M_Rouge 23.03.2009 23:03:45 (muokattu 23.03.2009 23:04:52) | |
---|
Kun hyvät kiipparistit välttelee kiipparin transponoimista siksi, että ne menee sekaisin kun "oikeasta" koskettimesta tulee väärä ääni, eikö capoa käyttävillä kitaristeille ole samaa ongelmaa? Varmaankin kiipparilla transponointi voi olla (joillekin) vaikeampaa kuin kiipparin transponointi. Jos kiipparin koskettimet transponoidaan niin silloinhan voidaan soittaa samalla sormituksella, eli vähän niin kuin siitä "oikeasta" sävellajista. :o Itse kun kyhäilen biisejä ja improan fiilisten mukaan, sävellaji löytyy siitä mistä löytyy jokin hyvä juttu/riffi/mielenkiintoinen sointukierto/melodia. Kitaralla sama homma. |
levesinet 25.03.2009 02:13:25 | |
---|
baron: No missä sävellajeissa käy Jobimin "Garota de Ipaneman" B-osa? Riippuu sovituksesta. Jos A-osa soitetaan f-duurista, niin B-osan soinnut voisivat olla tämän tapaiset: F#maj7 | F#maj7 | B9 | B9 | F#m7 | F#m7 | D9 | D9 | Gm7 | Gm7 | Eb9 | Eb9 | Am7 | Ab7 | Gm7 | C7b5 | F#, F#m ja Gm ovat lyhytikäisiä tonaalisia keskuksia. Viimeiset neljä sointua edustavat jo f-duuriin johtavaa kadenssia. Siirryttäessä A-osasta B-osaan esiintyy siis modulaatio f-duurista fis-duuriin. A-osassa modulaatiota voidaan valmistella dominanttifunktioisella C7b5-soinnulla tai jollain muulla, joka on läheistä sukua B-osan F#maj7:lle. Eb9 on hyvin lähellä F-duurin IV asteen mollisointua Bbm6. Näinkin B-osan voisi ajatella: F#maj7 | F#maj7 | F#mmaj7/B | F#m6/B | Amaj7 | Amaj7 | Ammaj7/D | Am6/D | Bbmaj7 | Bbmaj7 | Bbmmaj7/Eb | Bbm6/Eb Basson liikkuminen F#:stä B:hen, A:sta D:hen ja Bb:stä Eb:iin ei ole funktionaalisesti oleellista, mutta se kuitenkin heikentää tonaalista keskusta ja pehmentää aina seuraavaa modulaatiota. Bossa nova usein huojuu kahden tai useamman tonaalisen keskuksen välillä. Ei olisi mitenkään tavatonta aloittaa vaikkapa sointukululla Fmaj7 | Gbmaj7 | Fmaj7(9) Esimerkiksi Dorival Caymmin ja Nelson Mottan biisissä Saveiros http://www.youtube.com/watch?v=6WYiyFNwH2Y0:34 sävellaji poikkeutetaan räikeästi puoli sävelaskelta ylöspäin (*) ja pian 0:39 palataan takaisin (**). E6/9 | E6/9 | Amaj7 | Amaj7 | F#m7 | F#m7 | B7(13) | B7(13) | F#m7 | F#m7/B |(*) Gm7 | C7b9 |(**) F#m7 | B7(13) | E6/9 | F#maj7/G# | C#m | C#m/B | C#m/A# | Amaj7 | C#maj7 | C#maj7 | F#maj7 | F#maj9 | F#m7 | F#m7/B | B7 | B7 | Emaj7 | Emaj7 | Amaj7 | Amaj9 | F#m9(11) | F#m9(11) | B7(13) | B7(13) | F#m7 | F#m7/B |(*) Gm7 | C7b9 |(**) F#m7 | B7(13) | E6/9 ... |
baron 25.03.2009 06:16:40 (muokattu 25.03.2009 12:29:30) | |
---|
levesinet: Riippuu sovituksesta. Jos A-osa soitetaan f-duurista, niin B-osan soinnut voisivat olla tämän tapaiset: F#maj7 | F#maj7 | B9 | B9 | F#m7 | F#m7 | D9 | D9 | Gm7 | Gm7 | Eb9 | Eb9 | Am7 | Ab7 | Gm7 | C7b5 | F#, F#m ja Gm ovat lyhytikäisiä tonaalisia keskuksia. Viimeiset neljä sointua edustavat jo f-duuriin johtavaa kadenssia. Entäs jos neljä ekaa sointua on Gbmaj7 | Gbmaj7 | Cb9 | Cb9 ja sävellaji Db-duuri? (IV ja bVII). Tai jos Gbmaj7 tilalla Ebm7/Gb ja II ja bVII? Entäs jos neljä seuravaa sointua on E-duuri? ( II ja bVII) Entäs jos Gm7 ja Eb9 on F-duurin II ja bVII? Bossa nova usein huojuu kahden tai useamman tonaalisen keskuksen välillä. Ei olisi mitenkään tavatonta aloittaa vaikkapa sointukululla Fmaj7 | Gbmaj7 | Fmaj7(9) Mun Ipaneman nuottien intro menee just noin. Edit: Eb9 on hyvin lähellä F-duurin IV asteen mollisointua Bbm6 Eiks ton voisi ajatella olevan myös sijaisvälidominantti kuudennelle asteelle F-duurissa? Vs/VI vai miten merkitään? (Relatiivinen dominantti tai jotain sen tapaista?) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
ralliolli 25.03.2009 11:18:36 | |
---|
