Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuossa toisessa threadissa joku sanoikin, että normaalijärjellä varustettu ihminen pystyy putkivahvistimen väsäämään. Itseni mielelläni tähän porukkaan laskisin. Eli: Mitä pitää ottaa huomioon, että selviää projektista hengissä? Lähinnä juuri tuo turvallisuuspuoli ja putkivermeissä piilevät jännitteet kiinnostavat. Kumisaappaat jalkaan ja menoksi? Tähän voisi myös laittaa aloittelijan yleisimpiä virheitä ja kompastuskiviä ihan muutenkin.

Tietenkään pidetä virtaa päällä koko ajan. Sitten noita arvoja olisi hyvä mittailla aina välillä. Ja yrittää välttää oikosulkuun johtavia juotosvirheitä. Sitten kunnon boksi, metallista (alumiini on helppoa käsitellä), ==> Faradayn häkki. Sitte sen vois vielä ympäröidä puulla ja päällystää puun näyttäväksi. Ja kannattaa tarkistaa että diodit ja konkat on oikein päin, muuten sanoo poks ku on paljon jännitettä. Ei sen kauhean vaarallista pitäisi olla.
Btw, vois olla parempi alottaa jostain pörinäboksin tekemisestä, huomattavasti nopeampi ja helpompi.
 
Eikä kannata pelätä piirilevyn valmistusta, ei se mitään ydinfysiikkaa loppujen lopuks oo. Ferrikloridii, kodin putkimiestä jne... ei mitään vaarallisia kemikaaleja.
 
Täällä hyvät ja tarkat ohjeet vielä, kun tarkemmin asiaa tutkin :
http://www.drifteramps.com/safety.html

Tietenkään pidetä virtaa päällä koko ajan. Sitten noita arvoja olisi hyvä mittailla aina välillä. Ja yrittää välttää oikosulkuun johtavia juotosvirheitä. Sitten kunnon boksi, metallista (alumiini on helppoa käsitellä), ==> Faradayn häkki. Sitte sen vois vielä ympäröidä puulla ja päällystää puun näyttäväksi. Ja kannattaa tarkistaa että diodit ja konkat on oikein päin, muuten sanoo poks ku on paljon jännitettä. Ei sen kauhean vaarallista pitäisi olla.
Btw, vois olla parempi alottaa jostain pörinäboksin tekemisestä, huomattavasti nopeampi ja helpompi.
 
Eikä kannata pelätä piirilevyn valmistusta, ei se mitään ydinfysiikkaa loppujen lopuks oo. Ferrikloridii, kodin putkimiestä jne... ei mitään vaarallisia kemikaaleja.
 
Täällä hyvät ja tarkat ohjeet vielä, kun tarkemmin asiaa tutkin :
http://www.drifteramps.com/safety.html
 
Asiaa kaikki,ja jos on aivan ummikko niin ainahan takapiruksi voi kysyä kaverin joka on tietoinen asioista,ja voi opastaa samalla pahimpien karikoiden ohi,niin homma rulaa.
Ja tekemällähän oppii parhaiten,itsekin on ennen varsinaista ammatillista koulutusta ja työelämää kantapäänkautta tullut opittua se tosiasia että sähkö sattuu.. ;)
 
Aikaa myöten kyllä taidon kartuessa silmäkin harjaantuu näkemään asioita joissa mahd. piilisi vaaran itu tai muuta asiaan kuulumatonta.

"Maalaisjärjellä" ja huolellisuudella pääse yllättävän pitkälle. Laita joka väliin sulake niin laite on varmasti turvallinen käyttää...
 
Parasta on melkein avata joku EU ajan kohtuu laadukas putkivahvistin ja tarkastella miten se on koottu.
 
Olen yrittänyt etsiä virallisia määräyksiä aiheesta, mutta aika lailla tuloksetta. ww.tukes.fi sivuilta löytyy direktiivit mutta ne ei paljoa auta. Lähinnä todetaan että laite pitää olla sähköturvallinen ja standardeja noudattamalla laitteesta tulee sähköturvallinen. Mutta standardejahan ei ole pakko noudattaa. Huonompi puoli on että standardeja on julkaistu tuhansia ja taas tuhansia ja ne maksavat euron sivu...
 
Mikko

"Maalaisjärjellä" ja huolellisuudella pääse yllättävän pitkälle. Laita joka väliin sulake niin laite on varmasti turvallinen käyttää...
 
Parasta on melkein avata joku EU ajan kohtuu laadukas putkivahvistin ja tarkastella miten se on koottu.
 
