 Rantsu09.04.2009 09:41:50 | |
|---|---|
baron: Tä? En ymmärrä? Kun paljon mustia koskettimia, helpot sormitukset ja mäkin saan tilutusta aikaiseksi! Jaa-a, jostain syystä tämmöisessä perushommassa, jota esim. mä teen, niin perin harvoin tulee vastaan Ab- tai edes G#-molliin kirjoitettua lappua, jos vertaa siihen, miten paljon vedetään siitä puolikkaan päästä ylös/alaspäin. Ajan myötä sitä sitten vaan toisten sävellajien "topografia" käy (edes vähän) tutummaksi kuin toisten. Mutta sä oot kotiläksysi tehnyt ja skaalat treenannut, siitä kannattaa olla tyytyväinen! Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa. | |
 Eetami08.05.2009 11:55:18 | |
Rantsu: Ei kannata kertoa, antaa kitaristin vaan vetää H-duurissa! :) Eikö joka tasavireisillä soittimilla ole joka tapauksessa "aivan sama" onko piisi Cb-duurissa tai H-duurissa? Sointukulku on aina sama? Samoin muissakin vastaavissa sävellajeissa (esim. F# ja Gb)? | |
 rkellu08.05.2009 13:21:29 | |
faq1: Millä perusteilla valitsette sävellajin säveltämäänne musiikkiin? sillä et se kuulostaa hyvältä ja sopivalta. usein mulla ei tosin ole hajuakaan missä sävellajissa soitan, jos missään... | |
| Rantsu 08.05.2009 23:34:00 | |
Eetami: Eikö joka tasavireisillä soittimilla ole joka tapauksessa "aivan sama" onko piisi Cb-duurissa tai H-duurissa? Sointukulku on aina sama? Samoin muissakin vastaavissa sävellajeissa (esim. F# ja Gb)? Soiva lopputulos on toki sama, vaikka nuotinluvun kannalta voi H-duuri tuntua äkkinäiselle helpommalta kuin Cb-duuri. Tuo mun heittoni Baronille liittyy kuitenkin enemmän siihen täälläkin aikojen kuluessa paljon esillä olleeseen tosiasiaan, että kitara on, sanoisimmeko vaikka "osittain sävellaji-orientoitunut" soitin, eli tietyt asiat ovat virityksestä johtuen vaikeampia (tai jopa mahdottomia) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. Mikä puolestaan joskus ymmärretään (halutaan ymmärtää) niin, että (ketkään) kitaristit eivät (koskaan) halua (osaa) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. :) Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa. | |
 baron08.05.2009 23:46:02 | |
Rantsu: Tuo mun heittoni Baronille liittyy kuitenkin enemmän siihen täälläkin aikojen kuluessa paljon esillä olleeseen tosiasiaan, että kitara on, sanoisimmeko vaikka "osittain sävellaji-orientoitunut" soitin, eli tietyt asiat ovat virityksestä johtuen vaikeampia (tai jopa mahdottomia) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. Mikä puolestaan joskus ymmärretään (halutaan ymmärtää) niin, että (ketkään) kitaristit eivät (koskaan) halua (osaa) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. :) No herran jestas: Nyt me puhutaan samaa asiaa! Mun ympäristön munaleikkurisoittajat tykkää ristisävellajeista ja pillinpuhaltajat b-sävellajeista ja mä kiipparistina soitan mitä tahansa nuo rajoittuneet sattuu toivomaan! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| Mesa/Boogie 09.05.2009 00:41:21 | |
baron: No herran jestas: Nyt me puhutaan samaa asiaa! Mun ympäristön munaleikkurisoittajat tykkää ristisävellajeista ja pillinpuhaltajat b-sävellajeista ja mä kiipparistina soitan mitä tahansa nuo rajoittuneet sattuu toivomaan! Mä en nyt puutu varsinaisesti tohon aiheeseen, mutta kitaralla se Cb:n lukeminen on yllättävän helppoa kuitenkin. Ei tartte kuin lukea C:stä ja siirtää käsi yhtä nauhaväliä alemmas. Sormituksethan ei tässä muutu mihinkään. Lennossa transponointi onnistuu em. menetelmällä myös varsin mukavasti. | |
