Tämän päivän Hesarissa on isokokoinen puffi (sori) jenkkiläisen Mi Amin keikalle. Soittaa kuulemma "tribalistista avantgarde-punkkia", jonka "polyrytmit tuovat etäisiä mielikuvia Afrikasta". Kuuntelin MySpacessa biisin Ark Version, jossa samaan perusmonotoniseen perkussiosäkkiin oli heitetty Doorsin jätkät ja Whole Lotta Love. Biisien pituudet näyttävät yleisesti lepäilevän siellä 8:n minuutin kohdalla. Voisiko joku asiaa tunteva kuvailla, missä tämän(kaltaisen) musiikin (sic!) järki sijaitsee? Aika ei ole lukujärjestys. Mahdottomat asiat on alettava heti. (Paavo Haavikko) |