levesinet: Bossa nova usein huojuu kahden tai useamman tonaalisen keskuksen välillä. Ei olisi mitenkään tavatonta aloittaa vaikkapa sointukululla Fmaj7 | Gbmaj7 | Fmaj7(9) Ei tuo Gb minusta mikään uusi keskus ole vaan eräänlainen subdominantii F:lle. Esimerkiksi Dorival Caymmin ja Nelson Mottan biisissä Saveiros http://www.youtube.com/watch?v=6WYiyFNwH2Y 0:34 sävellaji poikkeutetaan räikeästi puoli sävelaskelta ylöspäin (*) ja pian 0:39 palataan takaisin (**). Beethovenkin suosi monesti napolilaista aluetta lisävärin lähteenä. "Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450) |
levesinet 25.03.2009 19:09:18 (muokattu 26.03.2009 20:38:32) | |
---|
baron: Entäs jos neljä ekaa sointua on Gbmaj7 | Gbmaj7 | Cb9 | Cb9 ja sävellaji Db-duuri? (IV ja bVII). Tai jos Gbmaj7 tilalla Ebm7/Gb ja II ja bVII? Entäs jos neljä seuravaa sointua on E-duuri? ( II ja bVII) Entäs jos Gm7 ja Eb9 on F-duurin II ja bVII? Sanoisin, että sinun analyysisi vaikuttaa onnistuneemmalta. Joo, kyllä näin on: edit: --- ja tässä välissä oli ns. brain fart! --- |
baron 25.03.2009 23:01:35 (muokattu 25.03.2009 23:58:07) | |
---|
levesinet: Am7 | Ab7 | Gm7 | C7b5 | Jos nää vikat soinnut oliskin Am7 | D7b5 | Gm7 | C7b5 | ja analyysi iii7 | V7/ii | ii7 | V7 | ???? (Vai onko sillä mitään eroa käytännössä? Vaikuttaako Am7 asteikkoon? Fryyginen/doorinen?) (Huomaatko, opin käyttämään pieniä tolppia molleissa:-) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet 26.03.2009 20:36:20 | |
---|
Jaahas, parempi kun en enää raapusta tolppia, kun kaikki menee väärin. Onneksi Baron korjaa. Oikeassa olet, Am7:n kohdalla melodia noudattaa fryygistä asteikkoa, mikä tarkoittaa, että kyseessä on iii7. |
baron 26.03.2009 21:13:52 | |
---|
levesinet: Jaahas, parempi kun en enää raapusta tolppia, kun kaikki menee väärin. Onneksi Baron korjaa. Oikeassa olet, Am7:n kohdalla melodia noudattaa fryygistä asteikkoa, mikä tarkoittaa, että kyseessä on iii7. YESS!!! Kun sokea kana aikansa nokkii, lopulta jyvä löytyy:-) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
MrShaft 08.04.2009 01:04:30 | |
---|
Zeeboo: Jokaisella sävellajilla on oma soundinsa. Siis muutenkin kuin vain sävelkorkeuteen perustuen. 1) Tämä! Eli sointiväri on eri sävellajeissa erilainen Soittamisen kannalta on aikalailla yksi lysti mikä se sävellaji on. Puhaltajilla tosin joissain sävellajeissa sormitukset on hankalia. 2) Kehotan kokeilemaan esim. Franz Lisztin tai ihan Chopininkin pianotuotantoa. Osa on kyllä sellaista että ei teknisesti mene kuin siinä yhdessä sävellajissa, jos ei ole ihmenelosen kädet :) Muita syitä ovat 3) orkesterointi (johon tuo laulajakin kuuluu). Että saadaan Hollywood viulut sinne kolmannen oktaavin teemaan, niin täytyy vähän sävellajia passata. 4) Laajempi kaari esim. musikaaleissa. Eli että saadaan järkevä kokonaisrakenne. Tätähän pohditiin paljon jo klassismin ja romantiikan sinfonioissa ja sonaateissa. 5) Helppous (esim. toivelaulukirjoihin sovitettaessa). Tätä kannattaa käyttää myös treenimetodina, eli tietoiseti soittaa eri sävellajeissa. 6) Vaihtelu, oikeasti! Kun sitä soittaa puoli iltaa bluesia kitarasävellajeista niin yksi b-merkkinen tuntuu jo juhlalta 7) On niitä varmaan muitakin, mutta nämä tuli ekana mieleen. PS Muistattehan, että transponoitaessa esim. laulajalle tilanteessa jossa koko satsi on vaikkapa pianistille kirjoitettu, kannattaa mielellään välttää niitä 1/2-pykälien transponointeja. Mieluummin sitten vaikka se koko pykälä... MrS Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
baron 08.04.2009 07:34:54 | |
---|
MrShaft: PS Muistattehan, että transponoitaessa esim. laulajalle tilanteessa jossa koko satsi on vaikkapa pianistille kirjoitettu, kannattaa mielellään välttää niitä 1/2-pykälien transponointeja. Mieluummin sitten vaikka se koko pykälä... Joo, tosi ihanaa kun C-duuri piisi pitää transponoida H-duuriin! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Rantsu 08.04.2009 08:24:38 | |
---|
