Aihe: Moodit, Soinnut ja karaktääri-äänet 1 | |
|---|---|
 R8525.03.2009 01:39:02 | |
Olen löytäny viitteitä tälläisistä asioista. Eli kysymyslista kuuluu: -Mistä tietää mitä moodia soittaa erilaisten sointujen päälle? Onko tähän mitään selkeää kaavaa? -moodien karaktääri-äänet tarkoittavat ilmeisesti niitä säveliä, mikä erottaa moodit toisistaan? -lisäksi luin jostain että improvisoidessa jotain moodia tulisi käyttää näitä säveliä? -mistä ne sävelet löytää? Ovatko ne sama asia kuin esim: doorinen on molli, #6 - eli karaktääri-äänet -3 ja +6 ? Olenpa vaan hieman pihalla.. Kiitos jo etukäteen vastauksista! | |
 baron25.03.2009 06:32:47 | |
http://www.apassion4jazz.net/jazz-chords-scales.html Tossa on yksi taulukko sointujen ja asteikkojen yhteydestä. Yksi tapa valita asteikko on täyttää sointuäänien välit sävellajin sävelillä ja käyttää sitä, ei tarvitse edes tietää asteikolle nimeä. Ongelma voi olla se että piisi vaihtaa tilapäisesti sävellajia kesken kaiken ja se pitäisi tunnistaa. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
 LauriK26.03.2009 18:59:56 | |
taustalla soiva sointu ilmentää moodia. jos soitat C-duuriasteikkoa Cmaj7 soinnun päälle, kuullostaa se C-jooniselta. taas jos soitat saman pätkän C-duuriasteikosta Dm7 soinnun päälle, se kuullostaa dooriselta. kannattaa käyttää niitä moodin karaktääriääniä jotta saisit siitä enemmän irti. | |
| Cucumber? 28.03.2009 12:38:38 (muokattu 28.03.2009 12:40:10) | |
edittii ...En sanokaa mitää | |
| JanneI 06.04.2009 01:33:20 | |
R85: Olen löytäny viitteitä tälläisistä asioista. Eli kysymyslista kuuluu: -Mistä tietää mitä moodia soittaa erilaisten sointujen päälle? Onko tähän mitään selkeää kaavaa? -moodien karaktääri-äänet tarkoittavat ilmeisesti niitä säveliä, mikä erottaa moodit toisistaan? -lisäksi luin jostain että improvisoidessa jotain moodia tulisi käyttää näitä säveliä? -mistä ne sävelet löytää? Ovatko ne sama asia kuin esim: doorinen on molli, #6 - eli karaktääri-äänet -3 ja +6 ? Olenpa vaan hieman pihalla.. Kiitos jo etukäteen vastauksista! Oikeilla jäljillä olet. Mä suosittelisin miettimään moodeja sointuasteanalyysin kautta: Esimerkki, C -duurisävellaji I Cmaj7 - jooninen II Dm7 - doorinen III Em7 - fryyginen IV Fmaj7 - lyydinen V - G7 - miksolyydinen VI - Am7 - Aiolinen VII - Hm7b5 - lokrinen Tämä oli varmaan melko selvää? Sitten vaan sovellat tätä tietoa biiseihin: Cmaj - Em7 - Dm7 - G7 - Em7 - Am7 - Dm7 - G7 - Cmaj7 c-jooninen - e-fryyginen - d-doorinen - g-miksolyydinen - e-fryyginen - a-aiolinen - d-doorinen - g-miksolyydinen - c-jooninen Tuosta huomaat miten m7 -soinnut saavat eri asteikon riippuen suhteesta sävellajiin; eri asteille tulee eri moodi, vaikkakin nelisointuna pelkkä sointu ei kerro tarkkaa asteikkoa. Tuon jälkeen tietysti on hyvä pohtia mistä erilaiset dominantti asteikot tulevat ja mikä milloinkin on se sävellajille lähin asteikko. Mä ehdottaisin sopivan musaopiston popjazz teoriakurssille menoa, nimittäin kysymyksiä tulee enemmän kuin kukaan jaksaa huvikseen vastailla ja vaikka kuinka monta kirjaa lukisi niin silti niitä kysymyksiä tuppaa syntymään :) | |
 Zeeboo12.04.2009 12:15:10 (muokattu 12.04.2009 12:59:46) | |
R85: ... -Mistä tietää mitä moodia soittaa erilaisten sointujen päälle? Onko tähän mitään selkeää kaavaa? -moodien karaktääri-äänet tarkoittavat ilmeisesti niitä säveliä, mikä erottaa moodit toisistaan? -lisäksi luin jostain että improvisoidessa jotain moodia tulisi käyttää näitä säveliä? -mistä ne sävelet löytää? Ovatko ne sama asia kuin esim: doorinen on molli, #6 - eli karaktääri-äänet -3 ja +6 ? Tässä vielä yksi: karaktääri luonne, ominaispiirteet; lujaluonteisuus Tähän on olemassa varmaan tuhat ja yksi lähestymistapaa. Tämä nimenomainen kokonaissoundiin pohjaava on mulla itselläni aukaissut aika paljon asioita: Asteikko/ moodi kannattaa hajottaa niin, että sen äänet käsitellään sointuääninä ja -lisä-ääninä. Vaikkapa tuosta doorisesta (1, 2, b3, 4, 5, 6, 7) saadaan: 1, b3, 5, 7, 9, 11, 13 (minä käytän septimistä sointumerkinnän mukaisesti joko 7 tai Maj7) Asteikon/ soinnun määrittelyssä terssi määrää sen tietysti duuri- tai molliluonteiseksi. Kolmisoinnun äänistä kvintti määrittää soundia, jos se on muunnettu. Seuraava luonteenmäärittäjä on seiskan ja terssin suhde: Maj7, 7, mMaj7, m7. (Joo, tietysti seksti, jos soinnussa sellainen on). Tietysti siellä moodissa on edelleen kvartti ja seksti mukana, mutta tässä lähestymistavassa ne käsitellään vähän toisella tavalla. Tuo doorinenhan toimii m6:een, mutta niin toimii myös RMM, ja vaikka näillä on vain yhden äänen ero, on sen soundi aikalailla toisesta maailmasta... Asteikon/ moodin luonteen määrittää se, mitä se antaa nelisointuun lisää. Duurin moodeista saadaan nelisointuina neljä m7:aa. Mikä tekee niistä moodeista erisävyisiä, on se, mitä moodin mukaan soinnun yläpäästä löytyy. Tuota moodin soundia (ja samalla niitä karaktääriääniä) voi haarukoida vaikka näin: Soita/ äänitä/ kuuntele vamppia, jossa ekana sointuna on moodin mukainen nelisointu, ja tokana sen ekan soinnun perusääni + ekan soinnun ysille muodostuva kolmisointu. Esim. D-doorisesta: | D + C, F, A | D + E, G, B (tai H, ihan kumpaa nimeä halutaan käyttää)| Yksi sointupari/ tahti ja tarpeeksi hidas tempo. 4/4 tahti, soinnun vaihto kolmosella tai kakkosen jälkimmäisellä kasilla maun mukaan, samaten se kumpaanko suuntaan vaihto tulee. Tähän päälle sitten ääni kerrallaan, erilaisilla intervallipatterneilla, nelisoinnun äänillä, lisä-äänillä melodian pätkiä jne. Kuitenkin niin, että saa sen kokonaissoundin, tai sen luonteen, karaktäärin nuppiinsa. Tuossa on vielä moodit purettuna isoiksi arpeggioiksi ja tuo nelisointu + kolmisointuzydemi, jos näistä on jotain iloa. Jooninen: 1, 3, 5, Maj7, 9, 11, 13 ... Maj7 + molli s2 ylempää Doorinen: 1, b3, 5, 7, 9, 11, 13 ... m7 + molli s2 ylempää Fryyginen: 1, b3, 5, 7, b9, 11, b13 ... m7 + molli p2 ylempää Lyydinen: 1, 3, 5, Maj7, 9, #11, 13 ... Maj7 + molli s2 ylempää Miksolyydinen: 1, 3, 5, 7, 9, 11, 13 ... 7 + molli s2 ylempää Aiolinen: 1, b3, 5, 7, 9, 11, b13 ... m7 + vahennetty s2 ylempää Lokrinen: 1, b3, b5, 7, b9, 11, b13 ... m7b5 + duuri p2 ylempää E: Ovatko ne sama asia kuin esim: doorinen on molli, #6 - eli karaktääri-äänet -3 ja +6 ? Jäljillä ollaan. Mutta tuo 6 on 'paljas', ei ylennetty (#6 tai +6). Näin varmaan tarkoititkin, mutta vähän hämää tuo merkintä. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| Zeeboo 12.04.2009 20:39:02 | |
baron: http://www.apassion4jazz.net/jazz-chords-scales.html Tossa on yksi taulukko sointujen ja asteikkojen yhteydestä. .... Hyvä linkki!! "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| baron 13.04.2009 22:13:52 | |
Zeeboo: Tässä vielä yksi: karaktääri luonne, ominaispiirteet; lujaluonteisuus Tähän on olemassa varmaan tuhat ja yksi lähestymistapaa. Tämä nimenomainen kokonaissoundiin pohjaava on mulla itselläni aukaissut aika paljon asioita: Asteikko/ moodi kannattaa hajottaa niin, että sen äänet käsitellään sointuääninä ja -lisä-ääninä. Vaikkapa tuosta doorisesta (1, 2, b3, 4, 5, 6, 7) saadaan: Mä aloitin juuri tänään Levinen "Scale Theoryn" ja se aloittaa just päinvastoin kuin sinä: Otetaan Dm7 sointu ja sen lisäsävelet ja järjestetään ne riviin ja katsotaan mitä tuli: D-doorinen asteikko:-) Tarkoittaa tietysti vain sitä että sointu ja asteikko on periaatteessa sama asia. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| rkellu 15.04.2009 10:21:06 | |
vastaus löytyy lukemalla mahdollisimman paljon teoriakirjoja joissa on juuri sopiva moodi jokaiseen sointuun. sen lisäksi oikeat soinnut löytyvät myös teoriakirjoista, mutta sellaisista joissa on moodien sijaan listattu sointuja. | |
| JanneI 15.04.2009 14:22:21 | |
rkellu: vastaus löytyy lukemalla mahdollisimman paljon teoriakirjoja joissa on juuri sopiva moodi jokaiseen sointuun. sen lisäksi oikeat soinnut löytyvät myös teoriakirjoista, mutta sellaisista joissa on moodien sijaan listattu sointuja. Joo, hyvä idis on lukee mahdollisimman paljon teoriakirjoja! :D | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)