Tanssimusiikki ›

Onko täällä moni perehtynyt enemmältikin tuohon länsinaapurin dansband-sceneen, jolle jostain syystä on täällä päin lähinnä naureskeltu? Aihe putkahti mieleen siitä, kun cdonnilta saisi taas tätä:
 
http://cdon.fi/musiikki/absolute_music/absolute_dansband_(3cd)-807677
 
Kappalelistasta löytyi joidenkin niiden hassunnäköisiä ruotsibändejä esittelevien sivustojen bändien matskua, mikä sai meikäläisen tilaamaan. Ihan tutustumismielessä. Kompaktin tuntuinen paketti muutenkin.
 
Ruotsalaistyyppinen tanssimusiikki - pelkkä perversio, vai yksi täkäläisenkin tanssimusiikin mahdollisuuksista? Onko melankoliallamme enää tulevaisuutta? Tarvitsisimmeko me mukaan raikkaanpuoleista vikingarna- ja cool candys- tuulahdusta? Pystyisimmekö me suomalaiset jopa luomaan uskottavan, luontevan, ylipirteyttä välttävän duurimaailman? Olenko ainoa, joka oikeasti pitää tenavatähtivoittaja Christopher Rombergille tehdystä kappaleesta "Sköna människor"?

Mä asuin alle kakskymppisenä 1970-71 vuoden Ruotsissa, silloin tuli radiosta kuultua tuota duurikamaa. Koskaan tuommoinen " Drömmen om Elin"- tyyppinen juttu ei ole kolahtanut, slaavilaisjuuret ovat niin vahvat, ainakin minulla. Helsingborgista muuten silloin ostin elokuvan " Graduate"- "Miehuuskoe"- soundtrack- albumin , ja lähes pelkästään sen "Sound of silence"- kappaleen takia.

Qsine: Pystyisimmekö me suomalaiset jopa luomaan uskottavan, luontevan, ylipirteyttä välttävän duurimaailman?
 
Kyl vaan noit ruattalaisia duurivalsseja on tullu vedeltyä. Eikä ny edes mitenkään ylipirteästi. Minust sopii esim. häihin oikein hyvin. Juhlan kumminki ko tarttis olla iloinen.

Nythän buggataan ja ruotsalaiset on aina buggannu kaiken, joten mitä ilmeisemmin
duurissa on parempi buggata. Mistä Pave löysi esimerkiksi "Drömmen om Elin"
valssin? Ei se kyllä häävi tanssibiisi ole, niinkuin ei "keevättoi keevättoi kuulkuurinkaan"! Mulle ainakin on henkireikä soittaa suomenruots. bändissä.
Se onkin ainoo pumppu missä oon nk. vakituisena, ja mikä muistuttaa vähän
bändiä. Onhan tota melankoliaa noissa "de ensammans promenade" tyyppisissä
vaikka muille jakaa. Mutta tollasen duurikeikan jälkeen jaksaa taas "ei nouse
kukkaa-jään lumen alta" tyyliä. Ei nouse kukkaa, ei nii kukkaa..............mie sanon.

Mun suosikki
Purple Rain:
http://vids.myspace.com/index.cfm?f … ids.individual&VideoID=53188600
 
ja toinen:
http://www.youtube.com/watch?v=BWZM-Y9HTbY&feature=related

Samasta kilpailusta (kai?)
http://www.youtube.com/watch?v=iYCIuTAPQe4

Tuommoista se on tuolla, eipä suomalaisten tarvi mitään hävetä.

Me vedettiin Vaasassa Fredansseja 1995-1997. Ihan mukavia tansseja ruotsalaisella kattauksella ruotsinkielisin spiikein.

Parasta antia ruotsista:
http://www.youtube.com/watch?v=SnWc0_ddn04

rintapek: Kyl vaan noit ruattalaisia duurivalsseja on tullu vedeltyä. Eikä ny edes mitenkään ylipirteästi. Minust sopii esim. häihin oikein hyvin. Juhlan kumminki ko tarttis olla iloinen.
 
Tarkoittanet Anttilan ampaisu, Kielon jäähyväiset, Lentäjän valssi ja muuta vastaavaa kamaa? Toimii kyllä Suomessakin. Ylipirteys vältetään ilmeisesti lainamuunnos soinnuilla. (molleja duurivalssiin) Molli-Jori ei hokannut k.o. juttua ja ylipirteys tuli varmistettua yltiö-optimistisilla sanoituksilla: "Ampuisin mä torpedon sun syömmes kammioon".
 
Jopa Afton på Mjörden (ilta saimaalla) kuulostaa valoisalta vahvasti duurissa kulkevan B-osan ansiosta.

Suomalainen on suomalainen ja Ruotsalainen on ruotsalainen. Espanjalainen
on espanjalainen-eikä kukaan näistä muuksi muutu opettelemalla pari biisiä.
Mutta silti se kannattaa tehdä, eikä alemmuudentuntoisena (ei ole enää muotia)
suomalaisena yrittää työntää halveksimalla syrjään. Ja perustelut: Ruåtsimusiikki
on just sitä mitä nyt jorataan. Lattarimeininki on toinen jonka suosion soisi säilyvän
myös tanssilavoilla täälläkin, vaikka muita latino-elkeitä ei oisikaan.
Ja tästä jälkimmäisestä musasta ainakin löytyy myös kaihoa ja melankoliaa.
Kaikki ulkomainen hömpötys siis vain mausteeksi, ei pääruuaksi.
Edit: Tarkemmin kun aattelen, taitaa suurin osa tanssibändien perusohjelmistosta
olla kotoisin ulukomailta s....na.

Nyt on Absolute Dansband kuunneltu. Painopistehän on siis hyvin vahvasti 90-luvun ja 2000-luvun kappaleissa, ja täytyy myöntää, että olisi ollut mielenkiintoisampaa tutustua siihen 60- ja 70-lukujen tuotantoon. Ensimmäisenä tulee mieleen adjectiivi "yllätyksetön". Kun mollia vältellään kaikin keinoin, niin tietenkin ilmaisu rajoittuu. Tohtisin jopa väittää tämän 64 kappaleen otoksen perusteella, että täkäläisellä tanssimusalla on enemmän sävellyksellisiä koukkuja kuin ruotsalaisella!
 
Mutta ihmisiä ne ruotsalaisetkin tuntuvat olevan. Ei se ole mitään minnihiiritouhua säveltää toimivaa duurimateriaalia!
 
Tästä tripla-cd:stä uskoisin kyllä olevan hyötyä länteen päin suuntautuville tanssimuusikoillemme, jotka tykkäävät katsella keikoilla seksuaalisesti vapautuneita kaksikymppisiä blondeja, jotka kaikki näyttävät Carolina Klüftilta ja joiden nimi on järjestään Linnea. Toisin sanoen, voin vaikkapa 8 eurolla tämän levykokonaisuuden myydä etiäppäin, ottakaa yhteyttä privana, jos kiinnustaa.

Minulle tuo nykyinen dansband-touhu kuulostaa kyllä aivan eri jutulta kuin nuo vanhemmat Drömmen om Elin tai esimerkiksi Evert Tauben jutut (Sjösala vals, Dans på Sunnanö...) ja vastaavat. Tämän ketjun takia kaivoin esille ruotsalaisen laulukirjan ja aloin tapailla noita vanhempia sävelmiä haitarilla (jota aloin harjoitella kuukausi sitten). Onhan noissa satunnaisia mollisointujakin ja muutenkin niissä on kiva, oma tunnelmansa. Tuota uudempaa ylipirteää touhua en jaksa kuunnella.