baron: Joo, tosi ihanaa kun C-duuri piisi pitää transponoida H-duuriin! Jos nuoteista vetää, niin kannattaakin transponoida Cb-duuriin, jolloin pampulat pysyvät paikallaan, ajattelee vain mielessään ne 7 alennusmerkkiä sinne viivaston alkuun. Sama toimii tietysti vaikkapa E>Eb tai päinvastoin, F>F# tai päinvastoin jne. Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa. |
Rantsu: Jos nuoteista vetää, niin kannattaakin transponoida Cb-duuriin, jolloin pampulat pysyvät paikallaan, ajattelee vain mielessään ne 7 alennusmerkkiä sinne viivaston alkuun. Sama toimii tietysti vaikkapa E>Eb tai päinvastoin, F>F# tai päinvastoin jne. Jess, siinä onkin kitaristit ihmeissään kun piisi menee Ces-duurissa! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Rantsu 08.04.2009 08:44:55 | |
---|
baron: Jess, siinä onkin kitaristit ihmeissään kun piisi menee Ces-duurissa! Ei kannata kertoa, antaa kitaristin vaan vetää H-duurissa! :) Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa. |
Zeeboo 08.04.2009 08:46:16 | |
---|
baron: Jess, siinä onkin kitaristit ihmeissään kun piisi menee Ces-duurissa! Miks ihmeessä? "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
Väinämöinen 08.04.2009 08:55:44 | |
---|
Zeeboo: Jokaisella sävellajilla on oma soundinsa. Siis muutenkin kuin vain sävelkorkeuteen perustuen. Tämä. Tällä meiningillä etsitään se kussakin biisissä parhaiten toimiva, siten, että laulaja pystyy biisin laulamaan. |
Zeeboo 08.04.2009 09:05:21 | |
---|
MrShaft: 2) Kehotan kokeilemaan esim. Franz Lisztin tai ihan Chopininkin pianotuotantoa. Osa on kyllä sellaista että ei teknisesti mene kuin siinä yhdessä sävellajissa, jos ei ole ihmenelosen kädet :) Totta. Tuli ajateltua lähinnä rytmimusan kannalta tuota sävellaji-vaikeutta/ -helppoutta. Eipä noita klasari-kitarakappaleitakaan ole iso hinku lähteä transponoimaan... PS Muistattehan, että transponoitaessa esim. laulajalle tilanteessa jossa koko satsi on vaikkapa pianistille kirjoitettu, kannattaa mielellään välttää niitä 1/2-pykälien transponointeja. Mieluummin sitten vaikka se koko pykälä... Tuli tuosta mieleen, että kerran olen joutunut laulajalle kirjoittamaan uudet laput kun uuden treenattavan biisin sävellajia jouduttiin vaihtamaan. Tällä mimmillä on absoluuttinen korva, eikä laulamisesta tullut hevon hemmettiä koska nuotti ei vastannut soivaa sävellajia. Että on siitä korvasta riesaakin. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
baron 08.04.2009 10:19:10 (muokattu 08.04.2009 10:19:41) | |
---|
Zeeboo: Miks ihmeessä? No ainakin kerran oon yrittänyt soitella rinnakkaissävellajissa eli Ab-mollissa ja kitaristit olisi halunneet transponoida sen A-molliin, mutta ei käynyt kun soundi olisi muuttunut:-) (Monkin Green Chimneys) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Sergei Fallinen 08.04.2009 13:51:50 | |
---|
mä valitsisin aina ihan sen perusteella mikä laulajasta parhaimman kuulosena lähtee, mutta oonkin vaan tämmönen epämusikaalinen pop-taiteilija |
Rantsu 08.04.2009 15:57:50 | |
---|
baron: No ainakin kerran oon yrittänyt soitella rinnakkaissävellajissa eli Ab-mollissa ja kitaristit olisi halunneet transponoida sen A-molliin, mutta ei käynyt kun soundi olisi muuttunut:-) (Monkin Green Chimneys) Mut sit kun ruvetaan sooloja vetämään siitä Ab-mollista, niin kiipparisti kuitenkin on yleensä se, joka ekaks tippuu. Näin siis keskivertobändissä, ei toki teillä. :) Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa. |
baron 08.04.2009 17:39:02 | |
---|
Rantsu: Mut sit kun ruvetaan sooloja vetämään siitä Ab-mollista, niin kiipparisti kuitenkin on yleensä se, joka ekaks tippuu. Näin siis keskivertobändissä, ei toki teillä. :) Tä? En ymmärrä? Kun paljon mustia koskettimia, helpot sormitukset ja mäkin saan tilutusta aikaiseksi! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |