Lyriikka ›

Hei laitampa kokeillakseni sanoja tänne. Eli tässä biisi nimeltä Muurattu.
 
Puhun naama tuimana,
syljen maahan viimeisetkin rippeeni omasta luonteesta.
 
Nauran niille jotka,
muita etovat. Olen muurattu kestävään seinään.
 
Pyydän anteeksi
jokaista tekemääni asiaa, joka ei miellytä muita.
 
Odotan hartaasti
kumarrusta, jonka takia olen.
 
Hylkään ajatuksia, leikkaan niitä, jotta säilyttäisin epävarman rauhan.
Kumarran ihmistä, jos koen sen olevan uhka minulle.
Jos taidan sanoja, jotka tekevät työnsä, estän niiden liikkeen.
Pelkoa, sitä riittää. En kerro sitä muille.
 
Olen ollut
vahvakin kerran, olin vahva ja todellinen.
 
Näytin eleillä
kuka olen ja miksi minua kannattaa kuunnella.
 
No, ehkä ei kannata
arpoa aikaa, mitä olin ennen ja nyt en.
 
Nielaisen sanani.
Olen muurattu kestävään seinään.
 
Hylkään ajatuksia, leikkaan niitä, jotta säilyttäisin epävarman rauhan.
Kumarran ihmistä, jos koen sen olevan uhka minulle.
Jos taidan sanoja, jotka tekevät työnsä, estän niiden liikkeen.
Pelkoa, sitä riittää. En kerro sitä muille.

Sävelletty, sovitettu, keikalla soitettu. Säkeistöt ovat puheäänen ja laulun välimaastoa siksi rytmi on hajanainen: )

aikas hyvin sanottu: säilyttäisin epävarman rauhan.

Kiitoksia
 
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!