Kitarat: kitarakamat ›

Terve ja moi!
 
Olen soittanut sähkökitaraa about viimeiset 15vuotta, enkä pidä itseäni virtuoosinia/maestrona/mestarina. Luokkittelisin itseni lähinnä keskiluokkaan kuuluvaksi rock-kitaristiksi.. esikuvina vanhankoulukunnan starat kuten EVH, Ynkkä (tosin tilulilu-miehiä, mutta silti) savatage- miesten soitto, sekä ozzyn, että maidenin kitaristien soitto on lähellä sydäntä.
 
Omistan Fenderin american standart-straton, sekä gibsonin lp-studion "huippu" kitaroita siis.
Ykkös-Vahvistimena toimii tällä hetkellä Mesa-Boogie Rect-O-Verb 50w + 3/4 1x12 kaappi. "huippu laatua siis." Omistan trankkupeleinä myös marshall valvestage 265, sekä hughes&kettner matrix 100w combon. Marsu on vanha ja tunne arvoa omaava kohtalainen peli, matrix ihan ok. Väitän jonkin verran tietäväni kitaravahvistimista, mutta en kuitenkaan kaikkea:)
 
Treeniksellä on toisella kitaristilla vahvarina Peavey Bandit se vanhempi jenkkisarja, loistava peli. Kun soittaa mesaa ja peaveytä rinnakkain, tuskin kukaan muu kuin bändin toiset jäsenet tai alan asiantuntija osaa alkaa erottelemaan kumpi on sen putkivahvarin soundi ja kumpi sen toisen.
 
Tiedän kuten kaikki muutkin tietävät, että huippuartistit soittavat huippu kamoilla "lähinnä" putki vahvareilla. Livenä on tullut nähtyä mm. maiden 5 kertaa, metallica, megadeth, whitesnake, van halen, black sabbath, dream theather, yngwie malmsteen, manowar, wasp, helloween, kiss, dio ym..
 
Konserteissa ollessani, vertaillen näitä kaikkia bändejä keskenään, en ole pystynyt erottelemaan, millä vahvarilla kukin soittaa, kokonais-soundi on aika samankaltainen noissa isommissa keikoissa. En edes pysty varmuudella kuvailemaan onko kyseessä varmasti putkipeli vai ei, ellen etukäteen tietäisi asiaa. Yleisesti ottaen Tavallinen kuuntelija joka ei ole kitara harrastaja ei erota/tiedä putki/trankku saundeista mitään. (ellei kyseessä ole behringer tai harleybenton, tai mitä muita näitä paskoja nykyään onkaan. "ei nyt kuitenkaan aleta pilkkua viilaamaan, kyllähän joka bändillä se oma soundinsa on ja niin pois päin."
 
Sama tilanne, pikkubändejä katsoessani, lavalla kitaristilla on yleensä Marshall, Peavey tai mikä tahansa muu.. vaikea erottaa livenä miten "hyvä" se soundi on, yleensä (huom vain oma mielipiteeni) pienissä rokkikuppiloissa live soundit ovat lähestulkoon aina huonot)
 
Ja Viimein lopulliseen asiaan.
Omistan siis mesa-boogien setin, joka oli P#keleen kallis. Monta kertaa on tullut mietittyä sitä, että pitäisikö myydä mesa pois ja ostaa itselleen joku huomattavasti halvempi, "hyvä" trankku peli, mallintavaa tuskin kuitenkaan ostan. Peavey Vypyr sarja on alakanut jo vähän kutkuttaa, mutta en pidä niistä monenmoisista säädöistä/polkemisista/soundien hakemisesta.
 
Itselleni riittää Hyvä Rokkisärö soundi, kokemukseni pohjalta 100w vahvari on riittävä, jonka tarpeen mukaan voi särkijällä boostata, cleani pitää olla sellainen hieman "Western-tyyppinen" Vahvari voi myös olla nuppi+kaappi systeemi. Tällähetkellä on ollut kolmantena vahvarina kiikariussa vanha Fenderin rock pro 700, soundit tyydyttivät ainakin minua. JA HUOM BEHRINGERIT, HARLEY BENTONIT, YM Halpatuotantosarjat jätän kokonaan pois kuvioista koko keskustelusta. Eli en lähde harkitsemaan alle 500E vahvaria, paitsi tietenkin käytettyä.
 
Olisiko kellään suositella mitään hyviä trankkuvahvareita, merkkejä malleja, kokemuksia ym.. Maku-asioista nämä soundiasiathan ovat. Tiedän että Panteran ukko soitteli ne parhaimmat levynsä trankkupelillä, mutta niin tukevaa soundia en kuitenkaan ole hakemassa.
 
Ja syy mesan-myymisen harkitsemiseen on kiristynyt taloudellinen tilanne.
 
NO tässä oli paljon tekstiä, kommentoikaapa vapaasti ja ehdoitelkaan trankkupelejä, putkipelejä ym kitaravahvareita, joista on hyviä kokemuksia. KIITOS!
 
