehdasvalmisteisen mallin kanssa, kunhan tehoa on vähintän samat.
 
Näin ollen itse kysymykseen; miten olisi tällaisen tapauksen tehon likimääräinen määrittäminen mahdollista. Himasta löytyy yleismittari. Mihin voi tökätä? Tähän voisi antaa vastauksena ennemmin "se vihree pyäree juttu siinä ja se punanen johto siinä vieressä" kuin että "joo sitä diodin anodivastuksesta ja sieltä muuntajan kondensaattorin toisiopiirin kääminkiertimestä sellanen sekundaarijännite kertoo kaiken laskukaavalla se ja se".
 
Voiko nupin tehoa määrittää likimääräisesti myös dB-mittarilla? Vai onko tämä liiaksi riippuvainen kaapin "akustisesta impedanssista" vai mikä liepi? Varmasti vaihtelee tässä tulokset senkin mukaan sitten, että mitä taajuuksia tuuttaa tulemaan.

jaat luvulla, joka on kahdeksan kertaa tehovastuksen resistanssi
 
Uteliaisuuttani kysyn, että mistä tuo 8-kertaisuus tulee?

Yksi konsti vaatii kaapin impedanssin mukaisen tehovastuksen, ämpärillisen vettä ja lämpömittarin. Skoopistakin voisi olla apua särön toteamiseksi ja siniaaltogeneraattori tai saahan siniaaltoa tietsikastakin ja siihen ohjelmia millä sen muuttaa skoopiksi. Laitetaan se esim. 8 ohmin vastus vesiämpäriin ja ajetaan siihen tehoa jonkin aikaa. Sitten mitataan vedestä lämpötilan nousu ja ynnäillään käytetty aika ja energiamäärä mikä vaaditaan vastaavaan vedes lämmönnousuun ja tehot on siinä. Veikkaisin kanssa potikan vaihdetun hieman erilaiseen. Noita logaritmisiakin on hieman erilaisia. Ehkä siellä on jotain trimmereitä etuasteissa tai pääteasteessa ja ne nyt on vähän eri säädöissä. Ei siitä kuitenkaan sitä suurinta tehoa voi paljoakaan enempää saada jos ei tosiaan ole vaihdettu kaikkea verkkomuuntajista pääteasteeseen tehokkaampiin.

tmmy: Uteliaisuuttani kysyn, että mistä tuo 8-kertaisuus tulee?
 
P = U_rms^2/R,
 
missä U_rms on jännitteen tehollisarvo. Siniaallolle pätee:
 
U_rms = U_p/sqrt(2)
 
eli piikkiarvo U_p (nollasta positiiviseen maksimiin) jaettuna kakkosen neliöjuurella. Piikkiarvo on taas puolestaan puolet huipusta huippuun -arvosta (pp).
 
U_p = U_pp/2,
 
joista yhdistelemällä saadaan:
 
P = U_rms^2/R = (U_p/sqrt(2))^2/R = ((U_pp/2)/sqrt(2))^2/R = U_pp^2/8R

Kiitos vastauksista. Ootte te kyllä kerrassaan hurjia. Seuraavaks kokeilen kääntää volapotikkaa vähän reilummin täysille. Jos vielä on toi tehontunne aivan kaamea, niin sit varmaan käytän vähän jonkun sähköinsinöörin palveluksia ja selvitän ton suuren salaisuuden. Palaillaan.

unskelotti: P = U_rms^2/R,
 
missä U_rms on jännitteen tehollisarvo. Siniaallolle pätee:
 
U_rms = U_p/sqrt(2)
 
eli piikkiarvo U_p (nollasta positiiviseen maksimiin) jaettuna kakkosen neliöjuurella. Piikkiarvo on taas puolestaan puolet huipusta huippuun -arvosta (pp).
 
U_p = U_pp/2,
 
joista yhdistelemällä saadaan:
 
P = U_rms^2/R = (U_p/sqrt(2))^2/R = ((U_pp/2)/sqrt(2))^2/R = U_pp^2/8R
 
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Ajattelinkin, että se on seurausta peak-to-peakistä laskettuna.