Kitarat: akustinen ›

Edit: Ei mitään.

Zeeboo: Joo, syanoakrylaatti on kyllä tuttu aine näissä pikamanikyyreissä. Silloin, kun soittelin klasareita isommalla intensiteetillä, kuului keikkavarustukseen ilman muuta pikaliimatuubi ja arkki 800:sta vesihiomapaperia. Ongelma tässä nyt on se, ettei pikaliimalla oikein pysty muuraamaan umpeen sitä 'huonomman kasvun' railoa, joka keskellä kynttä on.
 
Minä pidän kynnet melko lyhyinä, niin että tatsi kieleen tulee suunnilleen fifty-fifty kynnellä/ sormenpäällä. Klasareilla tuo railo ei ole iso ongelma (nylon-kielisellä), mutta teräskielisellä kieli tuppaa tunkemaan tuohon kynnen railoon, eikä se tunnu eikä kuulosta hyvältä . Olen kyllä koettanut joskus soittaa pelkillä nahkoilla, ja toimii se jotenkin. Tykkäänkuitenkin enemmän tuosta kynsi-läski-tatsista. Kontrolli on (mulla) parempi ja tykkään siitä atakista, jonka tuolla 'kynsituella' saa aikaan. Makuasioita.
 
Jotkut geelimäiset pikaliimat toimivat myös pienten halkeamien täyttämiseen.

Ajattelin kasvattaa kynsiä. Muistan aikoinaan kun sitä tein, niin oli vaikeaa saada pysymään ehjinä ja pitkinä. Onko kikkoja?

wedevirtanen: Ajattelin kasvattaa kynsiä. Muistan aikoinaan kun sitä tein, niin oli vaikeaa saada pysymään ehjinä ja pitkinä. Onko kikkoja?
 
On! Älä rymyä kännipäissäsi.
 
T. Lyhytkyntinen kitaristi.

Ketjun aloittajan tarina kuullosti hämmentävän tutulta aluksi, mutta et voi olla sama henkilö. Eräällä suomalaisella kitaristi/säveltäjällä on peukalon kynsi myös pysyvästi keskeltä halki. Taisi tulla onnettomuudessa joskus nuorena. Ei muuta kuin pikaliimaa ja soittamaan!
 
Ajattelin kasvattaa kynsiä. Muistan aikoinaan kun sitä tein, niin oli vaikeaa saada pysymään ehjinä ja pitkinä. Onko kikkoja?
 
Säännöllinen huolenpito. Mitä pidemmiksi pääsee kasvamaan sitä suuremmalla todennäköisyydellä napsahtaa. Suosittelisin lasiviilaa runsaaseen lyhennykseen ja semmoisia palikoita, joiden pinnoilla on eriasteisia hiomakarkeuksia, joilla hoidetaan viimeistely. Tällainen kulkee aina matkassa, kotonakin levinneet jokaisen huoneen pöydälle. Reunat/soittopinnat kannattaa sileyttää ja hoitaa jokapäivä, ettei mene kielet lommolle ja eivät pääse kynnet takertumaan mihinkään ja repeytymään.
 
Täytyy vain opetella uudenlainen, vähän neitimäisempi elämäntyyli I'm afraid, ei sitä voi koheltaa samalla tavalla jos haluaa pystyä soittamaan. Rakastan korista ja lenttistä yli kaiken, mutta ne lajit kannattaa unohtaa samantien. Siihen vaan oppii, tulikin mieleen ettei ole mennyt kynttä varmaan kohta vuoteen rikki (koputtaa puuta).

Laddy Master:
Täytyy vain opetella uudenlainen, vähän neitimäisempi elämäntyyli I'm afraid, ei sitä voi koheltaa samalla tavalla jos haluaa pystyä soittamaan. Rakastan korista ja lenttistä yli kaiken, mutta ne lajit kannattaa unohtaa samantien. Siihen vaan oppii, tulikin mieleen ettei ole mennyt kynttä varmaan kohta vuoteen rikki (koputtaa puuta).
 
Totta turiset. Melkoisia akkoja ollaan náiden kynsiemme kanssa. Mulla noi hiomapaperit ei ole liimattu mihinkáán. leikkelen niistá vaan sellaisia lappuja, joilla viimeistelen pinnat. Lasiviila tietysti muotoiluun. Minua on mys siunattu aika hyvállá kynsimateriaalilla, joten omani eivát ole herkimmástá páástá. Silti kásivoidetta kásiin ja kynsiin páivittáin. Ja heti, jos kynnessá tuntuu kulma tai epátasaisuus, niin viila ja paperit káteen ja tihin. Lompsassa kannattaa olla pari lappua 2000:sta hiekkapaprua támán varalta. Yksi hyvá juttu on mys pitáá oikea housuntasku tyhjáná avaimista, tlkit avataan vasemmalla kádellá, niinkuin kaikki muukin ja niin edelleen.
 
Katselin tássá dokumentin Julian Breamista jokin aika sitten. Kiinnitti oikein huomiota, miten hán piti koko ajan oikeaa káttáán suojassa kolhuilta. Nákyi, ettá 60 vuotta on varottu...

Yksi hyvá juttu on mys pitáá oikea housuntasku tyhjáná avaimista, tlkit avataan vasemmalla kádellá, niinkuin kaikki muukin ja niin edelleen.

Katselin tássá dokumentin Julian Breamista jokin aika sitten. Kiinnitti oikein huomiota, miten hán piti koko ajan oikeaa káttáán suojassa kolhuilta. Nákyi, ettá 60 vuotta on varottu...
 
Joo nämä on näitä pieniä käytännön juttuja joista tulee rutiinia. Itse olen huomannut että avaan ovet, varsinkin auton oven vasemmalla kädellä aina kun mahdollista. Olen myös saanut huvittuneita kommentteja tyylistäni soittaa pianoa oikealla, eihän siinä muuta voi kuin sormien viimeiset nivelet melkein äärimmilleen suoriksi ojennettuna.

Onkohan mulla sitten tavallista paremmat kynnet, kun kertaakaan ei ole ollut mitään isompaa naarmua, halkeamista puhumattakaan. Tosin en kauheasti tee käsillä mitään "rajua", ja pitkät kynnetkin mulla on ollut vasta n. 1,5 vuotta.
 
Kynnet lyhennän ensin lasiviilalla, jonka jälkeen viimeistelen ne 1200:lla vesihiomapaperilla. Pitäisi ostaa vielä vähän hienompaa paperia, niin kynnet saisi varmemmin soittokuntoon. Aiemmin käytin pelkkää lasiviilaa, mikä oli paha virhe, koska viilauksen jälkeen kesti päiviä ennen kuin kynnet kuluivat tarpeeksi sileiksi (eikä ne silti kovin hyviä olleet näin jälkeenpäin ajateltuna).
 
Viilaan ja hion kynnet noin kerran viikossa. Voisi lyhennellä useamminkin, koska viikossa ne kuitenkin kasvaa aika paljon, ja siinä menee taas oma aikansa, kun tottuu taas selvästi lyhyempiin kynsiin.

Too Late: Onkohan mulla sitten tavallista paremmat kynnet, kun kertaakaan ei ole ollut mitään isompaa naarmua, halkeamista puhumattakaan. Tosin en kauheasti tee käsillä mitään "rajua", ja pitkät kynnetkin mulla on ollut vasta n. 1,5 vuotta.
 
Kynnet lyhennän ensin lasiviilalla, jonka jälkeen viimeistelen ne 1200:lla vesihiomapaperilla. Pitäisi ostaa vielä vähän hienompaa paperia, niin kynnet saisi varmemmin soittokuntoon. Aiemmin käytin pelkkää lasiviilaa, mikä oli paha virhe, koska viilauksen jälkeen kesti päiviä ennen kuin kynnet kuluivat tarpeeksi sileiksi (eikä ne silti kovin hyviä olleet näin jälkeenpäin ajateltuna).
 
Viilaan ja hion kynnet noin kerran viikossa. Voisi lyhennellä useamminkin, koska viikossa ne kuitenkin kasvaa aika paljon, ja siinä menee taas oma aikansa, kun tottuu taas selvästi lyhyempiin kynsiin.
 
