Kitarat: kitarakamat ›

pekurides: Mutta toisaalta kun kolme jousta valmiiksi venytetty kireemmälle niin että niissä juuri sama vastus kuin 5:llä jousella niin yhtä jäykkä se silloin pitäisi olla :)
 
Vaan kun ei, ajattelepa nyt. 5 jousta on raskaampi kuorma, kuin 3 jousta, vaikka voissa paistaisi. Se lähtötilanne on ainoastaan sama, mutta jousen vastus ei oo (nyt unohtu hieno sana, jota piti käyttää) tasainen koko venymisen matkalta. Jousi on venytettäessä kireämpi sen venytyksen alkupuolella ja ne 3 on jo valmiiksi venymässä siellä tallassa --> vastus on pienempi, kuin lähes "kuolleessa" tilassa olevilla 5:llä jousella.
 
Joko hän ymmärtää, mitä ajan takaa? Tää on vähän sama, kuin kuvittelisit salilla nostavasi maasta rautaa tangossa. 100kg nousee just ja just (tää olkoot verrokkina tuolle tasapainolle kitaran kielien ja jousien välillä), sitten siihen lätkästään tankoon 100kg lisää. Sä jaksat vetää sitä samalla 100kg voimalla ja homma pysyy silti tasapainossa --> puntit ei vajoa lattian läpi, vaikkei ne siitä mihinkään liikukaan. Ero tulee siinä mitä tapahtuu sen tasapainopisteen jälkeen. Sä saat pidettyä paletin nollakohdassa vaikka satajousisella tallalla, mutta siitä eteenpäin vääntääksesi tarvitset moninkertaisen voiman.

pitäisi varmaan joku (ylempi) fysiikan tutkinto olla että kannattaa jatkaa teoriapohjalta:)
 
Käytännössä kun kireämmälle ruuvatut 3 jousta tuntuvat antavat saman vastuksen kun löysemmällä olevat 5 jousta...
Paremmuudesta ei uskalla mitään sanoa, kuitenkin vähemmällä rasituksella ne viisi pääsevät.
 
Sen verran itse kuitenkin ihmettelin sitä että 3.llakin jousella näyttäisi hyvin pärjäävän ainakin tämän kepin kanssa tollaisillakin baritoni vaijereilla
ja tuntuma kampeen tosi mukava ja sen takia en sitten enempää jousia lisännytkään vaikka aluksi suunnittelin.
 
Melkein sanoisin että jollain tavalla tarkempi ja mukavampi tatsi 3:lla kuin 5:llä,
(tosin eri kepeillä 5:ttä käyttänyt)
ja kyllä se useampi jousi sitä veivaamista kankeammaksi teki, ja ehkäpä jotain tekemistä myös resonointien kanssa?
 
Sitä kun ei ole oikein mistään selvinnyt että vaimistaako vai vaimentaako nuo jouset sustainia? ...hiukan epäilisin jälkimmäistä ....

pekurides: Sitä kun ei ole oikein mistään selvinnyt että vaimistaako vai vaimentaako nuo jouset sustainia? ...hiukan epäilisin jälkimmäistä ....
 
Jaa'a, tää onkin vaikea kysymys ja mulla ei ole mitään arvailuja kummempaa tietoa tästä. Noinniinku perusperiaatteeltaan nehän hukkaavat sitä kielen liike-energiaa, kuten koko vibratallan perusidea. Tuo jousien jäykkyys kuitenkin tekee aivan varmasti jotain eroa sustainiin ja mä epäilisin kovemman vastuksen/jäykemmän jousipakan vaimentavan vähemmän sustainia. Ei se sitä mun nähdäkseni ainakaan paranna, joskin tuolla tallasysteemillä on tapana tietenkin resonoida ja mikrofonit ovat usein (vai aina, määrä vaihtelee?) myös vähän mikrofonisia magneettikentän värähtelyiden poiminnan lisäksi --> kielistä hukkaan menevä energia muuttuu akustikseksi mekkalaksi ja mikki poimii hiukan sitäkin. Tietty sit taas ne jousetkin lienevät magneettisia ja niiden värähtely aiheuttaa kielien tapaan muutoksia magneettikentässäkin, joskin huomattavasti pienempiä. Tapetaanhan tuota värähtelyä juuri vaahtomuovilla, vessapaperilla ja ties millä, enkä mä oo ainakaan sen huomannut vaikuttavaan juurikaan sustainiin. Akustista ääntä ja vahvistimesta toistuvaa jousien kolinaa se tietenkin muuttaa joskus aika radikaalistikin.
 
