Kitarat: soittaminen ›

Kitaran olen omistanut nyt noin 1,5 vuotta, mutta tuntuu etten vieläkään osaa OIKEASTI mitään. "Osaan" helppoja voimasointu juttuja, mutta nyt kun analysoin asiaa tarkemmin, enhän minä niitäkään osaa oikeasti puhtaasti. Aina tukee joko isompaa tia pienempää virhettä. Plektrakäden tekniikka on edelleen hakusessa, eikä edes palm mutet luonnistu kunnolla. Osaan siis huonosti aika paljonkin juttuja, mutta en osaa mitään helppoakaan puhtaasti tai esityskelpoisesti.
 
Eli nämä 1,5 vuotta on ollut toivotonta räpellystä kitaran kanssa, ei tästä ole oikeastaan jäänyt käteen kuin paska tekniikka ja vitutus. Opettajahan se olisi tässä vaiheessa jo kova juttu kun ei tunnu itse oppivan nyt mitään. Vaan asun erittäin pienellä paikkakunnalla, ei opettajiakaan löydy.
 
Motivaatiokin alkaa jo loppua koko hommaan kun ei tämä vaan luonnistu. Paras idea olisi varmaan tässä vaiheessa aloittaa alusta koko homma, etenkin plekukäden puolella. Tutkia ihan noviiseille tarkoitettuja videoita ja katsoa mikä omassa tyylissä mättää. Luulisi että edes jotain osaisi näinkin pitkähkön ajan jälkeen.
 
Osaisko joku antaa peruspaketin suomeksi plekukäden tekniikasta? Oma kielipääkin on aika pirun heikko, niin en noista lontoon murteille tehdyistä videoista ymmärrä käytännössä mitään.
 
Vuodatusta kerrakseen, mutta oli pakko vähän purkaa tuntoja kun alkaa masentamaan koko homma.
 
Kiitos.

Synestesia: Kitaran olen omistanut nyt noin 1,5 vuotta, mutta tuntuu etten vieläkään osaa OIKEASTI mitään. "Osaan" helppoja voimasointu juttuja, mutta nyt kun analysoin asiaa tarkemmin, enhän minä niitäkään osaa oikeasti puhtaasti. Aina tukee joko isompaa tia pienempää virhettä. Plektrakäden tekniikka on edelleen hakusessa, eikä edes palm mutet luonnistu kunnolla. Osaan siis huonosti aika paljonkin juttuja, mutta en osaa mitään helppoakaan puhtaasti tai esityskelpoisesti.
 
Eli nämä 1,5 vuotta on ollut toivotonta räpellystä kitaran kanssa, ei tästä ole oikeastaan jäänyt käteen kuin paska tekniikka ja vitutus. Opettajahan se olisi tässä vaiheessa jo kova juttu kun ei tunnu itse oppivan nyt mitään. Vaan asun erittäin pienellä paikkakunnalla, ei opettajiakaan löydy.
 
Ei mitään opettajia tarvitakkaan, kyllä se oma tekniikka sieltä etsimällä löytyy.
 
Motivaatiokin alkaa jo loppua koko hommaan kun ei tämä vaan luonnistu. Paras idea olisi varmaan tässä vaiheessa aloittaa alusta koko homma, etenkin plekukäden puolella. Tutkia ihan noviiseille tarkoitettuja videoita ja katsoa mikä omassa tyylissä mättää. Luulisi että edes jotain osaisi näinkin pitkähkön ajan jälkeen.
 
Kyllä vain...
 
Osaisko joku antaa peruspaketin suomeksi plekukäden tekniikasta? Oma kielipääkin on aika pirun heikko, niin en noista lontoon murteille tehdyistä videoista ymmärrä käytännössä mitään.
 
Vuodatusta kerrakseen, mutta oli pakko vähän purkaa tuntoja kun alkaa masentamaan koko homma.
 
Kiitos.
 
http://www.youtube.com/results?sear … ch_query=picking+technique&aq=f

Luulisi että edes jotain osaisi näinkin pitkähkön ajan jälkeen.
 