No sulla on varmaan hyválaatuinen kynsi. sellaista paksua ja kuitenkin kimmoisaa materiaalia, niin silloin kestáá parhaiten. Ne kannattaa kyllá pitáá mahdollisiman skarpisti tasapituisina, niin páásee keskittymáán soittoon eiká tartte aina hakea uutta tuntumaa uusille kynsille. hauska, tai ei silleen hah hah -hauska, fiilis on kun katkeaa esim. keskisormesta kynsi. voi sitá ontumisen mááráá...
 
LAsiviila tekee vielá aika rujoa jálkeá ja tonnikaxsatanenkin sy kynttá kuin Simo hilloa. 2000 hioo kunnen jo kiiltáváksi. Se on itsellá toistaiseksi riittányt, mutta on tullut mieleen kokeilla vielákin timmimpáá. Tosi promiehille on kehitetty jotain kumipohjaisia vehkeitá, jotka vastaa n. 11000 "pikselistá" hiekkapaperia. siis muotoon lasiviilalla, rosot pois 1200 ja 2000 kiillotus.

Laddy Master: Joo nämä on näitä pieniä käytännön juttuja joista tulee rutiinia. Itse olen huomannut että avaan ovet, varsinkin auton oven vasemmalla kädellä aina kun mahdollista. Olen myös saanut huvittuneita kommentteja tyylistäni soittaa pianoa oikealla, eihän siinä muuta voi kuin sormien viimeiset nivelet melkein äärimmilleen suoriksi ojennettuna.
 
Haisee homolta, mutta minkás teet...

Itse pidän tuosta jonkun mainitsemasta "kynsi-läski" -tatsista ja kun mulla on sen verran neitimäisen herkät kynnet en taida pidemmistä haaveillakaan. Olen soittanut kynsien kera vasta puolisen vuotta ja olen pitänyt jo tavallista kynsiviilaa melkoisena herkistelynä. Täytynee koettaa jotain tuollaista ultimate- hiekkapaperia, josko se auttaisi. Tästä on kyllä rock´n´roll kaukana, mutta niin on nykyään äijästäkin että haitanneeko tuo :)

hidaskäsi: Itse pidän tuosta jonkun mainitsemasta "kynsi-läski" -tatsista ja kun mulla on sen verran neitimäisen herkät kynnet en taida pidemmistä haaveillakaan. Olen soittanut kynsien kera vasta puolisen vuotta ja olen pitänyt jo tavallista kynsiviilaa melkoisena herkistelynä. Täytynee koettaa jotain tuollaista ultimate- hiekkapaperia, josko se auttaisi. Tästä on kyllä rocknroll kaukana, mutta niin on nykyään äijästäkin että haitanneeko tuo :)
 
Emme slti mynná, omaavamme feminiiniá puolta.
 
Tavallinen kynsiviila on pikkasen turhan raju kun se on niin karkea. se repii kynnen ruvelle, ja siitá se lohkeaa helposti. Lasiviila on hienompi ja náinollen kynsi kestáá paremmin.

Pitkät kynnet on vain puliukoilla ja neideillä!

Mr. Moonbeam: Pitkät kynnet on vain puliukoilla ja neideillä!
 
Kaikki taiteilijat on puliukkoja, mutta kaikki puliukot ei oo taiteilijoita...

pahoittelut tuplasta.

samueld: Kaikki taiteilijat on puliukkoja, mutta kaikki puliukot ei oo taiteilijoita...
 
Tästä kaikki pitkäkyntiset huomatkoot muuttaa käyntikorttteihinsa titteliksi "Puliukkoheimoon kuuluva taiteilija". Auttaa apurahahakemuksissakin valtavasti, kun täsmentyy hakijan sijainti populaation kirjossa!

Kaveri liimaili monesti myös silkkiä pikaliimalla kynteen
 
Pikaliima ja silkki on toimiva yhdistelmä, tosin prosessi vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja vähän lisää kärsivällisyyttä. Onhan näitä kaiken maailman rakennekynsiä ja sormiplekuja, mutta kynsi on kynttä, jossa on oma tatsinsa ja tuttu tuntumansa. Tottumuskysymyksiä. Teräskielisellä ei ehkä kuulukaan, soittaako kynnellä vai muovilla, mutta naikkarilla eron huomaa heti. Mutta jälleen, kaikkeen tottuu. Itse tein seuraavanlaisen ratkaisun kriittisessä tilanteessa.
 
