Studiotyöskentely ›

Kallekorvola: DI ja mikki (tai useampi mikki). DI yleensä ihan kuivana, mikillä sitten kaapin soundia, jossa mukana saattaa olla efektiäkin. miksauksessa DI:stä botne, ja mikistä keskialue ja yläpää...
 
Miksi näin? Itse olen muhkeamman botnen usein löytänyt kaappisaundista, ihan viisseiskalla. Eli olen tehnyt juuri toisin päin. Vai onko se siinä että DI:n botne on ns."puhtaampi"?

mobbi: Miksi näin? Itse olen muhkeamman botnen usein löytänyt kaappisaundista, ihan viisseiskalla. Eli olen tehnyt juuri toisin päin. Vai onko se siinä että DI:n botne on ns."puhtaampi"?
 
DI:n botne on yleensä tasaisempi kaikilla nuoteilla.

mobbi: Miksi näin? Itse olen muhkeamman botnen usein löytänyt kaappisaundista, ihan viisseiskalla. Eli olen tehnyt juuri toisin päin. Vai onko se siinä että DI:n botne on ns."puhtaampi"?
 
joo, siis mun tapauksessa on kyse siitä, et tykkään DI:n tasaisemmasta ja alemmas menevästä (DI toistaa puhtaasti aika paljon alemmas kun isotkaan kaiuttimet) botnesta. DI:stä haluan kiinteetä botnea ja kaapista poiminkin lähinnä keski- ja yläalueen rähinää... mikitetty botne on mun makuun melko suttuista, ja yläbassopainotteista.
 
kummatkin tavat ovat varmasti yhtä oikein. kokonaisuus (biisi) määrää suunnan ja soundin.

joo, siis mun tapauksessa on kyse siitä, et tykkään DI:n tasaisemmasta ja alemmas menevästä (DI toistaa puhtaasti aika paljon alemmas kun isotkaan kaiuttimet) botnesta. DI:stä haluan kiinteetä botnea ja kaapista poiminkin lähinnä keski- ja yläalueen rähinää... mikitetty botne on mun makuun melko suttuista, ja yläbassopainotteista.

kummatkin tavat ovat varmasti yhtä oikein. kokonaisuus (biisi) määrää suunnan ja soundin.
 
Mulla on aina ollut jotenkin vaikeaa tollaisen di-botne/mikki-yläpää sekoituksen kanssa. Ne on monesti niin eri paria. Kyllä se mullakin joskus onnistuu, mutta useimmiten päädyn pelkkään kaappisoundiin. Miten teillä on tapana jakaa ne, kunka jyrkällä filtterillä ja miltä korkeudelta?

JoKo: Mulla on aina ollut jotenkin vaikeaa tollaisen di-botne/mikki-yläpää sekoituksen kanssa. Ne on monesti niin eri paria. Kyllä se mullakin joskus onnistuu, mutta useimmiten päädyn pelkkään kaappisoundiin. Miten teillä on tapana jakaa ne, kunka jyrkällä filtterillä ja miltä korkeudelta?
 
Leikkaus pitää tehdä riittävän alhaalta. Mulla on yleensä about 100Hz ja jyrkkä filsu (18-24db/oct). Vaihe kannattaa tarkistaa, sillä vaikka ilman filsuja summatessa saattais olla ok niin filsun kanssa tilanne voi muuttua. Lisäks mä yleensä kompressoin sitä DI-botnea aika reippaalla kädellä ja kaappisoundiin voi sit jättää enemmän dynamiikkaa.

Mikael: Leikkaus pitää tehdä riittävän alhaalta. Mulla on yleensä about 100Hz ja jyrkkä filsu (18-24db/oct). Vaihe kannattaa tarkistaa, sillä vaikka ilman filsuja summatessa saattais olla ok niin filsun kanssa tilanne voi muuttua. Lisäks mä yleensä kompressoin sitä DI-botnea aika reippaalla kädellä ja kaappisoundiin voi sit jättää enemmän dynamiikkaa.
 
Tämä ketju on ollut kyllä hyödyllinen! Ollaan hiljattain äänitelty bassoa ja toinen raita on puhdas DI-soundi ja toinen melko muhkea särösoundi, niin olenkin miettinyt että miten nämä saa kuulostamaan yhtenäiseltä ja tasapainoiselta. Kiitos näistä!

Mikael: Leikkaus pitää tehdä riittävän alhaalta. Mulla on yleensä about 100Hz ja jyrkkä filsu (18-24db/oct). Vaihe kannattaa tarkistaa, sillä vaikka ilman filsuja summatessa saattais olla ok niin filsun kanssa tilanne voi muuttua. Lisäks mä yleensä kompressoin sitä DI-botnea aika reippaalla kädellä ja kaappisoundiin voi sit jättää enemmän dynamiikkaa.
 
Ite olen joskus käyttänyt DI-botnen lisäksi kokokaistan DI-signaalia.
Tällöin on ollut kolme kanavaa:
-Kaappi (hi-pass filtteri melko korkeella)
-DI (yläpäätä vaan vähän karsittu, riittävästi kompuraa) ja
-botne-DI, jossa on linear phase lowpass filsu ja mielettömästi kompuraa.
 
Tämä esim. silloin kun DI soundissa on ollut jotain nastaa (=säröä), jota on halunnut soundiin mukaan. vaiheen kanssa vaan pitää olla korva tarkkana, jos on päällekäin sama raita filtterillä ja ilman.

Leikkaus pitää tehdä riittävän alhaalta. Mulla on yleensä about 100Hz ja jyrkkä filsu (18-24db/oct). Vaihe kannattaa tarkistaa, sillä vaikka ilman filsuja summatessa saattais olla ok niin filsun kanssa tilanne voi muuttua. Lisäks mä yleensä kompressoin sitä DI-botnea aika reippaalla kädellä ja kaappisoundiin voi sit jättää enemmän dynamiikkaa
 
Pakko kysyä että tällainen tyhmempikin tajuaa.. Eli Di-signaalista leikataan pois kaikki yli n.100hz. menevä tavara?
 
Jos näin on niin pitäiskö mikkisoundista leikata taas alapäätä pois?

Mikael: Vaihe kannattaa tarkistaa, sillä vaikka ilman filsuja summatessa saattais olla ok niin filsun kanssa tilanne voi muuttua.
 
Millä te noita vaiheita tarkkailette? Onko jonkinlaisia analysaattoreita softassa käytössä, tai jotain muuta? Miten niitä vaiheita sitten käytännössä korjaillaan, muutakuin softan kanavakohtaisella nappulalla? Viivästämällä raitaa?
 
EDIT: Ja pooki, juurikin noin, kuin ajattelit.

Antti1: Millä te noita vaiheita tarkkailette? Onko jonkinlaisia analysaattoreita softassa käytössä, tai jotain muuta? Miten niitä vaiheita sitten käytännössä korjaillaan, muutakuin softan kanavakohtaisella nappulalla? Viivästämällä raitaa?
 
EDIT: Ja pooki, juurikin noin, kuin ajattelit.
 
Sen kyllä kuulee jos sama äänilähde tulee kahdelta raidalta ja summautuu vastavaiheisesti. Kun kuuntelet kumpaakin kanavaa erikseen soolona ja sitten yhdessä niin pitäisi selkeästi olla havaittavissa jos vaihevirheitä ilmenee eli soundi vääristyy. Tyypillisesti osa ääneksistä kumoutuu tehden soundista usein ohuemman, sirittävän tai honottavan. Eli huonon kuuloisen lähes kaikissa tapauksissa.
 
Käytettävissä olevista välineistä riippuu miten asiaa kannattaa lähteä selvittämään.
Audioeditointi vaiheessa voi tarkastella visuaalisesti mahdollisia vaihekumoutumia suurentamalla vertailun alla olevat audioraidat jotta voi tarkastella istuvatko aaltomuodot kutakuinkin yhteen ja tarvittaessa siirtämällä jompaa kumpaa raitaa siten että päästään takaisin "vaiheeseen".
 
Monessa DAW-ohjelmassa on lisäksi vaiheenkäännöllä varustettu "Gain" -tai erillinen phase shiftin osaava plugari jonka avulla luonnistuu in-out testaaminen ihan niitä tavanomaisia kuuloelimiä käyttäen.
Radial valmistaa erittäin pätevänoloista vaiheensiirto purkkia joka sopisi hyvin esimerkiksi kitaravahvarin linja/mikki signaalin sekoittamiseen.
Olen saanut myös käsityksen että vaiheenkäännöttä olevien miksereiden kanssa voi käyttää "vaiheenkääntöpiuhaa" jossa mikserinpäässä voi kääntää XLR kaapelien johtimet nurinpäin (siis sisemmät, ei suojamaata). Ei luultavasti kannata kokeilla phantom syöttöä tarvitsevien laitteiden kanssa!
Sample Delay tyyppistä plugaria voi käyttää hankalammissa tapauksissa raitojen siirtämisen sijaan, eli silloin kun vaiheenkääntö (180 astetta) ei poista (koko) vaihevirhettä.
Analysaattoreista yleensäkään en mene sanomaan mitään, minusta ne vain sekoittavat kun kuuntelemisen sijaan tulee luotettua visuaaliseen dataan.