Puhaltimet ›

isojussi: Opettele javirta vaan se transponointi saman tien. Hetken aikaa tökkii, mutta pian on ihan piece of cake. Aloita soittamalla vaikka kansanluluja toivelaulukirjasta helpommista sävellajeista ja siirry sit vaikeempiin. Usko mua - se työ ei tod mee hukkaan.
 
B-vireisellä soittelen lähes yksinomaan, mutta D/Hm transponointi ylös suurella sekstillä tuo jo 4#; tämä on ylärajalla. Jos laitetaan 5# sävellajia nuotista soitettavaksi rupeaa se omien sanojesi mukaan olemaan jo kohtuullisen sviddumaista... :)
 
Tämä siis kun soitellaan harvoin ja lapuista.
 
5b, 4b, 3b, 2b ja 1b sävellajeista transponointi onkin puolestaan kivaa :) , sen vähempään ne etumerkit harvenee.
 
Hyvä taito se on osata, on haitarillakin tuota joutunut tekemään. Hukkaan se ei varmasti mene, tarkoittanet juuri tuota venttiilipasuunahommaa...?

Kysyn täältä, kun en tiedä parempaakaan ryhmää. Onko kellään kokemusta seuraavasta baritonista:
http://www.thomann.de/fi/thomann_ep_404_bariton.htm
 
Se on made in Kiina (500 euroa), painaa 3 kg, mukana suukappale ja kova kotelo (kysyin heiltä nuo lisätiedot). Toivottavasti on Bb vireinen. Kun tutkii soitinta suurennetuista kuvista niin ei päällepäin löydä mitään heikkouksia. Mutta kuvilla nyt saadaan aikaiseksi mitä vaan.
 
Vai kannattaisiko ottaa pieni riski ja ostaa Karl Glaser. Näitä myydään Ebay:ssa tasaisin välein. Toissapäivänä viimeksi yksi. Valmistusmaata en tiedä.
http://global.ebay.com/Karl_Glaser_ … _Bb_4_Ventile_NEU/270384167803/item
 
Käyttötarkoitus on ansatsin tutkiminen ja keuhkojen vahvistaminen. Ei mitään keikkoja ym. Minulla on nyt käytössä soittokunnasta lainassa oleva puoli romu, jonka olen saanut soittokuntoon. Yksi vaatimus on, että sen pitää olla munamallinen.

Mitä tarkoittaa kompensoitu ja ei kompensoitu euphonium?
http://www.thomann.de/fi/eufoniumit.html

Baryton-B: Mitä tarkoittaa kompensoitu ja ei kompensoitu euphonium?
http://www.thomann.de/fi/eufoniumit.html
 
No, lyhyesti vilkaistuna Wikipediasta kompensoinnissa kyse lienee 4. venttiilin olemassaolosta ...

Pete V.: No, lyhyesti vilkaistuna Wikipediasta kompensoinnissa kyse lienee 4. venttiilin olemassaolosta ...
 
Sitä minäkin ensin ajattelin, mutta kun tuolla sivulla on vierekkäin kompensoidut ja standardi euphoniumit ja molemmissa on neljä venttiiliä.
 
D.Hickmanin raamattu tuli tänään kotiin asti. Toimitusaika 9 pv. Ei paha.

Mulla oli joskus Bessonin kompensoitu Eb-tuuba. Siinä oli joka venassa tuplaböögelit.

Pete V.: OK, itsekin vähän ihmettelin samaa, pitänee tutkailla tarkemmin ... ehkä kysymys jollekin "euphistille" (engl. nykyilmaisu) auttaisi ...
 
http://www.thomann.de/fi/eufoniumit.html
Kyllä tuolta sivulta sittenkin löytyi yksi kompensoitu euphonium, josta oli isot kuvat. Kyllä niissä ylimääräisiä putkia näkyy, kuten isoJussikin sanoi. Wikipedian (eng.) luin, että sillä saadaan ilmanvastus pienemmäksi kun on tuplaböökelit. Jotkut soittajat eivät tuosta kuitenkaan pidä. Mutta taitaa niillä putkilla olla joku muukin merkitys. Tuo kielitaidottomuus suojelee minua.

Baryton-B: Mitä tarkoittaa kompensoitu ja ei kompensoitu euphonium?
http://www.thomann.de/fi/eufoniumit.html
 
Vähänniinkun kitarassa tai bassossakin, nauhavälit kasvaa mitä alemmas mennään. Samoin pasuunalla pitää vetoja vähän kasvattaa alas mentäessä.
 