| levesinet 09.05.2009 00:50:49 (muokattu 09.05.2009 01:08:19) | |
Eikö joka tasavireisillä soittimilla ole joka tapauksessa "aivan sama" onko piisi Cb-duurissa tai H-duurissa? Ei ole. Tasavireisellä orkesteriharpulla ces-duuriasteikko saadaan aikaan pitämällä kaikki pedaalit D, C, H, E, F, G, A yläasennossa eli kaikki kielet löysällä. Orkesteriharpulla saadaan aikaan myös h-duuriasteikko niin, että pidetään pedaalit H, E keskiasennossa ja pedaalit D, C, F, G, A ala-asennossa. Silloin kaikki kielet ovat kireämmällä. H-duuriasteikolla harpun kielet soivat huonommin kuin ces-duuriasteikolla. Sointukulku on aina sama? H-duurin mukainen pedaalien asettelu on parempi ratkaisu, jos sitä kautta on helpompi toteuttaa sointukulku eli jos ei tarvitse liikuttaa niin monta pedaalia samalla jalalla siirryttäessä edeltävän soinnun asteikosta h-duuriasteikkoon ja siirryttäessä siitä taas seuraavan soinnun asteikkoon. Tietysti jos ei soiteta kaikkia asteikon säveliä, niin osan pedaaleista voi jättää ikään kuin väärää asteikkoa vastaavaan asentoon. Harpputekniikka on kiehtovaa! Samoin muissakin vastaavissa sävellajeissa (esim. F# ja Gb)? Noi on kaikki vähän erilaisia tilanteita pedaaliharpulla. Ces-duuri sattuu olemaan harpun luonnollinen asteikko mutta ei välttämättä toimiva ratkaisu, koska mitään kieltä ei voi enää alentaa kromaattisesti puolisävelaskelella. Auta armias, jos seuraava sointu onkin ces-molli - molliterssi on pakko soittaa d-kieltä käyttäen. H-duurissa mikä tahansa kieli on alennettavissa puolisävelaskelella, jos seuraava sointu sitä vaatii, mutta vastaavasti joitain kieliä (D, C, F, G, A) ei voi ylentää, koska niiden pedaalit ovat jo ala-asennossa. Eikö joka tasavireisillä soittimilla ole joka tapauksessa "aivan sama" onko piisi Cb-duurissa tai H-duurissa? Joten voi olla, että piisi käy esimerkiksi harvinaisessa ces-mollissa, mutta silloin harpisti soittaa enharmonisen h-molliasteikon mukaisen d:n eikä eses:tä. | |
| Eetami 09.05.2009 13:43:57 | |
Rantsu: Tuo mun heittoni Baronille liittyy kuitenkin enemmän siihen täälläkin aikojen kuluessa paljon esillä olleeseen tosiasiaan, että kitara on, sanoisimmeko vaikka "osittain sävellaji-orientoitunut" soitin, eli tietyt asiat ovat virityksestä johtuen vaikeampia (tai jopa mahdottomia) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. Mikä puolestaan joskus ymmärretään (halutaan ymmärtää) niin, että (ketkään) kitaristit eivät (koskaan) halua (osaa) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. :) Capo korjaa asian? Tai barre-otteet? | |
 Zeeboo09.05.2009 17:28:26 (muokattu 09.05.2009 17:46:19) | |