Niin se menee paremmissakin piireissä, että jos ei jotain osaa, niin pitää harjoitella niin, että sen osaa. Ei siihen ole oikotietä. En sanoisi sinun olevan mikään poikkeuksellinen tapaus. "Kyllä tähän mennessä pitäisi osata, olen opetellut vähän sieltä täältä, mutten mitään hyvin"-tyyppejä on makuukammarit täynnä. Kärsivällisesti riffi kerrallaan haltuun, oppimiskykykin kehittyy siinä samalla ja oppiminen käy koko ajan nopeammaksi. Troy Stetinan viesti on aina hvyä muistaa: "Basically, the more you practice, the better youre gonna get. Show me a guitarist who has played 20,000 hours and Ill show you one damn fine player!" Eli hieman vajaa neljä tuntia soittoa JOKA päivä 15 vuoden ajan, niin pitäisi alkaa sujua ainakin Stetinan mieliksi.
 
Opettajia löytyy varmasti internet-aikana etäisyydestä huolimatta. Ja ilmaisiakin avustajia löytyy, kun videoit omaa soittoasi ja laitat sen vaikka tälle foorumille näytille.

Tämä vastaus on kyllä tylsä ja mitäänsanomaton, mutta neuvoisin penkomaan tätä foorumia. Kyllä sieltä kaiken paskan seasta löytyy hyviäkin vinkkejä. Käytä hakua :P
 
Mitä nyt itse osaisin oikean käden tekniikasta päteä, niin olennaisia asioita ovat mm. liikkeen rentous ja se, mistä liike lähtee. Yleensä neuvotaan, että liikkeen tulisi lähteä ranteesta, ja tämä on omallakin kohdalla tullut todistettua aika hyväksi lähestymistavaksi.
 
Toinen, mielestäni mitään yksittäisiä tekniikkaseikkoja olennaisempi juttu on se, miten treenata. Miten yleensä harjoittelet biisejä? Riffin sieltä, riffin täältä? Kokeiletko heti soittaa alkuperäistempoon? Ja tietysi, kuinka paljon harjoittelet jotain yksittäistä juttua.
 
Yksi tärkeimmistä asioista, joita oma opettajani on minulle opettanut, on nimenomaan treenaamisen jalo taito. Kun aloittaa uuden asian kimpussa, soita aluksi niin jumalattoman h i t a a s t i , ettei virheitä tapahdu. Ja metronomi on hyvä olla, ettei soita ihan mihin taimiin ja rytmiin tahansa. Samalla oppii saamaan jonkilaisen käsityksen rytmistä ylipäätään, nimittäin sekin on joskus hiton vaikeaa, vaikka voikin vaikuttaa yksinkertaiselta.
 
Ja harjoittele aina kokonaisia biisejä, alusta loppuun, huolellisesti ja kunnolla niin, että voit soittaa levyn kanssa. Näin sun henkilökohtainen "settilista" laajenee, ja tästä on hyötyä jos joskus meinaa porukassa soitella.
 
Nojoo, ei mulla oikeastaan riitä rahkeet pätemään tästä aiheesta, mutta tärkeää on hitaus, kärsivällisyys ja metronomi, sen verran tiedän. Hienoa, että sinulla on riittänyt kärsivällisyys tähänkään asti, itselläni ei välttämättä olisi riittänyt jos en olisi opettajalle hakeutunut. Suosittelen soittotunteja, hyvä opettaja voi nimittäin neuvoa paremmin kuin mikään DVD tai kirja koskaan. Pienen paikkakunnan ongelma on tietysti rajoittava tässä suhteessa...
 
En tiedä millaista musaa soitat, mutta jos metalli/rock -soitanta kiinnostaa, niin etsipä vaikka kirjastosta Troy Stetina -nimisen hepun kirjoja. Opettaa helposti ja käytännönläheisesti perusjuttuja ja todella teknistäkin kamaa. Ja tietysti on myös tuo Rockway.fi jos on varaa maksella kuukausimaksuja.
 
Toivottavasti irtosi jotain!
 
ED: Joo, ja en taaskaan lukenut mitä edelliset on kirjottaneet. Saman toistoa. Sori.

Fintrollx: Ei mitään opettajia tarvitakkaan, kyllä se oma tekniikka sieltä etsimällä löytyy.
 
Valitettavasti tää on puppua. Joillain homma tulee itsestään, mutta on niin paljon huonolla tekniikalla soittavia kitaristeja, joilla hyvä ja rento soittotekniikka ei selvästikään ole tullut luonnostaan. Se on varmaa kyllä, että kellään se ei treenaamatta tule, enkä toistaiseksi ole törmännyt kehenkään 1,5 vuotta soittaneeseen tyyppiin (kitaratunneilla käynyt tai ei), jolla olisi aivan loistava soittotekniikka. Kyllä pätevä opettaja voi oikaista monta mutkaa matkasta ja nopeuttaa oppimista todella paljon.
 
