Puhaltimet ›

Ihan lyhykäisesti tähän väliin ettei nyt sotkeennu- tämä suljettu a. on lähes vastakohtainen "pucker" ansatsille. Toisessa lievästi työnnetään koko ajan ja toisessa käännetään sisään...:uros/naaras. No, lisää myöh...

lmfmis:
0. Vedä keuhkot täysin täyteen (pallea tekee tämän) - ja rentouta
1. Ilma poistuu siis aluksi kun keuhkot palautuvat rentoutuneeseen tilaan.
2. Sitten rupea puhaltamaan ja "tunnustele" mitkä lihakset sitä työtä tekee...(tämä on se vessanpyttykohta)
3. Onkos se pallea?
Eipä ole, vaan rintakehän ymäröivät lihakset. Jännää.
 
Totta turiset. Minulla on tuossa edessä niin suuri kumpu, että sieltä on vaikea löytää mitään lihaksia. Normaalisti kun hengitän, niin minulla nousee alavatsa, olen opetellut sen ja se toimii automaattisesti nukkuessakin. Naiset kuulemma hengittää "yläkeuhkoilla" . Fred Fox jakaa homman kolmeen osaan; alapallea, keskipallea ja yläpallea. Tämä lienee suomentajan virhe. Tarkoitettaneen alimpia vatsalihaksia, pallealihaksia ja yläpalleaa(?), joka sijaitsee kylkiluiden alaosasta ylöspäin...ja näitä lihaksia fysioterapeuttini yritti tänään viimeksi saada minut oppimaan käyttään...hän on nainen ;-)
 
Taidan toistaa itseäni, koska en muista mitä kirjoitin. Palleatuki on se paras sana, kuten sanoit ja se toistaiseksi riittää minulle. Pitää vaan muistaa, että sen tarkoituksena on saada yläpää rennoksi..yläpää pitää _osata, opetella_ rentouttamaan samalla kuin pallea on jännittyneenä. Se auttaa pitämään esim. kurkun rentoutuneen avonaisena. Minä olen opetellut pitämään myös kielen rentona ja aina alhaalla.
 
Kun minä ponnistan, niin pääasiassa "keskipallea" jännittyy. Jos pitää ponnistaa lisää tulee vatsalihakset avuksi "painetaan suolet alas", kuten Luis Amstrong sanoi. Fred fox opettaa käyttämään noita kaikkia kolmea, mutta en nyt viitsi kaivaa miten hän sen perusteli. Kun tarkemmin ajattelen, niin hyvin kovasti ponnistaessani taitaa nuo kaikki olla jännittyneenä(?)
 
Ja taas: käykää useilla opettajilla.
 
Mutta kun ne kaikki opettaa erilailla ja ne kaikki opettavat parasta ansatsia ;-) Minäkin olen käynyt neljällä opettajalla ja en oppinut heiltä oikeastaan mitään jos ei nyt nuotin lukua lasketa. Tosin siihen aikaan paras oppi taisi olla Abanin koulusta "puhalla niin kuin puhaltaisit roskaa suustasi". Ansatsi kuitattiin noin ja sitten Arbanin nuottien kimppuun. Taidamme olla parhaassa koulussa nyt kun kirjoittelemme. Nuorille pitänee kuitenkin perustella asioita enemmän kädestä pitäen, koska "lapsen kasvatuskin" siihen pitää lisätä. Jalo Nuutiselta olisin kaivannut enemmän tietoa, sillä ihailin hänen ansatsiaan ja soiton keveyttä. Osaisko Pete kertoa jotain?

Baryton-B: Tosin siihen aikaan paras oppi taisi olla Abanin koulusta "puhalla niin kuin puhaltaisit roskaa suustasi". Ansatsi kuitattiin noin ja sitten Arbanin nuottien kimppuun.
 
Jalo Nuutiselta olisin kaivannut enemmän tietoa, sillä ihailin hänen ansatsiaan ja soiton keveyttä. Osaisko Pete kertoa jotain?
 
Niinpä, "trumpetti/suukappale huulille hiukan jännittäen ja kielenpäältä roskan puhallus pois ylähampaiden takaa ja ilmaa huulien välistä", siinä ansatsia riittämiin alkuun, ja sitten Arbanin 1. sivulle ...
 
Opettajia minullakin on ollut lukuisia, luettelen ne joskus paremmalla ajalla, joten en enää muista kovin tarkkaan mitä lisäyksityiskohtia ansatsiin kukakin sitten tähdensi, Lauri Ojala ei kuitenkaan kovin paljoa.
 