Laitatin eräällä kouvolalaisella kitaraopella, joka on työstänyt mm Eskelisen Ismon kynnet kuntoon hätätilanteessa, oman etusormen kynnen kondikseen, kun se oli viikonlopun tuiskeessa katkennut. Kyseinen opettaja työstää kynnet soittajien omista kynsistä, jolloin tatsi on mahdollisimman samankaltainen kuin oikeassa kynnessä (sama kynsimateriaali, taipuvuus yms). Onneksi olin säästänyt kynnen katkenneen osan. Siispä ajoin Kouvolaan, ja kyseinen opettaja kiinnitti juuri silkkiä ja liimaa käyttäen irronneen osan päittäin paikalleen. Tästä on kulunut jo kaksi viikkoa, ja edelleen pysyy kiinni, vaikka epäilin hieman sen pysyvyyttä. Syy kaikkeen tähän rumbaan oli pääasiassa tuleva Timo Korhosen mestarikurssi, jota en voinut missata, ihan vain tolppatutkintoa ja tulevaisuutta ajatellen. Ja olisihan se treenaaminen katkennut pariksi viikoksi, kun olisi pitänyt odotella soittokelpoisen kynnen kasvamista.
 
Tässä pääpiirteittäin kaikki, mitä kyseiseltä herralta opin tuolla reissulla:
 
Kasvata esimerkiksi vasemman käden peukaloon kynttä sen verran kuin tarvitset rohjoiseen kynteen. Parhaiten osaat itse sanoa mikä on riittävästi, kun muotoilu tapahtuu lopulta makutottumuksien mukaan. Kannattaa luonnollisesti testata käytettävän liiman "lujuus"; tuore liima kiinnittyy lähes välittömästi esimerkiksi peukalon ja etusormen väliin. Liimaus onnistuu myös useammasta kynnen osasta, mutta mitä vähemmän, sen parempi. Itse liimausprosessi vaatii helvetisti tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja erityisesti kaiken käytettävän materiaalin ja pintojen huolellista puhdistamista esim asetonilla. Kynsissä on aina epäpuhtauksia, kuten rasvaa, jotka hylkivät liimaa ja siten liimaus pettää helposti, jos kynsipohjaa ja liimattavaa kynttä ei puhdista kunnolla. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi kannattaa myös käytettävä silkinpalanen upottaa asetoniin ja käytettävät työkalut tietenkin. Aikaisemmat omat liimausyritykset ovat kaatuneet todennäköisesti juuri noihin epäpuhtauksiin, kun aina parin päivän jälkeen tuli laittaa uusi silkki-/liimakerros. Joillakin liimaus ei kuitenkaan pysy steriileistä oloista huolimatta. Tärkeää on myös se, että ylimäärä silkkiä hiotaan siten, ettei se ole tuottamassa soundia, ts. osu kieliin soittaessa. Silkin funktio on pitää liiman kanssa rakenne koossa, ei toimia "tekokyntenä".
 
Itse luotan silkkiin, enkä edes harkitse enää mitään muuta, jos joskus sattuu kynsi katkeamaan. Prosessi on pirun työläs, mutta soundin ja tatsin kannalta paras mahdollinen erityisesti naikkari/klasarimeiningeille. Uskon että toimii myös teräskielisellä soittamiseen, koska äänentuottajana on kuitenkin sama kynsimateriaali kuin muissakin kynsissä. Se riippuu tietenkin oman kynsimateriaalin laadusta, kestääkö kynsi vai ei.
 