Jos mietitään että minkä verran minkä tahansa instrumentin kunnolliseen oppimiseen vaaditaan treenitunteja, niin 1,5 vuotta on oikeasti todella lyhyt aika. Myöskin, jos haluaa oikeasti hyväksi soittajaksi (riippuen tietysti siitä, mitä se kellekin tarkoittaa), niin musta minimivaatimus on tunti päivässä sellaista treeniä, jossa on pää mukana.

Synestesia: Kitaran olen omistanut nyt noin 1,5 vuotta, mutta tuntuu etten vieläkään osaa OIKEASTI mitään. "Osaan" helppoja voimasointu juttuja, mutta nyt kun analysoin asiaa tarkemmin, enhän minä niitäkään osaa oikeasti puhtaasti. Aina tukee joko isompaa tia pienempää virhettä. Plektrakäden tekniikka on edelleen hakusessa, eikä edes palm mutet luonnistu kunnolla. Osaan siis huonosti aika paljonkin juttuja, mutta en osaa mitään helppoakaan puhtaasti tai esityskelpoisesti.
 
Eli nämä 1,5 vuotta on ollut toivotonta räpellystä kitaran kanssa, ei tästä ole oikeastaan jäänyt käteen kuin paska tekniikka ja vitutus. Opettajahan se olisi tässä vaiheessa jo kova juttu kun ei tunnu itse oppivan nyt mitään. Vaan asun erittäin pienellä paikkakunnalla, ei opettajiakaan löydy.
 
Motivaatiokin alkaa jo loppua koko hommaan kun ei tämä vaan luonnistu. Paras idea olisi varmaan tässä vaiheessa aloittaa alusta koko homma, etenkin plekukäden puolella. Tutkia ihan noviiseille tarkoitettuja videoita ja katsoa mikä omassa tyylissä mättää. Luulisi että edes jotain osaisi näinkin pitkähkön ajan jälkeen.
 
Osaisko joku antaa peruspaketin suomeksi plekukäden tekniikasta? Oma kielipääkin on aika pirun heikko, niin en noista lontoon murteille tehdyistä videoista ymmärrä käytännössä mitään.
 
Vuodatusta kerrakseen, mutta oli pakko vähän purkaa tuntoja kun alkaa masentamaan koko homma.
 
Kiitos.
 
Tervetuloa porukkaan. Ite oon soittanu 9 vuotta kitaraa ja vieläkin opettelen perusteita.

Kokeileppas kuule ihan huviksesi, on ehdottomasti hintansa arvoinen paikka: www.rockway.fi
 
Tuolla aloitetaan ihan perusasioista ja vaikeimmalla puolella pääsee opettelemaan aika kivoja sweeppikonserttoja sun muita. Opetus on mielestäni laadukasta ja selkeää, harjoituksiin tulee nuotit ja jos on kysyttävää niin sieltä yleensä vastataan hyvinkin nopeasti.
 
Osta vaikka kokeiluaika, voi löytyä kummasti lisää motivaatiota soittamiseen :)
 
Ja ei, minulle ei ole kukaan maksanut mitään tuon paikan mainostamisesta.
 
Keep on rockin!

Ongelmia tuottaa siis jo perus voimasointukomppailu. Plektra ei pysy kädessä, vaan menee ihan vinoon. Pitäisi varmaan puristaa jämäkämmin, mutta lieneekö sekään järkevää. Tuntuu mahdottomalta kompata pelkän ranteen avulla. Pakostikin tulee kyynärvarsi mukaan. Onko se siis miten tiukka sääntö että kaikki ranteella?
 
Kokonaisia kappaleita osaan (Legions of Perkele esim, pelkkää voimasointuilua), eli tiedän miten mikäkin riffi soitetaan, mutta etenkin vasen käsi väsyy jo parin minuutin jälkeen.
 
Jotain hieman hankalampia (Paha Arkkitehti, Stam1na) menee levyn mukaan kohtuullisesti. Ongelmiksi siinä kappaleessa nousee pääriffin jälkeen nopeahko voimasointu kohta.

------------------------------||
------------------------------||
-8-8-8-8-7-7-7-7-8-8-8-8-7--7-||
-8-8-8-8-7-7-7-7-8-8-8-8-7--7-||
-6-6-6-6-5-5-5-5-6-6-6-6-5--5-||
------------------------------||

Tuo liittyy taas ensimmäiseen kysymykseen, eli miten paska tekniikka on jos ei tollastakaan saa pelkästään ranteella.
 
Toinen ongelmakohta on ennen kertsiä oleva riffi. Siinä on suht nopeaa palm mute-voimasointu yhdistelmää, ja se ei mene ei sit millään oikean temmon mukaan. Ei vaan riitä plekukädessä tehot.

--------------------------------------------------------------|
--------------------------------------------------------------|
----------------------------------------------8---7---6---3---|
----7---5---7---8---7---5---5-7-----7---5---7-8---7---6---3---|
----5---3---5---6---5---3---3-5-----5---3---5-6---5---4---1---|
0-0---0---0---0---0---0---0-----0-0---0---0-------------------|
 
 

Minkälaista treeniä nyt voisi suositella, kun haluaa tuota oikeaa kättä treenata? Kun joku sanoi että tunti päivässä treeniä jossa on pää mukana voisi olla jo hyvä alku. Nyt se on hieman sellaista, että kitaraa ei huvita yleensä edes ottaa käsiin.
 
En ajatellutkaan että überkitaristia puolessatoista vuodessa kehkeytyisi, mutta olisihan se mukava osata edes jotain helppoja juttuja puhtaasti. (Kirjottelin tätä puolisen tuntia ja kello kun on tätä luokkaa, ajatusvirheet ovat mahdollisia)

Synestesia: Motivaatiokin alkaa jo loppua koko hommaan kun ei tämä vaan luonnistu.
 
Ongelma on asenteessasi, ei tekniikan puutteessa. Vaikutat asennoituvan soittamiseen niinkuin se olisi suoritus, ja sitten kun jokin "helppo" juttu ei onnistu, niin tulee motivaation puute. Kyse ei kuitenkaan ole motivaation puutteesta, vaan pettymyksestä, joka tulee kun ei saavuta keinotekoisesti asetettua tavoitetta. Joku sanoi joskus viisaasti, että soittaminen on kuin vuorikiipeilyä, jossa kärsivällisyys ja huolellisuus palkitaan. Niin ja tietysti vuorikiipeilystä täytyy pitää ihan siitä asti kun aloittaa sinne vuorelle kapuamisen.

Krice: Ongelma on asenteessasi, ei tekniikan puutteessa. Vaikutat asennoituvan soittamiseen niinkuin se olisi suoritus, ja sitten kun jokin "helppo" juttu ei onnistu, niin tulee motivaation puute. Kyse ei kuitenkaan ole motivaation puutteesta, vaan pettymyksestä, joka tulee kun ei saavuta keinotekoisesti asetettua tavoitetta. Joku sanoi joskus viisaasti, että soittaminen on kuin vuorikiipeilyä, jossa kärsivällisyys ja huolellisuus palkitaan. Niin ja tietysti vuorikiipeilystä täytyy pitää ihan siitä asti kun aloittaa sinne vuorelle kapuamisen.
Helposti (ja aika todennäköisestikin) saa tämän kuvan aikaisemmista posteista, mutta kyllä motivaatiotakin riittää, kunhan nyt saisi vähän tekniikkaa kuntoon. Kun se se ongelma onkin, ei mulla ole minkäänlaista havaintoa kuinka se tehdään. Mitä pitäisi harjoitella, mikä menee pieleen jne.
 
Tuota pettymystä kyllä en allekirjoita. Kyllähän se jossain määrin masentaa kun ei osaa jotain simppeliä juttua, jonka jo luulisi osaavan tässä vaiheessa. Ymmärrän kyllä ettei kitaransoittamista opita helposti. Totta kai se vaatii kärsivällisyyttä ja toistoa.
 
