Kitarat: akustinen ›

Mulla on ollut Guild JF-30, joka on karvalakki malli Guildin jumboista ja kooltaan sama kuin Gibsonin SJ-s00. Lisäksi mulla on ollut Guild JF-65 12-kielinen, Gibsonin J-185 ns. mini-jumbo, joka on tuuman pienempi kopaltaan kuin SJ-200. Olen lisäksi soittanut SJ-200 ja J-100 xtra kitaroilla. Sanoisin, että SJ-200 on parhaimmillaan hyvä kitara, mutta omasta mielestäni esim. J-185 on monipuolisempi ja siten parempi malli. Guildilta löytyy JF-55, JF-65, F-50, F-50R mallit, jotka on tehty samalle kopan muodolle ja ovat varmaan yhtä hyviä ellei parempi kuin Gibsonin SJ-200. Jälkimmäisessä mallissa oleva viikesellinen talla on haittatekijä soundin kannalta ja vaikka on kitaran signaturepiirre, niin heikentää sen soundia hieman. SJ-200 olisi paljon parempi kitara perinteisellä tallalla soundin puolest. Hyvä kitara, kyllä, mutta tuohon hintaluokkaan löytyy muitakin (edullisempia) vaihtoehtoja.

SJ-200 on loistava kitara, mutta osa hinnasta ja loistavuudesta perustuu koreuteen. Se on gaala-kantria ja Elvistä... ja siinä on sen juju.
 
Ei tuon hintaluokan kitaroita voi oikein objektiiviseen parhausjärjestykseen soundin perusteella laittaa.

Mulla on J-100. Soundia on paha vertailla yksityiskohtaisemmin kun mm. SJ-200:sta on monta eri malleja erilaisilla kopan puumateriaaleilla. Lisäksi vuosien mittaan samaa mallia on tehty eri puulajeista. Sama pätee myös muihin Gibsonin Jumboihin. Perusominaisuudet ja -piirteet soundin suhteen ovat kuitenkin samat. Komppitouhuissa ehkäpä paras akustinen? Hienosäätö ja hifistely sitten noista puulajeista ja muista yksityiskohdista. Esim. kakssatasessa on muistaakseni parempia materiaaleja käytetty satuloissa, tallassa jne. mutta niiden vaikutus on aika minimaalinen loppupeleissä. Omaa Jumboa ostaessa kokeilin paria SJ-200:sta ja pikaisesti en suurempia eroja havainnut. Helkkarin hienojaha ne on, oma on kyllä selkeästi karvalakkimalli ulkonäöllisesti kun niitä vertasi rinnakkain. Toisaalta tuollainen yksinkertainen on myös kaunista akustisissa. Molempi parempi vähän fiiliksen mukaan :)

Mulla oli 15 vuotta Gibson J-200 (nykyisin se on tuo SJ -200) ja myin juuri reilu kuukausi sitten. Gibsonin soundi on aika omanlainen ja siihen itse aikanaan ihastuin enkä koskaan siihen kyllästynytkään. Siinä on aika vähän keskiääniä ja loistava diskantti. Toimii plektralla kompatessa hyvin ja soi balanssissa.
 
No kuitenkin vaihdoin ja syy siihen on, että olen harjoitellut nyt noin 2 vuotta sormin soittamista ja siinä ei Gibson ole parhaimmillaan. Vaahterapohja ja -sivut (ehkä yleisin, on myös ruusupuisena) sekä melko vahva sitkakuusikansi muodostavat hyvän soinnin värin, mutta kitara ei "syty" kovin nopeasti eikä vastaa oikein riittävästi, kun yrittää painottaa jotain tahdin osaa näppäilyssä tms. Myös jos soittelee pääosin yksin akustista, ei Gibonilla saa aikaan yhtä suurta dynamiikan vaihtelua, kuin monella muulla samanhintaisella.
 
Minä teetin L-mallin kitaran Lassi Nurmelta (sen tuuman verran jumboa pienenmpi koppa), jonka kitaroita on Kitarapajalla nytkin 3 kpl esillä. Ihastuin dynamiikkaan ja soitettavuuteen ja vaikka kitara vastaa hyvin näppäilyyn, se toimii mainiosti myös plektran kannsa. Parhaana Kitarapajalla olevista on mielestäni punainen"haikara", mutta en halunnut sen väristä enkä M-koppaista joten tilasin. Suosittelen kokeilua.
 
Jos et kuitenkaan halua näppäillä ja komppaat esim. laulun taustalla tai soitat muiden instrumenttien kanssa yhdessä, on Gibson mainio.

hidaskäsi: Mulla oli 15 vuotta Gibson J-200 (nykyisin se on tuo SJ -200) ja myin juuri reilu kuukausi sitten. sekä melko vahva sitkakuusikansi muodostavat hyvän soinnin värin, mutta kitara ei "syty" kovin nopeasti eikä vastaa oikein riittävästi, kun yrittää painottaa jotain tahdin osaa näppäilyssä tms.
 
Kolme tekijää vaikuttaa tuohon syttymiseen: Kannen pinta-ala, sen rakenne/herkkyys ja massa kannen yläpuolella, eli talla. Jos J-200 mallissa olisi pienempi massainen ns. perinteinen talla, niin se syttyisi nopeammin ja äänenvoimakkuus olisi parempi. Epäilen, että soundin väri olisi myös vähän syvempi ja terävämpi. Viiksitalla on kitaran signaturepiirre, mutta ei edesauta soundin tulemista kitarasta ulos. Siitä syystä suosittelen jumbo-kitaraa jossa kannen päällä on vähemmän massaa.