Barskassa "vedot" ovat kiinteitä, ni on keksitty hieno systeemi, jolla saadaan alaäänet kondikseen. Venttiilien sylinterit on kompensoiduissa pidemmät ja niistä menee ylimääräset putket. Ja se on juuri se nelosventtiili joka sen "kompensaation" laittaa päälle.
 
Eli kun laittaa 2+4 venttiilit pohjaan, putki ei pitene vain 2- ja 4-venttiilien putkien verran, vain siihen tulee vielä kakkosen oma "lisäputki".
 
Hankala selittää, mut torvea tuijottelemalla sen huomaa ja ennenkaikkea soittaessa sen kuulee =)
 
Näistä ois hieno piirtää semmonen periaatteellinen kaaviokuva joskus...

IJarro:Näistä ois hieno piirtää semmonen periaatteellinen kaaviokuva joskus...
 
Tuota voi tarkastella suurennettuna (klikkaa sivun oikealta ylhäältä):
 
http://www.thomann.de/fi/miraphone_m5050_euphonium.htm
 
Mutta ei siitä taida Erkkikään ottaa selvää, piirosta tarvitaan :) Joku outo oikaisuputki siinä menee isommassa röörissä?

Mitens tämä keskustelu karkasi joihinkin medium torviin...hus hus.
 
Otetaans takaisin:
 
Trumpetisteille voi suositella tällaista wedge-suukappaletta. Ei kyllä tuo mitään rekisteriä sinänsä lisää mutta tämän avulla saa pyöreemmän soundin keskirekisterissä - vaikka onkin matalakuppinen. g:hen tällä soittelee iha hyvin :-)
 
Oikein hyvä kalustolisäys yleissuukappaleeksi siis: http://www.wedgemouthpiece.com/
 
Kunnon prässäykseen se vanha kunnon leveärimminen on sitten parempi :-)
 
Ja lisää kalustopuolella:
 
Kävin koeajamassa Yamahan uudet Chigago ja New York torvet. Näistä Chigago on kyllä se jazz/lead torvi ja New York on sitten klassista varten selkeästi. Laadukkaita torvia kumpikin.
 
Ei kyllä ole vanhan kunnon 6335HS:n voittanutta..

lmfmis: Mitens tämä keskustelu karkasi joihinkin medium torviin...hus hus.
 
OK, mutta eiköhän anneta koko torvisuvun olla mukana, kun kyse on kuitenkin hyvin samankaltaisista asioista, kuten esim. Wedgen valikoimakin, niin ei "vilkas" keskustelu kuiva kasaan ihan niin helposti, eikä tarvitse surffailla pienissä eri niché-keskusteluissa ...
 
P.S. Saa vapaasti kommentoida ...

almfmis: Mitens tämä keskustelu karkasi joihinkin medium torviin...hus hus.
 
Karkasihan se, totta...oli hiljaista. Himoitsin niin paljon uutta soitinta, että viime yönä yritin ostaa sen eBaysta. Hinta nousi 276 €:n ja viimeisinä sekunteina tarjosin 277 e, mutta joku kerkisi ohi. Soitin oli kiinalainen ja rahti 22 €. Luultavasti ihan sama soitin, joka on Thomann:lla 498 €. Kyllä... olen sieltä ostanut kunnon tavaraakin.
 
Mutta asiaan: Katselin tuota Hickmanin raamattua ja silmiini sattui kuva huulien/kasvojen lihaksista. Se oli sellainen, kun useimmat kuvat lienee. Nettiä selatessa kuitenkin törmäsin erilaiseen tai selkeämpään kuvaan: http://www.35plus.fi/ansatsilihakset.jpg
 
Tuossa leuan liikuttelu vaikuttaakin ylähuulen lihaksiin ja kasvojen lihakset alahuuleen. Ajatuksenjuoksu sekosi...huulia ei siis puristeta vaan vedetään?
 
