Puhaltimet ›

Eikö noiden putkien (joihin suukappale työnnetään) koolla ole mitään standardia (bore). Katselin noita Thomann:lla myynnissä olevia euphoniumia/barytoneja ja ei mitään rotia. Virityshän muuttuu, jos joutuu väliin adaptereita hankkimaan/sorvaamaan? On minulla nytkin itse sorvauttama adapteri, tosin ei sen tarvi niin pitkä olla kuin minulla. Trumpeteissa vaihtelee myös, mutta ei taida ihan adaptereita tarvita?

Pete V.: OK, lupailin jossain vaiheessa luetteloa opettajistani, tässä sitä nyt on.
2000-luku
Jon Faddis
Arturo Sandoval

Muita vaikuttajia
1960-1990-luvut
Kalervo Hämäläinen
Matti Rautio
Jorma Svanström
jne....
 
Baryton-B: Olisi kiva kun jokainen täydentäisi tuota 2000-luvun listaa ja laittaisi paikkakunnan ja soittimen nimen perään. Auttaisi monia löytämää hyviä opettajia.
 
OK, sorry, nämä Muut vaikuttajat Kalervo Hämäläinen, Matti Rautio, Jorma Svanström ovat kyllä 1960-luvulta, lisäsin sen kirjoitelmaani ...

Baryton-B: Eikö noiden putkien (joihin suukappale työnnetään) koolla ole mitään standardia (bore). Katselin noita Thomann:lla myynnissä olevia euphoniumia/barytoneja ja ei mitään rotia. Virityshän muuttuu, jos joutuu väliin adaptereita hankkimaan/sorvaamaan? On minulla nytkin itse sorvauttama adapteri, tosin ei sen tarvi niin pitkä olla kuin minulla. Trumpeteissa vaihtelee myös, mutta ei taida ihan adaptereita tarvita?
 
Niin, trumpeteissa en ole nähnyt "lead-pipe" adaptereita, itselläni on ollut L, ML sekä yksi M porauskin, suukappale vaan kiinni niinkuin menee ja viritysputkella vähän tarkentamaan ... isommilla torvilla vaihtelut/toleranssit lienevät sitten paljonkin suuremmat.

Pete V.:... isommilla torvilla vaihtelut/toleranssit lienevät sitten paljonkin suuremmat.
 
Otin Thomannin sivuilta näytteet baryton/euphonium:
14.27mm, 14,7 mm, 15,50 mm, 14.5mm, 15,2mm, = yleisin, 15mm, 16,2mm, 15-16mm -> mitä tämä tarkoittaa?, 16,2mm, 14mm, 16,20/17,20 mm -> samoin tämä? ja 16mm.
 
Ei tuossa ole mitään järkeä. Kupari-/messinkiputkien koot on standarsisoitu ja silti tuollainen hajonta. Käytössäni olevassa Barytonissa bore on 12, 5 mm, ja silti minulla on piennenys välikappale. Suukappaleeni bore on 12 mm.

Pete V.:
9. Huulten anatomiaa ja toimintaa voi tarkastella esim. linkistä
http://emedicine.medscape.com/article/835209-overview
 
http://www.35plus.fi/ansatsilihakset.jpg
 
Onko noiden kuvien välillä ristiriitaa? Jos alemmassa kuvassa lihakset ovat oikein esitetty, niin huulia ohjaavat lihakset ovat esitetty havainnollisesti. Silloinhan leuan lihakset ohjaavat ylähuulta ja poskilihakset alahuulta?

kuismat: Minulla on ollut jo pitempään mielessä ajatus, että lopullista "oikeaa" ansatsia tai kasvojen tekniikkaa on aloittelijalle mahdoton opettaa heti aluksi. Siihen on edettävä "alkeisansatsista" koko ajan jotain muuttaen ja vahvistaen oikeita lihasryhmiä ja koordinaatiota. Polkuja on useita mutta huipulla lopputuloksessa on yllättävän vähän eroja. Harhapolkujakin on.
 
http://www.public.asu.edu/~jqerics/horn_emb.htm
 
Yritän siirtää keskustelun otsikon aiheeseen...ei tämä ole provosointia :-)
 
Paljon asiasta kuitenkin kirjoitetaan (hyvä linkki yllä). Ja miksi kirjoitetaan, koska homma on ongelmallinen. En muista kerrottiinko se yllä olevassa, mutta "on huomattavasti suurempi vaara mennä metsään, kun opettaa hymy tyyliä, kuin opettaa pucket tapaa". Jos huulia mutristaa liikaa, niin aika nopeaan huomaa, ettei asiasta tule mitään ja tässä tavassa ei ole vaaraa puristaa huuliaan pilalle niin helposti.
 
Eikö tämä ole jo hyvin tärkeä _kirjallinen_ oppi kaikille aloitteleville? Yllä olevassa jutussa kerrotaan paljon tästä aiheesta. Pucket ja hymytyylin väliin kun mahtuu monta asentoa.
 