Jalo Nuutinen oli muistaakseni 3. opettajani ja muistan kyllä hyvin esim. hengitysharjoitukset selinmakuulla, mutta hän kiinnitti kyllä huomiota myös ansatsin yksityiskohtiin, en vaan enää muista mihin, ja soitti itse selvästikin kevyen oloisesti ... Jalon myöhemmistä vaiheista ei ole juurikaan havaintoja, muuta kuin eläkkeelle joutumisen/pääsemisen aiheuttama, tai varmaan jo aiemmin alkanut turhautuminen ja runsas alko ...

javirta: Ettei olisi marssipasuuna, jollainen on soittimena kiinnostanut itseäkin. Tässä kuva Blessingin soittimesta:
 
http://www.thomann.de/fi/blessing_m_200_s_marching_posaune.htm
 
Olisi kiva kokeilla. Sormitus ja vireyshän olisivat samat kuin trumpetilla, mutta pasuunalle kirjoitetut nuotit täytyisi transponoida suurella sekunnilla ylöspäin; muistaakseni pasuunalle kirjoitetaan samalle korkeudelle kuin millä se soi.
 
Herättäisi kummastusta jos pasuunasektiossa yhdellä on tälläinen "töpö" ilman pitkää sankaa...
 
Pasuunistihan soittaa C nuoteista vaikka onkin oikeasti Bb vireinen soitin.
 
Oppilaita vain "huijataan" opettelemaan vedot niin että tuo onnistuu. Aika järjestelmällistä...valtava salajuoni.
 
Jos trumpetistin tekee mieli soittaa matalaa stemmaa eikä halua vaihtaa suukappaleen rimmiä liikaa niin sitten tällainen:
 
http://i5.ebayimg.com/07/i/001/44/97/11a1_1.JPG
 
http://www.courtois-paris.com/fr/index.php#Instruments/trompettes/7
 
Flygarissahan on olemassa tuo ensimmäinen pedaali C - jota et trumpetista saa kuin pakottamalla. Siihen tuo 4. kvarttiventtiili tuo sitten pedaaliäänillä 1,5 oktaavia alemmas!
 
Kaikki soittokelpoisia ääniä eikä mitään pörinöitä..

Baryton-B: En voinut mitenkään ymmärtää, että huulien löysä punainen liha voisi värähdellä korkealla taajuudella.
 
Vaikeaa on ymmärtää se, miten huuliliha värähtelee korkeammalla taajuudella tässä "pucker" ansatsissa, kun ei saa huulia puristaa vastakkain, eikä niitä kiristetä venyttämällä ja kaiken lisäksi soitetaan huulten punaisella löysällä osalla?
 
Vai yritänkö ymmärtää sellaista asiaa joka pitää uskoa ymmärtämättä sitä?
 
Olen harrastanut fysiikkaa ja elektroniikkaa ammatikseni yli 30 vuotta, mutta en ole nähnyt sellaista teoriaa ansatsista ja äänenmuodostuksesta, joka tyydyttäisi fyysikkoa täysin. Yritän siis itse!
 
Yksinkertaisin mekaaninen resonaattori on jousen ja massan yhdistelmä. Jousta voi säätää pituudella, paksuudella ja kireydellä.
 
Torven putkessa oleva ilma on resonaattori, joka voi resonoida perustaajuuden monikerroilla. Resonanssi johtuu ilman kokoonpuristuvuuden jousivaikutuksesta ja ilman massasta. Yksinkertaisesta mekaanisesta resonaattorista poiketen nämä ominaisuudet ovat tasaisesti jakaantuneet putken matkalle.
 
Ovatko huulet ja suukappale sitten pelkkä laajakaistainen värähtelyn lähde, josta putken resonanssi vain poimii kapean kaistan. Ilmeisesti ei näin ole. Pelkällä suukappaleellakin voi soittaa eri korkeuksilta, joten sekin on siis resonaattori, jota voi säädellä portaattomasti. Sitä säädetään muuttamalla massaa ja jousivakiota niin kuin mitä tahansa mekaanista resonaattoria. Mitä pienempi massa ja lyhyempi, paksumpi ja/tai kireämpi jousi, sitä korkeampi ääni. Jousivakion säätöön pituus/ paksuus on paljon tehokkaampi tekijä kuin kireys. Varsinkin jos kireys on pieni (ei siis viulunkieli tai rumpukalvo), sen vaikutus on häviävä.
 
Uskon, että suukappaletta päristäessä säädämme ylös mennessä värähtelevää massaa pienemmäksi ja jousta lyhyemmäksi/paksummaksi supistamalla aukkoa sopivilla lihaksilla. Ei voi myöskää sulkea pois, että jousena toimisi suuontelon ilmatila. Silloin kyse olisi Helmholtzin resonaattorista kuten kaiuttimen refleksikotelossa eli pulloresonaattorista.
 
Toisaalta suukappleella päristely tuntuu hyvin erilaiselta kuin torven resonoidessa mukana. Voi olla, että resonanssin sytyttyä torvessa, on huulten jousivakiolla enää häviävä merkitys, jos sitä olikaan, mutta huulten massa kyllä seuraa koko ajan värähtelevän ilmamassan mukana. Voi olla, että tärkeintä korkeissa äänissä on siis värähtelevän huulimassan pieni määrä.
 
Torven resonanssia voi sätää melko helposti alas, mutta vaikeammin ylöspäin. Itse saan äänestä ja torvesta riippuen laskua aikaan 1/2-1 sävelaskelta. Mitä silloin tapahtuu? Uskon, että lisään värähtelevää huulimassaa, joka summautuu ilmamassan kanssa ja ilman jousivakion pysyessä ennallaan ääni laskee. Ylös vääntö ei onnistu niin hyvin, sillä huulimassan osuus ilmamassasta lienee prosenttitasoa ja vaikka se pienenisi nollaan, olisi vaikutus pieni.
 
Näille selityksille en ole löytänyt vahvistusta trumpettikirjallisuudesta, mutta ei niissä fyysikon näkökulmasta liene isoa virhettä. Mutta vastuu tässä on lukijan: uskokaa tai älkää.

Tiedän, että osa lukijoista vierastaa tällaista "tieteellistä" lähestymistapaa, mutta laitan silti lusikkani soppaan hieman eri kantilta ajatellen...verkkaista kun kirjoittelu muuten on.

Vai yritänkö ymmärtää sellaista asiaa joka pitää uskoa ymmärtämättä sitä?
 
Minusta ainoastaan huulien pärinästä syntyvä ääni saa soittimen värähtelemään. Ilmamäärä, joka huulien välistä tulee on hyvin pieni. Huulipärinästä syntyvä ääni lähtee äänen nopeudella kaikkiin suuntiin, myös suuhun ja keuhkoihin asti. Soitin, suukappale, suu, keuhkot jne. toimii kaikukammiona ja värähtelee puhtaammin luonnonsävelsarjan kerrannaisilla. Ääni tulee soittimesta ulos paljon nopeammin kuin ilmavirta. Nämä kerrannaiset riippuu putken pituudesta. Mitä korkeampi ääni sitä lyhyempi putken pituus, pienempi suukappale ja suurempi puhallusvoima. Mutta voidaan päristellä myös kerrannaisten välissä, ääni vain ei ole niin puhdas.
 
Olen laittanut barytonin suukappaleeseen kiinni n. 2,5 metrisen muoviletkun ja sen päähän suppilon. Myös se soi letkun pituudesta johtuvilla kerrannaisilla ja ääni muistuttaa torven ääntä. Olen jopa esiintynyt kaverin kanssa sellaisten kanssa joulujuhlissa. Soitimme jonkun "iltasoiton" kaksiäänisesti.
 
Voisi olla maanläheisempi lähestymistapa ottaa esimerkiksi haitarin (tai huuliharpun) kieli, josta löytyy kuva seuraavalta sivulta. Vieritä sivua alas, kunnes tulee otsikko "kielilaatta".
http://www.vapaalehdykka.net/?k=soittimet/harmonikka&sivu=kielet
 
Siinä on kaksi kieltä yhtä ääntä varten vierekkäin, koska haitarin paljetta vedetään molempiin suuntiin.
Haitarin äänen laatu ei muutu, vaikka haitarissa puristetaan ilmaa haitarin sisään palkeiden avulla verrattuna siihen, että Ilmaa vedetään ulospäin soitettaessa samaa ääntä. Se ei muutu siksi, koska ääni ei mene ilman mukana, vaan äänen nopeudella joka suuntaan.
 
Sitten voidaan tarkastella korkeimpien äänien kieliä. Viisirivisen haitarin korkein ääni on neliviivainen "c". Haitarin ja huuliharpunsoittaja ei huomaa eroa "puhallusvoimassa" soitettaessa matalia ääniä tai korkeita ääniä. Ero luultavasti kuitenkin on olemassa.
 
Kuten kerroin on helpompi ymmärtää, kun huulia puristetaan kohtisuoraan vastakkain ja päristellään. Huulet värähtelevät eri taajuuksilla suhteessa puhallusvoimaan ja puristusvoimaan. Kaksi paperiakin saa näin värähtelemään. Mutta kun huulista muodostetaan soikea tai pyöreä aukko ja huulet ei kuulemma saa koskettaa toisiaan, eikä tarvi ponnistaa niin paljoa eka tapauksessa, niin asia muuttuu monimutkaisemmaksi.
 
Voisiko huulien värinätaajuus nousta "pumppaamalla" palleajännityksen avulla huuliin verta, jotta ne tulevat kiinteämmäksi? Mutta, kun se liika kiinteyskin on haitallista. Lisäksi voidaan kysyä, mitä huulissa tapahtuu, kun niitä treenataan vuosi. Ja kun sekään ei aina riitä vaan pitää treenata kuusi vuotta. Huuli ja poskilihakset ainakin voimistuu, mutta mitä tapahtuu itse värähtelevälle huulen _pintalihalle_ ? Olen kokeillut tätä ansatsia barytonilla ja teenaamattomilla huulilla äänten syttyminen vaikeutuu saimoin kuin legatosoitto ilman näppäimiä.
 
En tiedä puhuinko itse ongelmasta, mutta tekstiä ainakin syntyi :)
Olen muuten kokeillut laittaa barytonin suukappaleen tilalle klarinetin suukappaleen, mutta ei siitä mitään tullut. Ei löydy mitään kikkaa asian helpottamiseksi, paitsi EWI ;-) Mutta pitäähän tuohon löytyä tieteellinenkin selitys, mutta kukaan ei ole siihen rahoja sijoittanut tarpeeksi.

Baryton-B: Tiedän, että osa lukijoista vierastaa tällaista "tieteellistä" lähestymistapaa
 
Antaa tulla vaan kritiikkiä!

Minusta ainoastaan huulien pärinästä syntyvä ääni saa soittimen värähtelemään
 
Ilman muuta näin on, mutta yritin tarkastella mekaanisen värähtelijän näkökulmasta millä pärinän korkeutta yleensä voi muuttaa. Kokeilin juuri äsken taas suukappaleella ja olen melko vakuuttunut, että tärkein muuttuva asia on värähtelevän huulimassan koko: paljon massaa on mukana ilman värähdysliikkeessä alhaalla ja vähän massaa ylhäällä. Massan määrää säädellään lihaksilla.
 
Ilmamäärä, joka huulien välistä tulee on hyvin pieni. ... Ääni tulee soittimesta ulos paljon nopeammin kuin ilmavirta.
 
Tämä on aivan totta. Tasainen ilmavirta on vain väline, jolla huulien värähtely saadaan heräämään.
 
Voisiko huulien värinätaajuus nousta "pumppaamalla" palleajännityksen avulla huuliin verta, jotta ne tulevat kiinteämmäksi?
 
En usko
 
mitä huulissa tapahtuu, kun niitä treenataan vuosi. Ja kun sekään ei aina riitä vaan pitää treenata kuusi vuotta.
 
En tiedä. Mutta herkkää on. Satutin ylähuulen sisäpinnan muutama päivä sitten. Tuli pieni rakkula. Se arpeutui ja hävisi kolmessa päivässä. Heti oli ylhäältä hävinnyt terssi, toivottavasti ei pitkäksi aikaa.

Hidasta hommaa tuo netin selaaminen. Seuraavassa aika selkeä esitys.
 
John Ericson: puckered smile embouchure
http://www.public.asu.edu/~jqerics/horn_emb.htm

Tässä ohjeita opettajille, mutta myös meille. Huomaa piilossa oleva linkki "the player" ensimmäisen kappaleen lopussa. Sieltä löytyy paljoan lisää tekstiä.
http://www.theconcertband.com/brass_common_embouchure_problems.htm
 
Tässä hieman toistoa, mutta aina jotain seassa.
Dr. John Q. Ericson puckered smile embouchure
http://www.google.fi/url?sa=t&s … CtA&sig2=aK2kUQedkGEAx46o29HLZQ

Baryton-B: http://www.vapaalehdykka.net/?k=soittimet/harmonikka&sivu=kielet
 
"Mitä suurempi aukko kielen ja kielilaatan välillä on, sitä enemmän tarvitaan energiaa, eli ilmavirtaa, kielen värähtelyn aloittamiseksi. Lopulta aukko voi olla niin iso, että kieli ei aloita värähtelyä ollenkaan. Toisaalta jos kieli on aivan kielilaatan tasolla kärjen kohdalta, kieli ei lähde värähtelemään."
 