Mitenköhän vaikuttaisi jokin sellainen tallaratkaisu sustainiin, joka olisi materiaalin ominaisuuksiltaan liki identtinen, muttei lainkaan magneettinen? Voi vaan olla aika mission impossible kyhätä tuollainen materiaali, jossa on kaikki fyysiset ominaisuudet resonointitaajuuksia myöten mahdollisimman samankaltaista.
 
Kunhan suollan ajatuksia vaan päästäni, ei taida liittyä enää itse aiheeseen mitenkään... :D
 
Käytännössä kun kireämmälle ruuvatut 3 jousta tuntuvat antavat saman vastuksen kun löysemmällä olevat 5 jousta...
Paremmuudesta ei uskalla mitään sanoa, kuitenkin vähemmällä rasituksella ne viisi pääsevät.
 
Paremmuus lienee makuasia. Sen kuitenkin sanon, että talla toimii loogisemmin, jos jouset ovat hiukan "virittyneessä" tilassa. Liian jäykät ei oikein palauta virettä yhtä hyvin, vaikka tallan balanssiin saisikin. Syytä en oikein osaa järkeillä, mutta käytäntö on osoittanut.

Ja eiks ne jouset voi periaatteessa lähteä paikaltaan, jos kunnon venytyksen vetää (kielille siis, jolloin jouset löystyy), jos niitä on enemmän ja ne ei oo paljoakaan venyneenä paikallaan?

Jos ihan järkyttävän divebombin vedät lörppäjousilla, jotka ovat huonosti kiinni, niin teoriassa. En ole kuullut, että olisi koskaan käynyt.
 
Aloittajalle : jos vaihdoit 9-42 setistä 9-46 settiin, niin varmasti joudut lisäämään floikkaan jousia tai ruuvaamaan sitä jousien kiinnityslaattaa (baseplate?) lähemmäs runkoa jotta vanhat jouset jäykistyvät. Näin tiivistettynä. Alkoi puskea noita fyysikkojen puheenvuoroja siihen malliin ;).

Henkka1000: Ja eiks ne jouset voi periaatteessa lähteä paikaltaan, jos kunnon venytyksen vetää (kielille siis, jolloin jouset löystyy), jos niitä on enemmän ja ne ei oo paljoakaan venyneenä paikallaan?
 
Tuo on helppo estää vähän vääntämällä niitä jousien pätkiä vinoon "sisäänpäin", siis sitä osaa, joka menee tallablokkiin. Silleen ne jouset ikäänkuin kiristyvät siihen tallaan tiiviisti, vaikkei olisi toisesta päästä lainkaan kiinni.

darrell:
Kun iteroi virettä kohdalleen, niin itse vedän satulasta kieliä lukkoon sitä mukaa, kun vire on vielä pienestä säädöstä kiinni. Näin ei tule niin helposti sitä ongelmaa, että kielet ja jouset leikkivät köydenvetoa ja talla alkaa nousta ylöspäin. Kerran kannattaa kukin lukko avata ja virittää tapista, ennen kuin lopullisen vireen säätöön käyttää tallan hienovireruuveja (ja niihin jää reilusti säätövaraakin). Täällä oli jossain aikaisemmassa keskustelussa epäileviä vastalauseita tähän niksiin, mutta ainakin mulla tämä toimii, kun käytän kaikki kielet irti kerralla.
 