Kirjassa olevien eri soittajien suukappaleen maksimi puristusvoima huulia vasten on noin 2 bar:a, eli 2 kg/cm2 kohden...edellyttänen, että 1 ounces/sq. in. = 0,0689 bar:a. Viisaammat korjatkoon. Kouluajat kun oli joskus...Pitään laskea vielä suukappaleen huulia koskettava pinta-ala, niin tietää montako kiloa voi huulia vasten laittaa sängyssä selällään maaten ;-)
 
Barytonin ansatsi saattaa olla erilainen kuin trumpetissa. Siitä huolimatta olen yrittänyt opetella "pucket smile" ansatsia. Pyöristin huuliaukkoa ehkä liikaa, koska oli vaikeuksia saada äänet syttymään. Sitten muistin tuon "smile" sanan ja äänet syttyy paremmin. Melkoinen hymy sillä Vizzutti:illakin on. Siis "mm"-lihaksia tarvitaankin?

Baryton-B: Yritin ostaa sen eBaysta. Hinta nousi 276 €:n ja viimeisinä sekunteina tarjosin 277 e, mutta joku kerkisi ohi. Soitin oli kiinalainen ja rahti 22 €. Luultavasti ihan sama soitin, joka on Thomann:lla 498 €. Kyllä... olen sieltä ostanut kunnon tavaraakin.
 
Jaa-a, että ison torven rahti vain 22€, mistähän kulman takaa se tulisi, vaiko sitten laivassa 3 kk:n rahtiajalla ...

Pete V.: Jaa-a, että ison torven rahti vain 22€, mistähän kulman takaa se tulisi, vaiko sitten laivassa 3 kk:n rahtiajalla ...
 
http://global.ebay.com/Karl_Glaser_ … 4_Ventile_Neuware/270376964387/item
 
Tuosta torvesta on kyse. Tuon myynti loppuu 19.05. Sen eilisen lähtöhinta oli 244€. Eli ne tulee Saksasta. Noilta sivuilta ei rahti selviä. Kysyin sen myyjältä sähköpostin avulla. Thomann:n Kama tulee myös Saksasta ja kaikista ostoksista rahti on 20 €.

Baryton-B: Kirjassa olevien eri soittajien suukappaleen maksimi puristusvoima huulia vasten on noin 2 bar:a, eli 2 kg/cm2 kohden...edellyttänen, että 1 ounces/sq. in. = 0,0689 bar:a.
 
Väärin tuo laskelma. Lyhyesti: kirjan soittajien max. suukappaleeseen kohdistuva voima on 1,5 kg. 6c suukappaleen pinta-ala oli 2,2 cm2. Voi olla vieläkin väärin. Lähtötiedot 30 unssia/neliötuumalle.

OK, lupailin jossain vaiheessa luetteloa opettajistani, tässä sitä nyt on.
 
Tuntiopettajat
1960-luku
 
Leo Holva
Lauri Ojala
Jalo Nuutinen
Teuvo Laine
Alvar Kosonen
Uuno Koivu
Pappa Sarmas
 
1970-luku
 
Olavi Koskela
 
1980-luku
 
Ossi Runne
 
Kurssiopettajat
1980-luku
 
Erkki Karjalainen
Allan Botschinsky
Simo Salminen
Lars Samuelsson
 
Klinikkaopettajat
1960-luku
Jörgen Petersen
 
1970-luku
Useita
 
1980-luku
Tony Cofresi
Esko Heikkinen
 
1990-luku
Useita
 
2000-luku
Jon Faddis
Arturo Sandoval
 
Muita vaikuttajia
1960-1990-luvut
 
Kalervo Hämäläinen
Matti Rautio
Jorma Svanström
Martin Brushane
Petri Juutilainen
Sven Nygård
Seppo Rannikko
Reima Jaatinen
Nisse Nordström
Markku Johansson
Raimo Korhonen
Timo Paasonen
 
Eli, tässä nyt näitä helposti muistamiani nimiä, monia on jo jäänyt unholaan, kuten useampikin ulkolainen kurssi/klinikkaopettaja ...
 
E: Lisäsin muutaman ...

IJarro: Vähänniinkun kitarassa tai bassossakin, nauhavälit kasvaa mitä alemmas mennään. Samoin pasuunalla pitää vetoja vähän kasvattaa alas mentäessä.
 
Barskassa "vedot" ovat kiinteitä, ni on keksitty hieno systeemi, jolla saadaan alaäänet kondikseen. Venttiilien sylinterit on kompensoiduissa pidemmät ja niistä menee ylimääräset putket. Ja se on juuri se nelosventtiili joka sen "kompensaation" laittaa päälle.
 
Eli kun laittaa 2+4 venttiilit pohjaan, putki ei pitene vain 2- ja 4-venttiilien putkien verran, vain siihen tulee vielä kakkosen oma "lisäputki".
 
Hankala selittää, mut torvea tuijottelemalla sen huomaa ja ennenkaikkea soittaessa sen kuulee =)
 
Näistä ois hieno piirtää semmonen periaatteellinen kaaviokuva joskus...
 
OK, nyt ymmärretty, siis sylinterin jatkopituuden lisäksi tuplaputket, ja ne sitten tietysti maksaa ...
 
Vielä yksi kysymys, 4. venttiilihän on useimmiten kvarttiventtiili, myös pikkolotrumpetissa, niin onko tässä kompensoidussa sitten 5. kompensaation päälle laittava venttiili, jossain vielä eri paikassa?

Pete V.: OK, lupailin jossain vaiheessa luetteloa opettajistani, tässä sitä nyt on.
2000-luku
Jon Faddis
Arturo Sandoval
 
Muita vaikuttajia
 
Kalervo Hämäläinen
Matti Rautio
Jorma Svanström
jne....
 
Olisi kiva kun jokainen täydentäisi tuota 2000-luvun listaa ja laittaisi paikkakunnan ja soittimen nimen perään. Auttaisi monia löytämää hyviä opettajia.

Pete V.: OK, lupailin jossain vaiheessa luetteloa opettajistani ...
 
Lisäselvityksenä trumpetinsoiton aloittamiseeni, että kävin Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, 10-vuotinen oppikoulu, v. 1955-1966, joka oli sen aikainen, ja miksei vieläkin, edistyksellinen kokeilukoulu. Koululle oli hankittu pienen n. 30 henk. sinfoniaorkesterin soittimet, joita halukkaat saivat sitten käyttöönsä, velvoituksena tietysti soittaa koulun orkestereissa, mutta tärkeämpänä asiana oppilaan kannalta, kustannettiin myös tuntiopettajat.
 
Lukukauden alussa syyskuussa 1960 oli yksi trumpetti vapaana ja sen aikainen hyvä luokkakaverini Timo Kalaoja (osanottoni näidenkin päivien suru-uutisiin!) kehoitti minua ottamaan sen käyttööni ja tulemaan soittamaan mm. koulun jazz-bändiin, jossa itse soitti pianoa, ja niinpä alkoi trumpetistin "urani", joskin tietysti meni jokunen viikko ennenkuin olin valmis soittamaan jotainkaan "järkevää", perusteet musiikkiin olin kyllä käynyt läpi jo pianotunneilla ja poikalaulajana.
 
Soittelin sitten vuosia koulun sinfoniaorkesterissa (jäseniä mm. Arto Noras, Kari Tikka, Erkki ja sisko Marja Kantola), puhallinorkesterissa (minä ehkä nyttemmin eniten soittaneena!?), jazz-bändissä (mm. Timo Kalaoja, Kari Veisterä), jne.
 
Näiltä ajoilta ensimmäiset tuntini antoi Leo Holva, joka oli trumpetisti ja johti koulun puhallinorkesteria, ja jolla oli jotain kykentää myös Käpylän Musiikkikouluun (opistoon?).
 
Lokakuussa 1960 menin mukaan myös Suomi-Pojat Ry:n poikasoittokuntaan, ja jos oikein muistan, niin ensimmäinen "keikkani" trumpetilla oli marraskuussa 1960 Messuhallissa, kansallislaulut Neuvostoliitto-Suomi nyrkkeilykilpailussa!
 
Suomi-Poikien toimintaan kuuluivat myös yksityiset soittotunnit, joita antoivat tuntiopettajat ja niinpä pääsin Lauri Ojalan oppilaaksi, ja seuraavaksi Jalo Nuutiselle, Teuvo Laineelle, Alvar Kososelle jne.
 
Se millä tavoin Suomi-Poikien soittotunnit limittyivät koulun hankkimien tuntiopettajien kanssa, ei enää ole muistissani. Näistä opettajista olin pisimpään Uuno Koivulla, ja jonkin aikaa Pappa Sarmaksella.
 
Em. soitto-opintoihin ei liittynyt varsinaisia kurssitutkintoja, vaan "ainoastaan" hyvin eri musiikkityylien vaativia keikkoja ... Teoriapuolta jne. olen täydentänyt lukuisilla kesäkursseilla (vast.) ja kovin "musiikkiopisto" on tullut sitten käytyä n. 2500 keikalla musiikkityylien ja esiintymispaikkojen laajalla kirjolla ...