Rantsu: ....aikojen kuluessa paljon esillä olleeseen tosiasiaan, että kitara on, sanoisimmeko vaikka "osittain sävellaji-orientoitunut" soitin, eli tietyt asiat ovat virityksestä johtuen vaikeampia (tai jopa mahdottomia) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. Toisaalta ja toisaalta... Totta, jos soinnuissa halutaan käyttää avoimia kieliä. Toisaalta taas, transponointi on maailman helpointa kun sormitukset ei muutu. Mikä puolestaan joskus ymmärretään (halutaan ymmärtää) niin, että (ketkään) kitaristit eivät (koskaan) halua (osaa) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. :) Big bandissä ainakin on vähän vaikea väistellä noita b-savellajeja. Ja taas toisaalta, jos kerran meinaa opettella soittamaan, niin miksi ei sitten opettele eikä meinaa. Eli kaikki pitäisi taittua, ennenkuin on kanttia sanoa, että osaa... "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| Johann Onn 09.05.2009 19:58:25 (muokattu 09.05.2009 19:58:40) | |
Mikä puolestaan joskus ymmärretään (halutaan ymmärtää) niin, että (ketkään) kitaristit eivät (koskaan) halua (osaa) soittaa b-merkkisissä sävellajeissa. :) Capo korjaa asian ? Tai viritys, muuhun kuin normaalivireeseen ? Jos biisissä lukee "Eb", niin sitten vireeksi "Eb" ja pääsee paljon helpommalla. Tai ihan mitä tahansa. Kunhan sitten vaan muistaa, missä vireessä mikäkin kieli on. Muuten biisin voi ilmestyä, suht oudon kuuloisia sointuja: Ittellä tuli yhteen noita, vire "G6/C" ja unohdin sen totaalisesti, kesken kaiken (= B-osaa äänittäessä). Soittelin tyynesti, kuin olisi ollut normaalivireessä ja jotenkin soinnut alkoi kuulostaa, ihan muulta kuin piti. | |
| JPQ 11.05.2009 01:39:14 | |
Kutina on että metodi tulee pääosin jonkun soittimien kannalta helppous ja tähän sanon tähän asti erikoisemmat on olleet kokeiluja. Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | |
| JoeQPublic 20.05.2009 11:50:25 (muokattu 20.05.2009 16:04:39) | |
VAROITUS: tällä kirjoituksella ei sitten ole käytännön kannalta juurikaan merkitystä, ainakaan kai viimeisen sadan (?) vuoden aikana tehdyssä läntisessä musiikissa, mutta tää on silti mun mielestä _mjielenkiiintoinen_ juttu... Klassiset sävellyksethän on pääsääntöisesti kirjoitettu tiettyyn sävellajiin. Iso syy tosiaan on, että soitinten soivat alueet vaihtelevat, ja soundi on soittimissa eri riippuen korkeudesta, MUTTA... Lisäksi asteikkojen nk. temperointi vaikutti aikaisemmin ainakin yhtä paljon. Jos nimittäin asteikkoa viritettäessä halutaan, että kvintti soi _täysin_ puhtaasti, niin esim. terssipä ei soikaan puhtaasti. Tämä on silkkaa fysiikkaa. Ja tämän takia mm. pianon virittäminen on niin tarkkaa hommaa. Nykyiset soittimet viritetään tasavälein, mikä on puhtaiden intervallien soundin ja sävellajien "siirrettävyyden" välinen kompromissi. Esim. barokin aikaan sen aikaisilla soittimilla oikein ja hyvin soitettu biisi kuulosti väärästä sävellajista epävireisemmältä kuin saaristolaisen hanuri, vaikka jokainen soittaja sinänsä olisikin soittanut soittimen kannalta täsmällisessä vireessä. Tuon takia klassarikaput kai joutuvat ohjeistamaan soittajia erikseen, että "soittakaa se dominantin terssi vähän ala- vai oliko se ylävireisesti..." Lisää nörttiyttä vaikka tuolla http://en.wikipedia.org/wiki/Musical_temperament . Kvintit soi puhtaasti "matemaattisina" kerrannaisina ns. Pythagoraan virityksessä , ja nykyään on käytössä tasavälinen 12-TET enempi vähempi kaikissa soittimissa. PS. Tästä kuulee aika hyvin, mistä on kysymys http://pages.globetrotter.net/roule/js/acc.htm - laita shift alas, ja klikkaa vaikka G# ja Eb, sitten play (soittaa kvintin, vrt A ja E) - vaihtele esim. Pythagore ja Equal - sama terssien kanssa | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)