Rummut: soittaminen ›

soundofj: Hyvä idea! Paitsi että olis hyvä päästä hakkamaan ihan rumpuja. Pädi on hyvä reenausta varten mut soveltaahan ne pitää kumminkin rummuille. Mullakin matkaa reenikämpille sen verran ettei viittis ihan lyhyttä aikaa olla siellä.
 
Toki, jos päämäärätietoinen treenaus vaan sinulta onnistuu rummuilla. Mulla ei oikein meinaa onnistua, rudimentit vaihtuu parissa minuutissa johonkin päämäärättömään räpellykseen kun ei maltti riitä ja kerrankin pääsee setin ääreen rauhassa itsekseen.
 
Päditreenillä otetaan ne rudimentit kunnolla lihasmuistiin ja time hanskaan, soveltaminen setille käy tämän jälkeen kuin leikki vain. Setin kanssa olen viime aikoina treenannut vain laittamalla jotain hyvää musaa soimaan kuulokkeissa ja sen kanssa jammaillen. Ja tietenkin bänditreeneissä.

Baby-Jane: Nämä joidenkin tekstit täällä alkaa ihan vituttamaan, miks helvetis asioista täytyy tehdä niin vaikeita ja niin perkeleen muodollisia?
EI tuo soittaminen kumminkaa NIIN vakavaa ole, mua vituttaa aina lukea näitä tekstejä, ihmiset eivät saa yksinkertaisiin kysymyksiin kunnon vastauksia kun jotkut alkavat heti analysoida ihmistä pitää tehdä näin tämä ja tämä pitää olla täydellisesti kunnossa, ja musiikin teoria on oltava myös hallussa lässynlässyn....
 
Itte oon ainakin aina pärjänny hyvin soittimen kun soittimen kans, en tiedä nuoteista enkä musiikin teoriasta hevonvittuakaan, eikä se edes kiinnosta. Koskaan en ole tunneilla käynyt, enkä ole menossa, koska se on minusta ihan turhaa.
 
Ei se eläminen voi olla niin vaikeata, eihän?
 
Öööö... Eihän tässä nyt ole vaikeudesta kyse vaan siitä että haluaa oppia uutta. En minäkään osaa lukea nuotteja rummuista enkä muistakaan. Soinnut tiedän ja osaan soittaa pianoa, kitaraa, bassoa. Bänditasolla varmaan peruskeikat menisi näillä taidoilla MUTTA haluan oppia enemmän. Huomata soitossani että hei mähän opin uutta. Unelmia pitää aina olla. Se että bändin kans saa soittaa lavoilla on yksi ainakin mulla mut toinen että joku tulee vielä sanomaan että hei toi sun soittos kulkee ku mikä ja voi heittää jotain muutakin kun ne iänikuiset samat fillit tiettyihin paikkoihin. Haen siis sitä että kun aivot ajatteleepi jonkun jutun niin se vaan tapahtuu. Ei mitään käsijärjestyksiä siis vaan lihasmuistia ja sitä kaikkea muuta.
 
Ja onhan siihen olemassa yksinkertainen vastaus:Treenaus.
 
Jos olet tyytyväinen siihen mitä olet oppinut niin suit you sir. Mutta älä arvostele toisia sen tähden että haluavat oppia paremmaksi. Se mikä sulle on riittävää ei ehkä ole muille sitä

Baby-Jane: Nämä joidenkin tekstit täällä alkaa ihan vituttamaan, miks helvetis asioista täytyy tehdä niin vaikeita ja niin perkeleen muodollisia?
EI tuo soittaminen kumminkaa NIIN vakavaa ole, mua vituttaa aina lukea näitä tekstejä, ihmiset eivät saa yksinkertaisiin kysymyksiin kunnon vastauksia kun jotkut alkavat heti analysoida ihmistä pitää tehdä näin tämä ja tämä pitää olla täydellisesti kunnossa, ja musiikin teoria on oltava myös hallussa lässynlässyn....
 
Itte oon ainakin aina pärjänny hyvin soittimen kun soittimen kans, en tiedä nuoteista enkä musiikin teoriasta hevonvittuakaan, eikä se edes kiinnosta. Koskaan en ole tunneilla käynyt, enkä ole menossa, koska se on minusta ihan turhaa.
 