Täällä tuomittu Fred Fox opettaa "huulten keskiosan lihakset eivät ole treenaantuneet luonnostaan. Huulien sivulihaksia pystyy kuka hyvänsä puristamaan. Tuo "mmm" pitää harjoitella". Ei se tarkoita, että sivujen puristaminen unohdetaan. Hickmanin kirjassa on sivutolkulla kuvia kun huipputrumpetistit ottavat ala c:n ja vieressä kuva kun ottavat korkean3:n. Ei pysty jälkimmäisistä kuvista "Pynde tp" näkemään minkä muotoinen aukko on huulien välissä.
 
Vaikka huulien väliin jäävä aukko on "soikea" (hyvin lievästi), niin silti tarvitaan huulien keskiosan lihaksia, eli ei Fox väärin opeta. Lienee hyvä, että puristusvoima on joka suunnasta yhtä voimakas? Minä olen asian esittänyt väärin. Suupielien alaspäin kääntyminen ei vielä tarkoita, että on siirrytty hymytyyliin.

Baryton-B: ... Pucket ...
 
Sorry, kielipoliiisi täällä, vain lyhyt kommentti -> "pucker smile" ansatsi ...

Baryton-B: Hickmanin kirjassa on sivutolkulla kuvia kun huipputrumpetistit ottavat ala c:n ja vieressä kuva kun ottavat korkean3:n. Ei pysty jälkimmäisistä kuvista "Pynde tp" näkemään minkä muotoinen aukko on huulien välissä.
 
Täsmennyksenä; kuvat ovat oikean suukappaleen kanssa ja ansatsitrenkaan kanssa.

Pete V.: Sorry, kielipoliiisi täällä, vain lyhyt kommentti -> "pucker smile" ansatsi ...
 
Juu, ajatuskatko.
 
Kun olen lukenut noita "pucker smile" ansatsi juttuja huonojen kielenkääntöohjelmien kanssa, niin sanotaan, että hampaiden rako on puoli tuumaa = n. 13 mm! Perusteluna vapaa ilmankierto. Helposti on laskettavissa (ja kokeiltavissa), että kahden millin rako riittää, sillä ei ilmavirta keuhkosta putkena tule. Ilmanpaine on koko suu- ja hammasrivian alueella...ja erään jazz trumpetistin poskissa. Ilma tulee koko hammasraon leveydeltä ja hampaiden raoista. Ilmaa menee huulien pienestä raosta hyvin vähän.
Eikö olisi hyödyllisempää käyttää alahampaita alahuulen tukena?
 
Toinen asia josta en saa selvää, on leuan käyttö, on tiukaa leukaa ja löysää leukaa. Voisko joku selvittää minulle mitä tässä tarkoitetaan?

Toinen asia josta en saa selvää, on leuan käyttö, on tiukaa leukaa ja löysää leukaa. Voisko joku selvittää minulle mitä tässä tarkoitetaan?
 
Oiskohan se että alahuulen ja leuankärjen välinen iho-osuus voi olla joko rentona tai sitten alaspäin tiukaksi (levyksi toiset sanoo)vedettynä?

Toinen asia josta en saa selvää, on leuan käyttö, on tiukaa leukaa ja löysää leukaa. Voisko joku selvittää minulle mitä tässä tarkoitetaan?
 
Vaiko se että leukaa käytetään aktiivisesti intervallisiirtymissä tai lähes paikallaan intervallihypyissäkin? Riippuu varmaan asiayhteydestä.

Pete V.: Sorry, kielipoliiisi täällä, vain lyhyt kommentti -> "pucker smile" ansatsi ...
 
Sorry, olisiko sittenkin "puckered smile", kuten Cliffies kirjoittaa ...
 
P.S. Aikoinaan joku tiesi jonkun uuden "nopless" ansatsin, mikä sitten tarkentui muotoon "no-press/no-pressure" ...

Pete V.: Sorry, olisiko sittenkin "puckered smile", kuten Cliffies kirjoittaa ...
 
No pääasia kai lienee, miten tuon esittää tarkemmin kirjallisessa muodossa.

http://www.bolvinmusic.com/index.html
 
Tällainen herra kuin Eric Bolvin (kotisivu yllä) kertoo YoyTubessa kieli ja hengitystekniikasta. Joku voisi minulle kielitaidottomalle kertoa lyhyesti onko kyse siitä mitä luulen, eli äänen nostamisesta ilman kieltä pallean avulla?... ja kielen käyttämisestä äänen laatuun?
 
http://www.youtube.com/watch?v=GCaIuJ6bYjw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=Ii9jWmbXswo&feature=related

Baryton-B: http://www.bolvinmusic.com/index.html; Tällainen herra kuin Eric Bolvin
 
Tuttu nettipaikka. Kun muutama vuosi sitten aloitin uudelleen yli 30v tauon jälkeen, kaipasin harjoitteluun metodia. Arbanin soittaminen kannesta kanteen ei tuntunut mielekkäältä. Tilasin Bolvinilta Arban Manualin, jossa Arbanin koulu on jaettu 69 oppituntiin, joita pitäisi toistaa 7 kertaa kutakin. Muun soittamisen lomassa pääsin kahdessa vuodessa jonnekin 40 paikkeille. Sitten Arban rupesi kyllästyttämään ja vaihdoin puoleksi vuodeksi Esko Heikkiseen samalla systemaattisyuuden periaatteella. Nyt on ollut taukoa, mutta enköhän aloita Manualin uudelleen sieltä mihin jäin. Todella hieno kirja.
 
äänen nostamisesta ilman kieltä pallean avulla?... ja kielen käyttämisestä äänen laatuun?
 
Olen nyt niin hitaan yhteyden takana mökillä, etten pääse katsomaan videoita. Kirjan esittelyteksteissä ei selvästi sanota mitä kieli tekee. Ilman kieltä ei kuitenkaan intervallihyppyjä tehdä: se liikkuu ja sitä pitää tarkkailla. Mutta intervalleissa käytetään myös hengitystyöntöä vai miten sen suomentaisi. Se tehdään rinta- ja vatsalihaksilla. Esko Heikkinen käyttää Turvat Kuntoon sivulla 48 sanaa "nopea ilmasyöksy" ilmeisesti tarkoittaen samaa.
 
Bolwin harrastaa vokaaleja kuvaamaan ilmeisesti kielen liikettä. Kannattaa kuitenkin suomentaa ne:
 
(T)aw = (T)oo
(T)ew = (T)uu
(T)ee = (T)ii
 
Hyvä kokemus Bolvinista ja halpa hinta pistivät minut tilaamaan tämän. Saa nähdä onko siitä seuraavan vuoden harjoitusohjelmaksi.

Kuismat:. Ilman kieltä ei kuitenkaan intervallihyppyjä tehdä: se liikkuu ja sitä pitää tarkkailla. Mutta intervalleissa käytetään myös hengitystyöntöä vai miten sen suomentaisi. Se tehdään rinta- ja vatsalihaksilla.
 
Vahinko, sillä minä opettelin aikoinaan pitämään kielen alhaalla koko ajan ja nyt tuntuu vaikealta oppia sitä käyttämään muussa kuin kielityksessä :( Muutostani tuki vielä se, että siten saatiin avoimempi ääni.
 
Louis Maggio ?
Jerome Callet s. 1939
Herbert Lincoln Clarke (1867-1945)
Philip Farkas julkaisi v. 1962 ja 1970
Donald S. Reinhardt julkaisi 1972
Fred Fox julkaisi v. 1980
Carmine Caruso (1904-1987).
Jeff Smiley ?
David Hickman V. 2006
Stevens-Costello v. 2008
John Ericson v. 2008
 
Tuossa on lueteltu suuria ansatsiguruja, siis niitä joiden tekstiä löytyy eniten netistä. Fred Fox on listalla ainoastaan sen vuoksi, että arvostan hänen kirjansa edelleen korkealle, selkeäsanainen kirjanen ainoastaan ja vain ansatsista. Trumpetti on cool ja tekstiä tietenkin löytyy enemmän. Trumpettikilta saisi suomentaa muitakin kirjoja. On asioita, jotka ymmärtää paremmin suomeksi varsinkin kun on näin kiistelty aihe kyseessä.
 
Olen lukenut nyt noiden kaikkien yllä mainittujen metodeja, mutta kaikkea käännösohjelmat ei auta minua tajuamaan. Voisiko joku selittää minulle miten Jerome Calletin systeemi poikkeaa muista. Jotenkin se kieleen liittyy, mutta miten? Minulle ei myöskään auennut mikä on "pivot" systeemi?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Embouchure
Tuolta löytyy yleiskatsaus muutaman yllä mainitun opeista (eräänlainen ansatsihistoria).
 
Tämän säikeen aloittaja "ssoppa" ei ollut kovinkaan kiinnostunut ansatsista, koska ei ole 1,5 kk:n näkynyt.

Soittelin eilen pitkästä aikaa pasuunaa. En saanu kun kaksviivasen F:n.... vai oliks se G.... Tarttee varmaan ruveta treenaan.

isojussi: Soittelin eilen pitkästä aikaa pasuunaa. En saanu kun kaksviivasen F:n.... vai oliks se G.... Tarttee varmaan ruveta treenaan.
 
OK, samoilla seuduin olen käynyt trp:lla viime aikoina useamminkin, yleisönkin edessä, siis soivat Eb/E/F3, ei suinkaan minuuttikaupalla, mutta minuuttien yhtämittaisen soiton yhteydessä ... katsotaanpa mitä huomenna keikalla tapahtuu, ylittääkö, vai, alittaako pahasti ...

Heh - juu, joskus voi se a:kin siitä alempaa olla työn ja tuskan takana....