Mutta _jos_ kynsien, liimojen ja silkkien kanssa pelleily pikkurilli pystyssä ei jostain syystä nappaa, kannattaa testata pingispalloa. Jossain kitaraopettajaseminaarissa alkuvuodesta oli luento asiasta ja huippukitaristit ovat kuulemma ylistäneet tätä. Kuulin tästä omalta opettajaltani. Kokeilin pingispalloa ennen Kouvolanreissua, mutta se kaatui omasta mielestäni siihen, ettei pingispallon kuori ole tarpeeksi kaareva kynsipohjalle, joten liimauksen jälkeen aluksi irtosi reunat, lopulta koko shitti. Joillakin voi ollakin tasaisempi kynsipohja, jolloin liimaus osuu voimaa käyttämättä suuremmalle alalle. Jos esimerkiksi kuumentamalla pintaa saisi enemmän kaarevaksi, tulos olisi itsellänikin ollut parempi. Huomattavasti helpompi tapa kaikin puolin. Kolmen tähden Stiga/Techno on kuulemma paras :).
 
Ja voitte kuvitella, etten ole voinut välttyä kaverien kuittailulta :). Kynnet kunniaan.
 
Topikin aloittelijalle ja niille, jotka eivät jaksa löpinöitä lueskella, lyhyt summaus: Jos saundilla ja tatsilla on iso merkitys ja jos suinkin vain on aikaa, kyyhää kynsi omasta kynsimateriaalista silkkiä ja liimaa käyttäen; jos ei, stiga *** pelastaa.

ZeeBoo: Tuleeko tuo 'proteesi' kynnen jatkoksi vai 'päällysteeksi'
 
Sekä että. 'Proteesikynttä' ei tarvitse olla 'ylimäärin' liimattuna kynsipohjaan, vaan noin 1-2 mm riittänee kynnen laadusta riippuen. Kynnen "jatketta" - osaa, jolla soitetaan - tuleekin jäädä sitten enemmän, 3-4 mm, mikä loppupeleissä on vain makukysymys. Pitempää kynttä on aina helpompi muotoilla.
 
Katkenneen kynnen saa helpommin liimattua paikalleen, koska irronnut kynsi ja kynsipohja istuvat identtisesti päittäin. Itsellä kävi tässä tapauksessa mäihä, kun säästin irronneen osan enkä koskenut kynsipohjaan. Sun tapauksessa tilanne on siis hieman hankalampi. Kynsipohjaa pitää hiota hieman "matalaksi" kynsipohjan päästä - siitä, johon tuleva saumakohta liimauksessa tulee - siten, että liimattava kynsi istuu kynsipohjaan paremmin. Toisin sanoen liimattavaa kynttä ei tule suoraan liimata kynsipohjaan, vaan pohjaa tulee pyöristää päästä siten, että kynsi on saumakohdan molemmin puolin mahdollisimman paljon samalla tasolla. Liimattavan kynnen ja pohjan tulee siis jollain keinolla saada istumaan avain ja lukko -periaatteella! Hieman vaikea selittää, mutta toivottavasti ymmärsit! Kaaviokuva helpottaisi asiaa.
 
Silkki kynnen päälle ja liimapala silkin päälle?
Kynnen liimauksen jälkeen kun liima on kuivunut, kannattaa silkkiä leikata reiluhko palanen, joka on leveydeltään kynnen levyinen ja pituutta voi olla reilustikin kynnen yli. Koko kynsipohjaa ei tarvitse päällystää silkillä, riittää kynsipohjan "punaisen alueen" puoleenväliin. Kannattaa ensin levittää hieman liimaa kynnen päälle. Silkki kiinnittyy näin heti paikalleen, jonka jälkeen tulee levittää liimaa koko silkin alueelta siten, että silkki kastuu liimasta. Liimaa ei tarvitse paksua kerrosta, eli liiman ei tule kertyä silkin päälle. Itselle opetettiin laittamaan kaksi kerrosta silkkiä, joista päällimmäinen voi olla pienialaisempi, mutta peittää 'proteesin' saumakohdan. Kynnen ylittävät osat silkistä voi leikata karkeesti saksilla pois ja loput hioa. Ylimäärä silkki (kynnen ylittävä silkki) tulee hioa siten pois, ettei sitä ole kynnen äänen tuottavassa osassa, ts. ettei silkki tule kynnen yli tai kaareudu kynnen alle.
 
Toivottavasti selventi hieman.

ergoroth: Toivottavasti selventi hieman.
 
Selkis. THX!