Ei se eläminen voi olla niin vaikeata, eihän?
 
Hei Metalli/Cyber-henkinen ääliö... (kuvauksesi): Ei kannata täällä kertoa omaa tietämättömyyttään musiikin teoriasta jne. Ja kiroile iskälle ja äiskälle, mutta elä meille ;-)

Niq: Toki, jos päämäärätietoinen treenaus vaan sinulta onnistuu rummuilla. Mulla ei oikein meinaa onnistua, rudimentit vaihtuu parissa minuutissa johonkin päämäärättömään räpellykseen kun ei maltti riitä ja kerrankin pääsee setin ääreen rauhassa itsekseen.
 
Päditreenillä otetaan ne rudimentit kunnolla lihasmuistiin ja time hanskaan, soveltaminen setille käy tämän jälkeen kuin leikki vain. Setin kanssa olen viime aikoina treenannut vain laittamalla jotain hyvää musaa soimaan kuulokkeissa ja sen kanssa jammaillen. Ja tietenkin bänditreeneissä.
 
No mulle se ei ole niin helppoa. Pädissähän ei liikutella rummuista toiselle. Vaikeudet siis alkavat kun pitää alkaa liikuttelemaan rummulta toiselle. Nuorempana treenasin varmaan 5-6 tuntia/päivä soittamista. (oi niitä aikoja...). Silloin kehitys oli hyvää. Opettaja olis ollut kyllä kova sana kans.
 
En ole koskaan ollut kikkailija tyyppi. Tykkään enempi kunnon beatin antamisesta ja pienistä hienoista jutuista mut nyt on alkanut kikkailukin kiinnostamaan.

Itte oon ainakin aina pärjänny hyvin soittimen kun soittimen kans, en tiedä nuoteista enkä musiikin teoriasta hevonvittuakaan, eikä se edes kiinnosta. Koskaan en ole tunneilla käynyt, enkä ole menossa, koska se on minusta ihan turhaa.
 
Ei se eläminen voi olla niin vaikeata, eihän?
 
Se pärjääminen on vähän suhteellinen käsite. Laita sämpleä :-D

Niq: Käsijärjestyksiä ei välttämättä treenata ihan siksi että voit vetää ne käsijärjestykset, vaan sen takia, että niiden hanskaaminen parantaa kontrollia ihan älyttömästi. Siis toisin sanoen kädet "tottelee" paremmin.
 
Juuri sitä tottelevuutta haen. Kyllä sitä on mutta haluan sitä vielä enemmän. Itsestä tuntuu kumminkin että kaikista paras olisi veivata niitä rumpujen ääressä.

dumbass: Se pärjääminen on vähän suhteellinen käsite. Laita sämpleä :-D
 
Tämä kyllä.
 
Jos haluaa koko loppuelämänsä syödä pelkkiä perunoita, niin ei se ole muilta pois. Mutta maailmassa on muutakin ruokaa.
 
Näin niin kuin musiikki = perunat.
 
t: Perunamuusikko.

Epämuusikko: Tämä kyllä.
 
Jos haluaa koko loppuelämänsä syödä pelkkiä perunoita, niin ei se ole muilta pois. Mutta maailmassa on muutakin ruokaa.
 
Näin niin kuin musiikki = perunat.
 
t: Perunamuusikko.
 
Mutta perunaakin on eri muodossa. Esim. naminami sipsejä, ranskalaisia jne.

Baby-Jane: Nämä joidenkin tekstit täällä alkaa ihan vituttamaan, miks helvetis asioista täytyy tehdä niin vaikeita ja niin perkeleen muodollisia?
EI tuo soittaminen kumminkaa NIIN vakavaa ole, mua vituttaa aina lukea näitä tekstejä, ihmiset eivät saa yksinkertaisiin kysymyksiin kunnon vastauksia kun jotkut alkavat heti analysoida ihmistä pitää tehdä näin tämä ja tämä pitää olla täydellisesti kunnossa, ja musiikin teoria on oltava myös hallussa lässynlässyn....
 
Lässyn lässyn.
 
Itte oon ainakin aina pärjänny hyvin soittimen kun soittimen kans, en tiedä nuoteista enkä musiikin teoriasta hevonvittuakaan, eikä se edes kiinnosta. Koskaan en ole tunneilla käynyt, enkä ole menossa, koska se on minusta ihan turhaa.
 
Hieno homma.
 
Ei se eläminen voi olla niin vaikeata, eihän?
 
Näyttäähän se olevan, ainakin sinulle.
 
Asiaan. Minä ainakin olen monesti törmännyt tilanteisiin, missä olisi kiistatta hyötyä teorian tuntemuksesta. Itse kun en osaa oikeastaan mitään teoriaa, en sointuja, tahtilajeja, oikein mitään, niin on hyvin vaikeata puhua biisien rakenteista muiden soittajien kanssa. Me soitamme covereita, ja kuulen kyllä oikein hyvin, jos/kun ei joku juttu mene oikein. Sitten kun pitäisi selittää muille, että missä meni vikaan, niin heti on vaikeata.
 
Hyvä esimerkki oli, kun soitimme treeneissä Juicen Outoon Valoon -biisiä. Siinähän on se tahtilaji -kikkailu (7/4 -osio), jonka osasin itse ottaa huomioon ihan vaistomaisesti, koska oli tuttu biisi. Muut tyypit olivat tottuneet soittamaan sen väärin, olivat lisänneet tahdin sinne ja venyttäneet sen kohdan "normaaliksi". Oli hieman hankalaa selittää, että "se kohta on ikkäänkuin silleen lyhyempi, tiiättekö?". Eivät tienneet. :) Kattoivat vaan, että mitä se taas selittää. Sille ei kelpaa mikään. No ei kelvannut, kun meinasi jäädä yksi biisin pihveistä pois. :)

^ Juuri tuon takia pitäisi itsekkin opetella teoriaa sen verran edes että osais toisille selittää mitä tapahtuu.

soundofj: ^ Juuri tuon takia pitäisi itsekkin opetella teoriaa sen verran edes että osais toisille selittää mitä tapahtuu.
 
On se h-tin hankalaa kun bändikaverit eivät osaa edes sen verran teoriaa, että ymmärtäisivät piisin rakennetermejä vaan pitää sanojen mukaan kertoa, missä mennään.

baron: On se h-tin hankalaa kun bändikaverit eivät osaa edes sen verran teoriaa, että ymmärtäisivät piisin rakennetermejä vaan pitää sanojen mukaan kertoa, missä mennään.
 
Kyllähän se omassa bändissä onnistuu aina kun kaikki tietää biisit ulkoa mut entäs jos joskus soittaiskin jossain "pro" bändissä. Sit heität jonku fillin ja toiset haluais mukailla sitä vaikka esmes unisonossa. Mitenkäs kerrot aika arvot ja muut jos ei teoriaa tiedä.
 
...No niinku ekana tulee tämmöinen juttu sit sitä seuraa tämmönen jutska. Kyll te tiedätte hei....

soundofj: Kyllähän se omassa bändissä onnistuu aina kun kaikki tietää biisit ulkoa mut entäs jos joskus soittaiskin jossain "pro" bändissä. Sit heität jonku fillin ja toiset haluais mukailla sitä vaikka esmes unisonossa. Mitenkäs kerrot aika arvot ja muut jos ei teoriaa tiedä.
 
Esim. soittamalla tai laulamalla fillin maliksi. Ihan peruskamaa.
Itse osaan kyllä myös teoriaa, mutta tuollaisessa tilanteessa aina kuitenkin ensin soitan tai laulan fillin malliksi, mielummin kuin alan selittämään että "Ensimmäinen nuotti on virveliin tahdin 3:sen toisella 16-osalla. Toinen nuotti on pikkutomiin...jne". Epäselvissä tilanteissa saatan vinkata vaikka että loppuu tahdin viim. 8-osalle tms. mutta teoria-kortin pelaan aina mahd.myöhään.
 
Fillin malliksi soittaminen/laulaminen on ainakin miljoona, ellei jopa triljoona kertaa nopeampi tapa saada viesti menemään perille. Aika-arvoja/nuotinnosta alan miettimään sitten jos on vaarana että unohdan fillin tms. Voin kirjoittaa sen vaikka ylös sitten.

markkuliini: Esim. soittamalla tai laulamalla fillin maliksi. Ihan peruskamaa.
Itse osaan kyllä myös teoriaa, mutta tuollaisessa tilanteessa aina kuitenkin ensin soitan tai laulan fillin malliksi, mielummin kuin alan selittämään että "Ensimmäinen nuotti on virveliin tahdin 3:sen toisella 16-osalla. Toinen nuotti on pikkutomiin...jne". Epäselvissä tilanteissa saatan vinkata vaikka että loppuu tahdin viim. 8-osalle tms. mutta teoria-kortin pelaan aina mahd.myöhään.
 
Fillin malliksi soittaminen/laulaminen on ainakin miljoona, ellei jopa triljoona kertaa nopeampi tapa saada viesti menemään perille. Aika-arvoja/nuotinnosta alan miettimään sitten jos on vaarana että unohdan fillin tms. Voin kirjoittaa sen vaikka ylös sitten.
 
Toi laulaminen oli hyvä idea. Varmaan kehittyisi myös niinpäin että laulaa fillin ja sitt soittaa sen rummuilla. Mutta kyll perusteoriat olisi hyvä osata. Ainakin jos töitä etsii alalta nuotinluku taito olis kova sana

soundofj: Toi laulaminen oli hyvä idea. Varmaan kehittyisi myös niinpäin että laulaa fillin ja sitt soittaa sen rummuilla.
 
Sanoisin että tuossa on soittamisen yksi tärkeimpiä osa-alueita joka olis hyvä osata. Sitten kun tuo alkaa sujumaan yhtäaikaa ja raajat tottelee ääntä, niin vain taivas on rajana.
 
Mutta kyll perusteoriat olisi hyvä osata. Ainakin jos töitä etsii alalta nuotinluku taito olis kova sana
 
Tokkiinsa.

Ja tästähän päästään vastaukseen. Treenaamista riittää ikuisuudeksi. Pakko olis kyllä tsempata tuon treenaamisen osalta. Surkeeta kun ei ole settiä kotona millä treenata.

No kaks tai kolme kertaa soittelen päivässä sellasia 2-3 tunnin settejä jotta, noin 4 tuntia päivässä menee.

Pitää kyllä sanoa, että toi liika harjoittelu on kyllä pahasta. Olen viimeisen vuoden aikana harjoitellut sellaiset 6-9 tuntia päivässä noin kuutena päivänä viikossa ja nyt olen tullut siihen pisteeseen ettei vain pysty soittamaan, koska se tuntuu niin puuduttavalta. Samojen asioiden toisto päivittäin puuduttaa täysin. Pyrin treenaamaan mahdollisiman monipuolisesti ja käyn erillaisia komppeja läpi kuten bossa nova, jazz, shuffle,lattari ja afrikkalaista settirummutusta joita jazzmies käsittelee kirjassaan. (Todella hyvä kirja ja melkein läpi soitettu). Noiden lisäksi harjoittelen käsitekniikoita(rudimentit) ja jalkatekniikkaa (tuplabasarit). Tavoitteenani on että osaisisin soittaa jotakin muutakin kuin perusrockia peruskompein. Täytyy kyllä myöntää että kehitystä on tapahtunut roimasti joka osa-alueella. Tällä viikolla en ole kylläkään treenannut kuin pari tuntia, koska ei yksinkertaisesti vain kiinnosta. Taidan pitää loppuviikon vapaata.
 
Ai niin. tämän kirjoituksen tarkoitus oli ainoastaan poistaa turhautuminen kehostani ja kyllä se hiukan helpottikin. Onneksi kohta pääsee armeijaan eikä tarvitse treenata varmaan vuoteen.

pushead: Pitää kyllä sanoa, että toi liika harjoittelu on kyllä pahasta. Olen viimeisen vuoden aikana harjoitellut sellaiset 6-9 tuntia päivässä noin kuutena päivänä viikossa ja nyt olen tullut siihen pisteeseen ettei vain pysty soittamaan, koska se tuntuu niin puuduttavalta.
 
Kuulostaa tauon paikalta. Itsellä meni kanssa treenistä maku, en ole muuta kuin bänditreenit ja keikat soitellut viimeiseen kuukauteen. Pikkuhiljaa taas alkaa tulla hyvää fiilistä soittoon mukaan.
 
Kohtuus kaikessa. :)