Pointti tässä aiheessa on siis saada hieman opastusta, miten ja mitä kannattaisi treenata. Niitä täällä on hieman ollutkin, mutta esimerkkejä jostain treenistä mitä kannattaa/pitää tehdä olisi mukava saada.

tärkeää on hitaus, kärsivällisyys ja metronomi
 
Tämä. Voisi vielä lisätä harjoittelun säännöllisyyden. Ei kerran viikossa viittä tuntia yhtenä päivänä, vaan mieluummin joka päivä vaikka 15-30min. Pidemmän aikavälin harjoittelujaksoa aloittaessa kannattaa muistaa että ei aloita mistään suurista harjoittelumääristä, vaan vaikkapa tuo 15min viikon ajan. Siitä sitten lisää vaikka viidellätoista minuutilla viikossa. Ja kun tämän ajan treenaa keskittyneesti, tulosta alkaa näkymään. Harjoitteleminenkin täytyy opetella.
 
http://www2.siba.fi/harjoittelu/
 
Tuolta voi tutkia asiaa lisää.

horo-ari:
 
http://www2.siba.fi/harjoittelu/
 
Tuolta voi tutkia asiaa lisää.
 
Hohoo! Olipa hieno linkki, jostain syystä en ole aikaisemmin siban sivuilla tuommosta hoksannut.

Synestesia: Ongelmia tuottaa siis jo perus voimasointukomppailu. Plektra ei pysy kädessä, vaan menee ihan vinoon. Pitäisi varmaan puristaa jämäkämmin, mutta lieneekö sekään järkevää. Tuntuu mahdottomalta kompata pelkän ranteen avulla. Pakostikin tulee kyynärvarsi mukaan. Onko se siis miten tiukka sääntö että kaikki ranteella?
 
Älä ainakaan purista kovempaa, vaan koeta mieluummin hakea plektralle parempi asento, tai vaihda kokonaan toisenlaiseen plektraan. Ja ei ole mitenkään sääntöihin kirjoitettu että pitäisi soittaa vain ranteella, mutta niin se on mun mielestäni helpompaa. Itselläni tosin tekevät sormetkin vähän työtä, ja koetan pyrkiä siitä pois.
 
Minkälaista treeniä nyt voisi suositella, kun haluaa tuota oikeaa kättä treenata? Kun joku sanoi että tunti päivässä treeniä jossa on pää mukana voisi olla jo hyvä alku. Nyt se on hieman sellaista, että kitaraa ei huvita yleensä edes ottaa käsiin.
 
Muutama biisi joista mä olen huomannut olleen aikanaan apua plektratekniikkani kehittämiseen:
 
Racer X: King of the Monsters
http://www.youtube.com/watch?v=z8_aAtghLXY
 
Megadeth: She-Wolf
http://www.youtube.com/watch?v=TYarYPo0iEY
 
Ei kannata ottaa paineita temposta varsinkaan tuossa Racer X:ssä. Soittelet siihen vauhtiin missä saat kulkemaan, vaikka se olisi vain kolmasosa levytetystä versiosta.
 
Ja kokeile laittaa metronomi nakuttamaan, ja soita jokaiselle iskulle ääni. Vähän ajan päästä soitat iskulle kaksi ääntä, sen jälkeen kolme, sitten neljä... Joutuu vähän miettimään varsinkin parittomien lukujen kanssa. Ja tässäkään ei kannata turhaan laittaa liian nopeaa tempoa aluksi.

kimurantti1: Valitettavasti tää on puppua. Joillain homma tulee itsestään, mutta on niin paljon huonolla tekniikalla soittavia kitaristeja, joilla hyvä ja rento soittotekniikka ei selvästikään ole tullut luonnostaan. Se on varmaa kyllä, että kellään se ei treenaamatta tule, enkä toistaiseksi ole törmännyt kehenkään 1,5 vuotta soittaneeseen tyyppiin (kitaratunneilla käynyt tai ei), jolla olisi aivan loistava soittotekniikka. Kyllä pätevä opettaja voi oikaista monta mutkaa matkasta ja nopeuttaa oppimista todella paljon.
 
Jos mietitään että minkä verran minkä tahansa instrumentin kunnolliseen oppimiseen vaaditaan treenitunteja, niin 1,5 vuotta on oikeasti todella lyhyt aika. Myöskin, jos haluaa oikeasti hyväksi soittajaksi (riippuen tietysti siitä, mitä se kellekin tarkoittaa), niin musta minimivaatimus on tunti päivässä sellaista treeniä, jossa on pää mukana.
 
Kyllä varmasti jotkut voivat tarvita opettajaa ite oon opetellu itte ja ihan hyvin on kehitystä tullutkin, ite opiskelin juuri niinkuin aiheentekijä itselleen ehdotti netistä selailemalla, jos jokin tuntui vaikealta opetella järkevästi.
 
Suurin syy varmaan tohon jos itse oppinut ja ei osaa opettaa itseään on, että rupee heti liian vaikeita juttuja soitteleen vaikka perusteet on vielä täysin käymättä (esim. oikea oppinen pikkaustekniikka). Eikä se "täysin oikea" tekniikka ole kaikki kaikessa onhan niitä hyviäkin kitaristeja jotka soittaa "oudosti", kunhan se soitto sujuu luonnollisesti...
Vaikee määrittää se oikee tekniikka kun se voi olla erilainen eri ihmisillä??

Mulle tärkeintä on aina ollu motivaation löytäminen. Ilman tavoitteita ei vaan jaksa reenata yksin kotona. Ja "oppia soittamaan" ei oo ikinä ollu mulle riittävä tavote, muutaku ehkä joihinki yksittäisiin pikkujuttuihin.
Mutta - aina ennen keikkoja, reenejä, jameja ja muita vastaavia tulee reenattua kotona ja paljon. Kannattaa hankkia soittokavereita ja paikkoja, joihin pääsee esiintymään.
Yksinään melkeen minkä vaan soittaminen on aina enemmän tai vähemmän reenaamista ja valmistautumista johonkin suurempaan, esim keikkaan.
 
Sinäänsä ihan hyviä vinkkejä, et reenaa piisit alusta loppuun ja reenaa säännöllisesti. Jollain voi toimia. Mulla ei toimi. Reenaan sillon ku huvittaa ja reenaan kokonaan piisn, jos soitan sen jossain. Muuten jätän tylsät paikat reenaamatta ja jollei huvita soittaa, en soita.
Eräs opettajani aikanaan sanoi (jenkeistä kotoisin) "You don't practice because you have to. You practice because you want to".
(EDIT: pointti siis nimenomaan motivaatio. Jollei sitä piisiä tarvii missää esittää eikä kenenkään kanssa reeneissä tms soittaa, riittää hyvin, jos reenaa ne kohdat joista ite tykkää. Monipuolinen ja hyvä soittaja tietysti osaa soittaa ne tylsätki kohdat ja muutakin kuin ne mehevimmät riffit.
Väitän, ettei kenestäkään tule hyvää soittajaa asenteella "on pakko reenata tota ja totakin".)
 
Ja eräs toinen opettaja muistutti "soita joka päivä jotain kaunista". Soittamisesta jää hyvä fiilis (vaikka sit yksinään jamitellessa/ 1234reenejä vääntäessä), jos aina lopuksi soittaa jotain, josta saa älyttömät kiksit =). Jotain mistä tykkää todella. Jotain kaunista.

Plektra ei pysy kädessä Ehkä se on liian paksu / jäykkä ?
 
Ittellä kauan sitten: Ramones & perushevi (-> alaspäin hakkaamista) sujui hyvin jäykällä 1,5 mm plekulla. Sitten piti alta viikossa, oppia nopea speedmeteli sahaus = Ei tullut mitään. Uusia plekuja hankkimaan ja ohkaisimalla niistä (Landström Sharkfin Red - 0,55 mm) sahaaminen, alkoi sujumaan parissa päivässä.
 
Vieläkään se ei suju paksulla / jäykällä plekulla, ne vaan lähtee samanmukaisesti kädestä.
 
vasen käsi väsyy jo parin minuutin jälkeen. Jos se on otelautakäsi, niin oliskohan kielet aivan liian korkealla ?
 
Lopuksi: Lähinnä kaikki, jotka itte tunnen, ovat kyllä aloittaneet ihan "Blitzkrieg Bop" tason jutuilla. Siinä sivussa on sitten treenattu jotain haastavampaa ja kun se on alkunut sujumaan, on siirrytty vaikempiin biiseihin. Jne.

Vitossointujen harjotteluun hyviä biisejä on Blitzkrieg Bopin lisäksi Nirvana - Nevermind albumilta löytyvät biisit. Tai sitten vaan harjottelet vetämään puhtaasti jtn:
 
A-F-C-D kiertoa vaikka, eli hypit otelaudalla sinne tänne vitossoinnuilla kunnes osaat ne puhtaasti. Todella matala tempo aluksi, tai muuten homma on vaikeampaa.

Kontiak: http://tomhess.net/Articles/11DamagingMistakesGuitarPlayersMake.aspx
 
Suurimmaksi osaksi roskaa. Tässä taas on mielestäni kolme erittäin hyvää vinkkiä:
http://www.guitarworld.com/article/ … hn_petrucci039s_top_3_practice_tips