Lainaan itseäni. Jospa se kielten lukottaminen virettä hakiessa estää kielten liukumisen satulan yli kohti viritystappeja, ja siten osaltaan hieman estää tallan nousemista.

darrell: Lainaan itseäni. Jospa se kielten lukottaminen virettä hakiessa estää kielten liukumisen satulan yli kohti viritystappeja, ja siten osaltaan hieman estää tallan nousemista.
 
Eihän tuossa ole mitään logiikkaa. On ihan sama, onko se löysä satuloiden välissä vai virittimien ja satulan välissä. Lopputulos on kuitenkin ihan sama. Jos virität vaikkapa kaksi alinta punottua kieltä ja kiristät niiden lukon, ja sen jälkeen alat kiristämään muita kieliä, niin ihan saman verran ne kaksi alinta kieltä löystyy joka tapauksessa. Itseasiassa ne löystyy enemmän, koska ne löystyvän kielen pituus on lyhyempi. Tämä tietenkin kompensoituu sitten avaamalla ne lukot uudestaan.
 
Mä viritän lukkotallan siihen tapaan, että ensin ne tallan ruuvit kaikki samaan tasoon. Moni suosittelee keskivaiheille, mutta mä väännän niitä kyllä vähän enemmän auki. Ehkä ne mulla on noin 2/3-osaa auki. Sen jälkeen virikoneista kaikki kielet vireeseen. Jos ei osaa virittää kerrasta kohilleen (eli virittää kieliä sopivan verran yli), niin sitten tekee niin monta kierrosta, että vire on kohillaan kaikilla kielillä samaan aikaan. Sen jälkeen kaikki lukot kiinni ja tallan virikojeista loppusilaus, jos lukkojen kiristäminen on vähän virettä kohdellut huonosti.
 
E: on vielä tietenkin kitarakohtainen juttu, miten vire käyttäytyy lukkojen kiristyksen jälkeen. Jotkut kitarat (taitaa suurin osa) nostaa vähän virettä, kun lukko painaa kieltä. Kun virittämistä on tehnyt tarpeeksi usein samalla kitaralla, näkee paljonko sen kitaran "nosto" aina on. Sen mukaan tietenkin tulee viritettyä kitaraa alavireeseen ennen lukkojen kiristystä.

oiva tumpeloinen: Eihän tuossa ole mitään logiikkaa. On ihan sama, onko se löysä satuloiden välissä vai virittimien ja satulan välissä. Lopputulos on kuitenkin ihan sama. Jos virität vaikkapa kaksi alinta punottua kieltä ja kiristät niiden lukon, ja sen jälkeen alat kiristämään muita kieliä, niin ihan saman verran ne kaksi alinta kieltä löystyy joka tapauksessa. Itseasiassa ne löystyy enemmän, koska ne löystyvän kielen pituus on lyhyempi. Tämä tietenkin kompensoituu sitten avaamalla ne lukot uudestaan.
 
Ok. Ehkä tämä on sitten taikauskoa, mutta näin mulla menee vire helposti kohdalleen 2..3 iteraation jälkeen (=viritetään kaikki kielet vähän kerrallaan kohti tavoitevirettä, ja ensiksi viritettävät vähän yli), ja vaikka vaihtaisin kaikki kielet kerralla. Mulla on ollut pari floikkakeppiä aikaisemminkin, ja sama huomio.
 
Mä viritän lukkotallan siihen tapaan, että ensin ne tallan ruuvit kaikki samaan tasoon. Moni suosittelee keskivaiheille, mutta mä väännän niitä kyllä vähän enemmän auki. Ehkä ne mulla on noin 2/3-osaa auki. Sen jälkeen virikoneista kaikki kielet vireeseen.
 
Jos ei osaa virittää kerrasta kohilleen (eli virittää kieliä sopivan verran yli), niin sitten tekee niin monta kierrosta, että vire on kohillaan kaikilla kielillä samaan aikaan. Sen jälkeen kaikki lukot kiinni ja tallan virikojeista loppusilaus, jos lukkojen kiristäminen on vähän virettä kohdellut huonosti.
 
Tämä on minunkin 'viritysstrategiani' tärkein osa. Tuo lukkojen käyttäminen iteroidessa on vain detalji.