Olen yrittänyt etsiä virallisia määräyksiä aiheesta, mutta aika lailla tuloksetta. ww.tukes.fi sivuilta löytyy direktiivit mutta ne ei paljoa auta. Lähinnä todetaan että laite pitää olla sähköturvallinen ja standardeja noudattamalla laitteesta tulee sähköturvallinen. Mutta standardejahan ei ole pakko noudattaa. Huonompi puoli on että standardeja on julkaistu tuhansia ja taas tuhansia ja ne maksavat euron sivu...
 
Mikko
 
Lähinnä tarkoitin, sitä että miten mun pitää toimia, että selviän hengissä ja vahingoittumatta. Eli miten telon itseni, jos toimin väärin.

Lähinnä tarkoitin, sitä että miten mun pitää toimia, että selviän hengissä ja vahingoittumatta. Eli miten telon itseni, jos toimin väärin.
 
Jos haluat varman päälle pelata,niin hanki aluksi suojaerotusmuuntaja jossa vikavirtasuojaus optiona,ja
kurssituksena voisi olla AEL:n elektroniikan perusteet,ellei
ole jo vastaavia tietoja.
 
Ei näin äkkiseltään voi mitään pika ohjeita "Kuinka rakentaa
putkitoosa ja selvitä hengissä" antaa,näissä kuvioissa on
monta tekijää jotka pitäisi saada tiivistettyä selkeään muotoon.
 
Samperi kun olisi vuosien mittaan saanut kaikki näkemänsä kokemansa jonkunlaiseen videoclippi kirjasto kokoelmaan,niin siinä näkisi mitä ei pidä tehdä sähkölaitteen kanssa,kuten työntää nenäänsä liian lähelle
pulttikiinnitteisen suotoelkon liittimiä... ;) tai mitä metallinen kellonhihna saa aikaiseksi kun se osuu tv:n virtalähteen
jännitteiseen jäähdytyslevyyn... meinas tulla kuset housuun...

Lähinnä tarkoitin, sitä että miten mun pitää toimia, että selviän hengissä ja vahingoittumatta. Eli miten telon itseni, jos toimin väärin.
 
käytät LAADUKKAITA osia ja seuraat HYVÄKSI HAVAITTUJA kytkentöjä orjallisesti. Tarkastat vielä ennen virran päälle laittamista kytkennän virheiden varalta vähintää kahteen kertaan. Etenkin kondensaattorien kanssa ihmisillä tuntuu olevan ongelmia... Kun virrat on päälle laitat toisen käden selän taakse ja teet kaikki mittaukset yhdellä kädellä. Käytä toisena mittajohtona hauenleuka päällä varustettua johtoa.
 
Muista olla HUOLELLINEN. 99% virheistä johtuu huolimattomuudesta.
 
Kevyistä sähköiskuista tuskin tulee mitään pysyviä terveydellisia haittoja jos sydämesi on kunnossa. Rytmihäiriöt ovat mahdollisia. Kunnon jysärin jälkeen voisi olla järkevää käydä lääkärillä...
 
Sain leukaan (älä kysy...) noin 300V joka tuntui lähinnä samalta kun olisi lyöty turpiin, tosin en ole varma kun turpiin ei ole vielä tullut.-)
 
Mikko

Kun kytket rakennelmaasi sähköt, niin mene/ole valmiina hyppäämään suojaan. Jos mitään ei tapahdu, olet onnistunut. :)

Rytmihäiriöt ovat mahdollisia. Kunnon jysärin jälkeen voisi olla järkevää käydä lääkärillä...
 
Sain leukaan (älä kysy...) noin 300V joka tuntui lähinnä samalta kun olisi lyöty turpiin, tosin en ole varma kun turpiin ei ole vielä tullut.-)
 
Mikko
 
Tämäpä oli rohkaisevaa :) Kiitos hyvistä vinkeistä kaikille.

Voisin lisätä vielä että mikäli laitteessa on virrat päällä, älä helkkarissa kajoa sen sisään. Samaten virran katkaisun jälkeen kannattaa odotella jonkin verran että suotokonkat ehtii tyhjentyä (bleeder-vastuksen koosta riippuen parista minuutista tuntiin, tms.) Ja mikäli ehdottoman pakko on turata jotain jännitteiseen vehkeeseen, niin eristetyt työkalut ja ehdottomasti toinen käsi taskussa, että sähkärin sattuessa ei virta lävistä sydäntä.