Tässä oli kyseessä haitari. Ei kovin kaukana huuliaukosta!

Ja sitten tullaan taas maan tasalle.
 
Oliskoos kumminkin puupuhaltimien/kurtun/turpahöylän äänenmuodostus ihan eri juttu, kun vaskipuhaltimien?
 
Siis, kun piuhutaan siitä aivan äänen lähtökohdasta. Hengitys- ja fraseerausasioissa onkin jo sit yhtäläisyyksiä...

Baryton-B: ...Minusta ainoastaan huulien pärinästä syntyvä ääni saa soittimen värähtelemään...
 
Saa toki, mutta isompi merkitys on sillä ilmapatsaalla, joka värähtelee torven sisällä ja jonka soitin vaan sitten vahvistaa. Ei sillä soittimen värähtelyllä NIIN perustavaa laatua olevaa merkitystä ole ettäkö se perussoittoon vaikuttaisi. Eri asia on sit sointiväri.
 
Testasin tän varoiksi oikein trumpetilla ja eipä saundi juurikaan muuttunut, vaikka otin kellon takaa kädellä kiinni.
 
Alkaa olla aika ufomutua nää teitin jutut.

Jees, alkaa olla vappujuttujen makua jos pirunkeuhkolle ja torville laitetaan yhtäläisyysmerkkiä!
 
Joskus vuonna 1 näin Espanjassa torvisoittokunnan jossa trumpetisteilla oli semmoisia bluffi-suukappaleita joitten varteen tehtyyn reikään oli laitettu vapputorven räikkä- karmea metakka ja se oli sen tarkoituskin! Ei oo näkynyt täällä päin semmosia ja hyvä niin.
 
Jatketaan taas joku kevät...eli vappua!

Otsikon aiheesta lisää tekstiä. Pucker smile aiheesta enimmäkseen, mutta löytyipä yhdestä linkistä hyvä kuva lihaksista. Enemmistö on .pdf tiedostoja. Voi olla ettei kaikille aukea, jos ei ole tarvittavat ohjelmat asennettu.
 
Hyvää Vappua kaikille! (Vi..u, kun ei voi vetää perskänniä ja polttaa kolmea askia tupakkaa päivässä, kuten vielä 7 -vuotta sitten &%#&%&%/)
 
ITG Youth Site - Masterclass. Löytyy yksi kuvakin.
http://www.trumpetguild.org/itgyouth/masterclass/Leach.htm
 
Checkpoints to a Good Embouchure
http://www.google.fi/url?sa=t&s … K3g&sig2=3z0soD_8Zvx-KTsfAcgJ8A
 
Mouthpiece_lips
http://www.geocities.com/afinkle221/Blasts/mouthpie.html
 
Embouchure
http://www.google.fi/url?sa=t&s … W-A&sig2=1QQMNxhuPFo1UpgUoaUqhg
 
Striving for Tone
http://www.google.fi/url?sa=t&s … 3CA&sig2=R24Z4eOTH7G-a65mHMCNDg
 
If the embouchure is too puckered or too much of a smile, this ideal lip aperture shape will be distorted. Most often the aperture, if a problem, ...
http://www.shefashofars.com/index.p … p;task=view&id=38&Itemid=69
 
embouchure methodes zijn de Farkas embouchure (puckered-smile embouchure)
http://www.google.fi/url?sa=t&s … WbA&sig2=PS8uOHle7-LOKgwPT5qHAg
 
Tuba & Euphonium Beginning Tips
http://www.google.fi/url?sa=t&s … cPg&sig2=iqU_HneaE8Y85Gq8cObmUg

Baryton-B: ...Minusta ainoastaan huulien pärinästä syntyvä ääni saa soittimen värähtelemään...
 
isojussi: Saa toki, mutta isompi merkitys on sillä ilmapatsaalla, joka värähtelee torven sisällä ja jonka soitin vaan sitten vahvistaa.
 
Olen kyllä eri mieltä, mutta fyysikot kertokoot lisää.
 
Ei sillä soittimen värähtelyllä NIIN perustavaa laatua olevaa merkitystä ole ettäkö se perussoittoon vaikuttaisi. Eri asia on sit sointiväri.
 
Olen samaa mieltä. Minä harjoittelen hiton vanhalla lommoisella munamallisella barytonilla, jonka sylinteriventtiilit kolisee ja jonka äänestä pidän enemmän kuin soittokunta-aikoina soittamallani pystymallisella uudella pumppuventtiili barytonilla (Yamaha). Kuvan näkee kun klikkaa nick nimeäni. Porukan kanssa soitettaessa resonoi hienosti...sen tuntee huulissaan.
 
Siitä huolimatta himoiten katselin Thomann:n sivuilta halvimpaa munamallista. Onkohan siitä kenelläkään kokemusta?
 
Testasin tän varoiksi oikein trumpetilla ja eipä saundi juurikaan muuttunut, vaikka otin kellon takaa kädellä kiinni.
 
Tein saman kokeen barytonilla ja en huomaa mitään eroa. Onkohan ne pirun kalliit soittimet sittenkään hintansa arvoisia äänen laadun suhteen. Ihmisen korva kuulee myös plasebo ääniä. "Kalliin on pakko olla hyvä, uusi suukappale on aina hyvä" jne.
 
Alkaa olla aika ufomutua nää teitin jutut.
 
Heh, arvasin kommenttisi ;-) Hyvää Vappua kuitenkin!

Staryhuj: Jees, alkaa olla vappujuttujen makua jos pirunkeuhkolle ja torville laitetaan yhtäläisyysmerkkiä!
 
"Yhtäläisyysmerkki yritettiin" laittaa huulien ja pirunkeuhkon kielen kesken.
 
Jatketaan taas joku kevät...eli vappua!
 
Jees, toivottavasti tänä keväänä.

Pitäiskö syödä sanansa. Ääni ei etene tyhjiössä.
Vapputesti aiheesta, Sain selvinpäin 14 oikein :)
http://www.otavanoppimateriaalit.ne … pilas/fysiikka1/avain1fysiikka3.htm

lmfmis: Pasuunistihan soittaa C nuoteista vaikka onkin oikeasti Bb vireinen soitin.
 
Oppilaita vain "huijataan" opettelemaan vedot niin että tuo onnistuu. Aika järjestelmällistä...valtava salajuoni.
 
Itselläni oli tarkoituksena alussa opetella trumpetin sormitukset samalla tavalla; aikomuksena on ollut soittaa etupäässä tanssimusiikkia ja orkesterissa. Tällöinhän olisi suoraan voinut vedellä C-vireisistä lapuista.
 
Tähän tuli opettajalta korjaustoimenpide, ymmärrettävästi Bb-vireisiä trumpettinuotteja silmälläpitäen.
 
Transponointi erittäin kivaa kun 3# sävellajiin pitää heittää vielä kaksi lisää... tuo F#m/A on kuitenkin aika monesti esiintyvä sävellaji.
 
Kokeilen parhaillaan uutta soitinta, jossa kaksi viritysputkea, yksi välistä pois niin soittimesta tulee C-vireinen. Oikotie onneen...
 
Alkuperäistä threadin otsikkoa kuitenkaan unohtamatta: torvella ja torvella tuntuu olevan myös eroa. Toisesta saa ruveta 2-viivaisen d:n yläpuolisia ääniä (soivaa 2-viivaista c:tä) otettaessa tekemään tosissaan töitä, ja äänten syttyminen on vaivalloista.
 
Esim tämä oppilasmallina myyty torvi on tarkemmin tutkittuna jopa paljon enemmän, hinta-laatusuhde on kohdallaan.
 
http://www.roy-benson.gewamusic.com/
 
ja malli TR-101.
 
Suorastaan karkaa 2-viivaisten äänien loppusuoralle.
 
Jos jotakuta kiinnostaa yhteyttä voi ottaa sähköpostilla javirta@saunalahti.fi

Opettele javirta vaan se transponointi saman tien. Hetken aikaa tökkii, mutta pian on ihan piece of cake. Aloita soittamalla vaikka kansanluluja toivelaulukirjasta helpommista sävellajeista ja siirry sit vaikeempiin. Usko mua - se työ ei tod mee hukkaan.