Puhaltimet ›

kuismat: Minulla on ollut jo pitempään mielessä ajatus, että lopullista "oikeaa" ansatsia tai kasvojen tekniikkaa on aloittelijalle mahdoton opettaa heti aluksi. Siihen on edettävä "alkeisansatsista" koko ajan jotain muuttaen ja vahvistaen oikeita lihasryhmiä ja koordinaatiota. Polkuja on useita mutta huipulla lopputuloksessa on yllättävän vähän eroja. Harhapolkujakin on.
 
Olet oikeassa. Uskon kuitenkin, että on oikeita tapoja edetä. Minä soitin 20-vuotta väärin ja tiedän miten se tehdään. Osaan siis opettaa "älä tee näin". Hyvät soittajat pääsääntöisesti eivät sitä tiedä. He ovat heti alussa menneet oikeille raiteille ehkä hyvän opettajan ansiosta. Nyt alan tietämään miten pitää tehdä oikein siis erilailla kuin ennen. Koskela oli juuri siksi hyvä opettaja, koska hän soitti itse 'väärin', ja korjasi suuren työn jälkeen ansatsinsa. Hän tiesi kuinka voidaan soittaa väärin. Kun hän osasi muuttaa ansatsinsa, niin toki hän osasi sen neuvoa oppilailleen. Minä sain häneltä hyvät neuvot - niitä muuten ei ole hänen kirjassaan. Ne omaksuin kuitenkin vasta 20-vuotta myöhemmin. Pallejutut opin aika nopsaan ja avoimen kurkun merkityksen jne. Askaroin silti viellä alkeiden kimpussa. Haluan kasata mahdollisimman kattavan tietopaketin varmistaakseni, ettei ainakaan minun neuvojen mukaan sorruta kovin paljon vikaan. Sopii naureskella siellä taustalla. Yritän olla sekaantumatta ammattilaisten neuvoihin.

Baryton-B: Sopii naureskella siellä taustalla...
 
Itku siinä lähempänä on näitä lukiessa, pitää tosissaan lopettaa. Kun nyt ei kukaan Ollin oppilaista sattuisi tänne ja ryhtyisi hukkamaan aikaansa näitten oikomiseen. Näyttikin hetken vähän liian hyvältä mutta tämä se näissä avoimissa foorumeissa mättää.

kuismat: Minulla on ollut jo pitempään mielessä ajatus, että lopullista "oikeaa" ansatsia tai kasvojen tekniikkaa on aloittelijalle mahdoton opettaa heti aluksi. Siihen on edettävä "alkeisansatsista" koko ajan jotain muuttaen ja vahvistaen oikeita lihasryhmiä ja koordinaatiota.
 
Niinpä, juuri tätä asiaa tarkoitin muutaman viikon takaisella kommentillani no 1 ...

Pynde_tp: Itku siinä lähempänä on näitä lukiessa, pitää tosissaan lopettaa. Kun nyt ei kukaan Ollin oppilaista sattuisi tänne ja ryhtyisi hukkamaan aikaansa näitten oikomiseen. Näyttikin hetken vähän liian hyvältä mutta tämä se näissä avoimissa foorumeissa mättää.
 
OK, ehkä niin, mutta hieman tietämätön kun olen, kuka on Olli ...

Pete V.: Niinpä, juuri tätä asiaa tarkoitin muutaman viikon takaisella kommentillani no 1 ...
 
Tarkoitukseni oli lisätä kommenttiisi selvennys, että aloittelijan naaman fysiikka ei yksinkertaisesti aluksi riitä "oikeaan lopulliseen" ansatsiin.

Pete V.: OK, ehkä niin, mutta hieman tietämätön kun olen, kuka on Olli ...
 
Edesmennyttä trumpetistia ja hyvää opettajaa Olavi Koskelaa hän tarkoittaa, mutta ei huomaa, että täällä on jo yksi Ollin oppilas eli minä. Minä opettelen ja tutkin ansatsia juuri Ollin oppien mukaan.

Tulipas tuplapostaus
:-)
 
Laitetaan tähän näitä kuuluisia BigBand Lead ylärekisteri lead stemmoja:
 
Cameleon (Freguson)
Mercy mercy mercy
April in Paris
New York New York
Chicken
etc etc
 
Noi kun vetää komeasti niinkuin aluksi niin pärjää jo pitkälle..

Baryton-B: Edesmennyttä trumpetistia ja hyvää opettajaa Olavi Koskelaa hän tarkoittaa, mutta ei huomaa, että täällä on jo yksi Ollin oppilas eli minä. Minä opettelen ja tutkin ansatsia juuri Ollin oppien mukaan.
 
Olen käynyt Koskelalla minäkin - ja silloin kyllä herra Koskela onnistui sotkemaan allekirjoittaneen soiton oikein kunnolla pieleen. Vuosia oiottiin sitäkin. Nyt jos kävisin osaisin ehkä suhteuttaa/suodattaa noita juttuja jolloin voisi poimia ne jutut omaan soittoon.
 
Siinä on kyllä totta että ensin pitää valitettavasti soittaa väärin, tajuta se ettei näin homma etene, korjata soittamisessa kaikki, rakentaa soittotekniikka alusta, sitten soittaa taas väärin jne jne
 
Oivaltamisen kautta se on itsellä lähtenyt. Pari vuotta on edellisestä syväremontista että varmaan kohta saa aloittaa alusta uudelleen :-)
 
Erikseen on sitten jotkut ihmelapset jotka osaa soittaa oikein alusta saakka.
 
Ärsyttäviä sellaiset.
 
:-)

Baryton-B: Edesmennyttä trumpetistia ja hyvää opettajaa Olavi Koskelaa hän tarkoittaa ...
 
OK, niinpä vähän arvelinkin, mutta kun 1970-luvun alussa olin hänen oppilaanaan (ehkäpä sitten vain sen muutaman kerran, en tarkkaan muista ...), muistelisin häntä kutsutun Koskelan Olaksi, ehkäpä vaikka erotukseksi Rajasalon Ollista, lähipiirin trp-soittajasta, joka myös oli hänen oppilaanaan.

Pete V.: OK, niinpä vähän arvelinkin, mutta kun 1970-luvun alussa olin hänen oppilaanaan (ehkäpä sitten vain sen muutaman kerran, en tarkkaan muista ...),
 
Taisi olla 70-luvun loppua(?), kun minä kävin Hesassa erään toisen trumpetistin kanssa hänen tunnillaan. Kävimme toisenkin kerran ja Koskela kävi kolmannen kerran opettamassa soittokuntaamme Tampereella. Hän oli juuri vaihtamassa ansatsia ja saanut uuden ansatsin lähes kuntoon. Siksi hän suorastaan pursusi intoa opettaa. Olisi puhunut vaikka kuinka monta tuntia. Kuitenkin hänellä oli kaksi ansatsia käytössä...jännää...yhtäa aikaa! Vanhalla hän hoiti orkesterivelvoitteensa, eli ei silloin vielä uskaltanut uutta ottaa ammattikäyttöön.
 
Uusi ansatsi oli kuitenkin sellaisessa kunnossa, että hän hämmästytti meitä soitollaan. Vingutti miten halusi. Kysyin, miten paljon hän painaa korkeissa äänissä suukappaletta vasten; "ota torvi käteesi, niin puhallan korkean c:n". Melkoisesti painoi, eka laakista kolmiviivainen c, mutta hän korosti, että huulien on pystyttävä ottamaan paine vastaan jne.
Kirjasin kaiken oppimani jokaisesta käynnistä muistiin ja muistiinpanot ovat vieläkin tallella. Hieman ihmettelin sitä, ettei hänen kirjastaan löytynyt juuri mitään mitä hän meille opetti. Mutta eihän hän sitä itse kirjoittanutkaan.

lmfmis: Olen käynyt Koskelalla minäkin - ja silloin kyllä herra Koskela onnistui sotkemaan allekirjoittaneen soiton oikein kunnolla pieleen. Vuosia oiottiin sitäkin. Nyt jos kävisin osaisin ehkä suhteuttaa/suodattaa noita juttuja jolloin voisi poimia ne jutut omaan soittoon.
 
Muistin väärin ajan. Kävin Koskelan tunneilla v. 1971 kolme kertaa. Innostuin harjoittelemaan tosissani pitäen muistiinpanoja. Sitä kesti 1 v 7 kk. Ei muita tuloksia kuin oikea hengitystekniikka, avoin kurkku, hyvä aloke jne. Kestävyys puuttui, kyllästyin ja siirryin Barytoniin.
 
Ei Koskela väärin opettanut. Vika oli omassa päässä. Oli liian vaikea uskoa, että oli lähdettävä täysin alusta, huulien päristelystä alkaen. Silti työmaata riitti. Kun on soittanut 20-vuotta väärin, niin eipä sitä helpolla korjatakaan. Siinä menee kielitykset ja kaikki uusiksi. Mutta niin tässä ollaan tehty ja useamman kerran :)
 
Siinä on kyllä totta että ensin pitää valitettavasti soittaa väärin, tajuta se ettei näin homma etene, korjata soittamisessa kaikki, rakentaa soittotekniikka alusta, sitten soittaa taas väärin jne jne
 
Löytyihän se kohtalotoveri ;)

P.S. Olin kirjoittanut tämän jutun valmiiksi jo alkuillasta, mutta jossain päin netti/palvelin tökki enkä saanut tätä sisään ennenkuin nyt, kun ehdin takaisin koneelle illan soittoriennoista. Laitan tämän nyt omanaan ja kommentoin illan mittaan tulleita muita kohtapuoleen.
 
lmfmis: Olen käynyt Koskelalla minäkin - ja silloin kyllä herra Koskela onnistui sotkemaan allekirjoittaneen soiton oikein kunnolla pieleen. Vuosia oiottiin sitäkin. Nyt jos kävisin osaisin ehkä suhteuttaa/suodattaa noita juttuja jolloin voisi poimia ne jutut omaan soittoon.
 
No, jos ihan tarkkoja ollaan, niin oikeastaan lähes jokainen opettaja (tai muu "kliinikko"/neuvoja ...), on sekoittanut ansatsiani jollakin tavoin, lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa, eikä se mitään ihmeellistä ole, niin vaan tapahtuu aina kun yrittää tehdä "omalle" toimivalle ansatsilleen jotain, oikeastaan ihan mitä vaan, parantaakseen sitä, mutta ... "aina ei käy niin kuin haaveillaan" sanotaan suomeksi eräässä itsekin usein soittamassani hienossa James Bond-melodiassa You Only Live Twice/Elät vain kahdesti, F tai D, soiva Eb tai C ...
 
Tämän takia juuri olen pariin kertaan laittanut esille sen VAROITUKSENIKIN ...
 
Siinä on kyllä totta että ensin pitää valitettavasti soittaa väärin, tajuta se ettei näin homma etene, korjata soittamisessa kaikki, rakentaa soittotekniikka alusta, sitten soittaa taas väärin jne jne.
 
Oivaltamisen kautta se on itsellä lähtenyt. Pari vuotta on edellisestä syväremontista että varmaan kohta saa aloittaa alusta uudelleen :-)
 
Ei se mielestäni mitään ikäänkuin "väärin" soittamista ole, on vaan pikemminkin parempiakin ja helpompiakin tapoja/tekniikoita/yksityiskohtia asian tekemiseen, joidenkin asioiden haltuunottoon tarvitaan lyhyempi jakso, useimpien kuitenkin varsin pitkä, pisimmillän pitää aloittaa rakentamaan lähes alusta alkaen, jonka itsekin olen kerran tehnyt, mutta ei minusta sittenkään maailman/Suomen/Helsingin parasta kuitenkaan tullut, ehkäpä joskus olin hetken vaikkapa kylän/korttelin paras ...
 
Erikseen on sitten jotkut ihmelapset jotka osaa soittaa oikein alusta saakka. Ärsyttäviä sellaiset. :-)
 
Tässä voinee jotenkin viitata lukuisiin maailman/Suomen huippuihin, ja kuten aiemmassa kommentissani no 10 esitinkin, on heillä ja joillakin muillakin pakko olla olemassa jotain erityisiä asiaan liittyviä "luonnonlahjoja" anatomiassaan/fysiologiassaan, ja tietysti musiikissa ja taiteellisuudessa.
 
Eräänä esimerkkinä 1960-luvun opettajani Lauri Ojala, joka ei kovin montaa sanaa ansatsista koskaan maininnut, kun itselle trp-soitto oli ollut jo alusta lähtien varmaan niin helppoa, eli ei ehkä osannut asennoitua, että siinä voisi jollain olla jotain ongelmaakin ...
 
Toisena esimerkkinä Espanjan trp-ihmelapsi Rubén Simeó Gijón
 
http://www.youtube.com/watch?v=4uHTXGKHyRE&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=VX2gIKEFdsw&NR=1
 
+10 muuta hienoa esitystä alk. jo 8 v. iästä ...
 
Että silleen ...

Baryton-B: Hän oli juuri vaihtamassa ansatsia ja saanut uuden ansatsin lähes kuntoon. Siksi hän suorastaan pursusi intoa opettaa. Olisi puhunut vaikka kuinka monta tuntia. Kuitenkin hänellä oli kaksi ansatsia käytössä...jännää...yhtäa aikaa! Vanhalla hän hoiti orkesterivelvoitteensa, eli ei silloin vielä uskaltanut uutta ottaa ammattikäyttöön.
 
Nyt kun muistutit, niin minäkin muistan tällaisen erikoisuuden/ihmeen.
 
Uusi ansatsi oli kuitenkin sellaisessa kunnossa, että hän hämmästytti meitä soitollaan. Vingutti miten halusi. Kysyin, miten paljon hän painaa korkeissa äänissä suukappaletta vasten; "ota torvi käteesi, niin puhallan korkean c:n". Melkoisesti painoi, eka laakista kolmiviivainen c, mutta hän korosti, että huulien on pystyttävä ottamaan paine vastaan jne.
 
Niin, näitä näytteitä kuuntelin minäkin ... ja yritin tehdä perässä, minkä silloin osasin/pystyin ... tämä oli omalta osaltani vanhan alkuperäisansatsini aikaa. Nyt uuden ansatsini aikaan, Caruso/Gordon/Clarke ym. ym. avulla/jälkeen, viimeiset melkein 30 v., olen tiedostamatta/tietoisesti tehnyt joitain asioita juuri hänen antamiensa mielikuvien mukaan, yksityiskohdista en mene sanomaan mitään, voivat olla ihan miten vaan.
 
Mutta, muistelisin, että hän olisi tutkinut/soveltanut jotenkin myös no-pressure tekniikkaa, voin kyllä olla väärässäkin, koska itsekään en pysty no-pressureen, mutta moderate-to-sufficient-to-hard pressureen kylläkin.
 
Kirjasin kaiken oppimani jokaisesta käynnistä muistiin ja muistiinpanot ovat vieläkin tallella. Hieman ihmettelin sitä, ettei hänen kirjastaan löytynyt juuri mitään mitä hän meille opetti. Mutta eihän hän sitä itse kirjoittanutkaan.
 
En muista, milloin kirja oli kirjoitettu, mutta veikkaisin, että ennen näitä hänen uusia oivalluksiaan.

Pete V.: http://www.youtube.com/watch?v=VX2gIKEFdsw&NR=1
+10 muuta hienoa esitystä alk. jo 8 v. iästä ...Että silleen ...
 
Hui helvata, meniköhän tutkimushalut vai sainko intoa lisää :)

Pete V.: En muista, milloin kirja oli kirjoitettu, mutta veikkaisin, että ennen näitä hänen uusia oivalluksiaan.
 
Tarkoitin sitä kirjaa, jonka toiset kirjoittivat Koskelasta hänen kuolemansa jälkeen. Kirja ilmestyi viime vuonna. Kirjan nimi:
 
Trumpet
lessons
with
 
Olavi
Koskela
 
Trumpetti
tunneilla
 
Takakannessa on kuva, jossa Olavi soittaa sinisellä trumpetilla !?

Tässä lienee Rubén Simeónin opettaja(?) nuorena ja minusta lahjakkaampana.
Giuliano Sommerhalder:
http://www.youtube.com/watch?v=62VXOX3wg2g
 
Tässä hän soittaa vanhempana trumpettia, joka on mattapintaisen messingin
näköinen (pintakäsittelemätön) ruma, mutta lienee kallis(?). Wynton Masalis soittaa
usein samannäköistä pilliä.
http://www.youtube.com/watch?v=LVIzf_rRlHc
 
Molempien ansatsista saa vinkkiä katselemalla. Ne eivät ole samanlasia.
Giuliano kääntää pilliä ylöspäin, kun menee alaääniin ja Rubén tekee päinvastoin.

Pari ajatusta aiheesta, tosin käkkyristiltä. Tällain nettifoorumillekin turvallisia vinkkejä:
 
1. Ryhti kuntoon, eli ryhtiä ylläpitävät lihakset kuntoon.
2. Syvät vatsalihakset kuntoon (liittyy edelliseen)
3. Kroppa rentona läpi rekisterin (vaatii riittävän hengityksen sekä riittävän tiiviin ansatsin. Tiivis ei ole sama asia kuin tiukka tai kireä.)
4. Ei mielellään puristamista ja kiemurtelua yläkropalla. Se on mahdollinen tie selkävaivoihin.
 
Tarkennuksena vielä, hyvä ryhti ei ole sama kuin jäykkä sotilaallinen ryhti, ja soittoasento ei ole mikään yksi tietty tarkka asento, vaan hyvä ja mukavan rento asento/olotila jossa on helppoa olla pitkiäkin ajanjaksoja. Ei yliryhdikäs eikä myöskään lysähtänyt.

Cliffies: Pari ajatusta aiheesta, tosin käkkyristiltä. Tällain nettifoorumillekin turvallisia vinkkejä: 1. Ryhti kuntoon, eli ryhtiä ylläpitävät lihakset kuntoon. jne.
 
Tarkoitat varmaan tällaista? ;-)
http://www.youtube.com/watch?v=8uZGyQwvbdg
 
Testikysymys: mitä sinulle kertoo ansatsista se, kun poika nostaa vasenta jalkaansa 1,26 minuutin kohdalla samalla kun pinnistää korkeita ääniä?

Cliffies: Pari ajatusta aiheesta,...
 
Jumakauta - anteeks - unohdin scannata sulle sen jutskan - matsku on tossa lähellä kyllä. koetan muistaa pääsiäisenä.