Voisin lisätä vielä että mikäli laitteessa on virrat päällä, älä helkkarissa kajoa sen sisään. Samaten virran katkaisun jälkeen kannattaa odotella jonkin verran että suotokonkat ehtii tyhjentyä (bleeder-vastuksen koosta riippuen parista minuutista tuntiin, tms.) Ja mikäli ehdottoman pakko on turata jotain jännitteiseen vehkeeseen, niin eristetyt työkalut ja ehdottomasti toinen käsi taskussa, että sähkärin sattuessa ei virta lävistä sydäntä.
 
Tuo bleeder-vastus on hyvä painaa heti kaaliin,se pitäisi olla
lakisääteinen yli 100V kytkennöissä,threadin aloittaja voisi aloittaa tästä,eli selvittää itselleen mikä on bleeder-vastus
ja miksi se on hyvä laittaa ..jaa en sanokaan minne.Jää paremmin mieleen kun ottaa selvää..

http://www.hut.fi/Misc/Electronics/ … stus.elektroniikka/komponentit.html - eikun lukemaan

Absolutely!

http://www.hut.fi/Misc/Electronics/ … stus.elektroniikka/komponentit.html - eikun lukemaan
 
Vau, toi oli muuten hyvä linkki. Lukemisen arvoinen. Kiitän ja kumarran.

Tuli vain mieleen, kun en hirveästi ole tuubivehkeitä korjaillut/rakentanut, että kuinka usein putkissa (esim. triodeissa) on ollut sellaisia vikaantumisia, joissa hila on irronnut/vääntynyt anodiin kiinni?
Hirvittää hieman nuo kytkikset, joissa sisääntulo on galvaanisesti kiinni hilassa, ilman ns. blokkikonkkaa.
Onhan noissa sarjavastus hilalla, anodivastus, yms., jotka rajoittavat virtaa, mutta kuitenkin.
 
Maalaanko turhaan demoja, eikun demoneja, seinille?

kuinka usein putkissa (esim. triodeissa) on ollut sellaisia vikaantumisia, joissa hila on irronnut/vääntynyt anodiin kiinni?
 
En ole kuullut että tuollaista olisi koskaan tapahtunut.
 
Mikko

Tuli vain mieleen, kun en hirveästi ole tuubivehkeitä korjaillut/rakentanut, että kuinka usein putkissa (esim. triodeissa) on ollut sellaisia vikaantumisia, joissa hila on irronnut/vääntynyt anodiin kiinni?
Hirvittää hieman nuo kytkikset, joissa sisääntulo on galvaanisesti kiinni hilassa, ilman ns. blokkikonkkaa.
Onhan noissa sarjavastus hilalla, anodivastus, yms., jotka rajoittavat virtaa, mutta kuitenkin.
 
Maalaanko turhaan demoja, eikun demoneja, seinille?
 
No enpä ole törmännyt tuollaiseen,ja uskon siinä vaiheessa kun hila osuu anodiin,pimenee koko härveli,,koska hilaetujännite on negatiivinen lepotilassa,ts. hilalla on etujännitteen muodostava vastus ,ja sen kautta sähköt kauas karkaa jos näin käy.Tosin poikkeuksia varmaan löytyy.

Semmonen kysymys että kuinka kauan kestää ennen kuin virran poiskytkennän jälkeen voi turvallisesti ronkkia etu/pääteastetta ilman säkärin vaaraa? Eli kuinka nopeasti noista purkautuu jännitteet jos ei itse pura (miten lie tehdään, ei ainakaan sormella). Periaatteessa kiinnostaisi jonkun putkietuasteen rakennus. Oliko se joku 1-kanavainen Soldano-etuaste joka on "helppo ja hyvä".
 
Ja missä kaupungissa Mikko vaikutat?

Semmonen kysymys että kuinka kauan kestää ennen kuin virran poiskytkennän jälkeen voi turvallisesti ronkkia etu/pääteastetta ilman säkärin vaaraa?
 
Se riippuu filtterikonkkien ja bleeder-vastuksen koosta täysin. Perstuntumalta sanoisin, että jos sulla on joku normaali putkietunen (pari putkea) ja fiksunkokoinen (esim. 200k) bleeder niin viiden minuutin kuluttua ei pitäisi olla paniikkia (en jaksa lähteä laskemaan juuri nyt..)
 
Toisaalta, noissa filtterikonkissa ei normaalistyrkkareissa ole niin suuria energiasisältöjä, ettäkö hengestään eroon pääsisi. Vähän säikähtää voi kyllä.
 
T. nimim. putkiradiota joskus korjannut