NYT LÄHDEN KÄYMÄÄN ALKOSSA!

yanera: NYT LÄHDEN KÄYMÄÄN ALKOSSA!
 
Mä meen vaan viereen S-marketiin. Pikasena alustuksena kuitenkin: testaa sitä Vypyria. Tää mun 30W vehjekin on jo ihmeen hyvä, se nuppi vois kaapin kanssa olla vielä melkolailla superimpi.

Panteran ukko soitteli ne parhaimmat levynsä trankkupelillä, mutta niin tukevaa soundia en kuitenkaan ole hakemassa.
 
En nyt ihan sanaa "tukeva" käyttäis kuvaamaan Panteran soundeja.
 
Asiaan....
Jos kaikki kuulostaa samalta, niin ehdottomasti kannattaa hankkia halvin vehje, mitä löytyy. Jos Mesa ei omaan korvaan kuulosta vanhaa peaveytä paremmalta, niin miksi ihmeessä sitten soitella mesalla?
 
Ite ainaki käytän kotisoittelussa rolandin cubea. Varmaan samaa sarjaa tuon vypyrin kanssa. Jos soundit miellyttää, niin ehdottomasti mesa myyntiin ja vypyrit tilalle.

Silppuri: Varmaan samaa sarjaa tuon vypyrin kanssa.
 
Soundillisesti aivan eri planeetalta imo, jokanen tietty pitää ite mistä pitää.

Heh heh, njoo asiaan...
 
Kokeileppas piruuttas Line6 Flextonea tai Vettaa, yllättävän monipuolisia ja hyviä trankkupelejä. Ja Flexu on varmasti hintansa väärtti! Ja siitä oli muistaakseni joku XL versio (2x12 100w). Parhaimpia trankkulaatikoita mitä ite oon kokeillutomistanut.
 
Joskus vieläkin ikävöin tota Flexun helppoutta ja monipuolisuutta kotisoittelussa...

Joo!
 
Tein tarjouksen eräälle herrasmiehelle Fenderin Roc Pro 700 120€! 130€ asti ajattelin nostaa. Mielestäni Roc Pro edustaa juuri sitä keskiluokkaa...

Pyysit suositella mitään hyviä trankkuvahvareita, merkkejä malleja, kokemuksia ym....
 
Olen soitellut putkikamojen rinnalla tuollaisella Laney 120W LV300 Twin combolla varsin tyytyväisellä mielin. Vekotin on alle sen 500 eur, sisältää riittävästi säätöjä kahdelle särökanavalle ja on varustettu kahdella 12" Celestion Super 65 kajarilla. Etuaste-putki löytyy myös. Mielestäni tässä on aivan loistavat soundit ja kajarit puhaltaa tanakkaa rock'n rollia. En lainaa, en myy ja suosittelen muillekin. Aikaisemmin oli Marshall Valvestate mutta tämä Laney on miellyttänyt jo pitkään huomattavasti enemmän.
 
Jos jollain on negaiivisia kokemuksia k.o. vaffarista niin lukisin sellaistakin kommenttia ihan kiinnostuksesta.
 
Joo.. ja ALKO:oon en ehtinyt eilen mutta tänään onnistui. Yksi saunaolut piti saada.... :)

yanera: Joo!
 
Tein tarjouksen eräälle herrasmiehelle Fenderin Roc Pro 700 120€! 130€ asti ajattelin nostaa. Mielestäni Roc Pro edustaa juuri sitä keskiluokkaa...
 
Ähh. Minulla oli Roc Pro 1000 nuppi ja suosittelisin harkitsemaan vaikka sitä Vypyriä. Jos se kerta on Cubea parempi, niin hommaa vaikka sellainen, sillä oma Cube on miellyttänyt kotisoitossa ainakin enemmän kuin Roc Pro...

Ai haet täällä m-netin hyväksyntää trankkuvehkeisiin siirtymiseen?
 
myy se mesa vaan heti pois ja jatka soittelua sillä valvestatella.
 
Omien kokemuksieni mukaan mikään (kokeilemani) trankku ei vastaa tatsiltaan ja saundiltaan lähellekkään hyvää putkaria niin silloin mielestäni ihan sama onko sulla valvestate vai flextone, ja kun valvestate valmiina niin siinähän se sitten.
 
Myös jos et juurikaan eroa huomaa niin silloinhan hyvä putkari menee sinulla aivan hukkaan.... kuin koiralle suklaata syöttäisi :=)
 
aivan turha silloin pitää kallista putkaria.
 
(henk.kohtaisesti en itse tahdo soittaa trankulla yhtään vaikka ilmasiksi saisin kyllä se saundi/tatsiero varsinkin kovaa soitettaessa ja highgainia veivatessa on niin eri planeetalta että mun jutuissa ja saundilla ei trankkupelit vaan toimita perille.)
 
EDIT. pittää tuosta flextonesta sanoa että sitä 2.mallia koklanneena siinä oli ihan hyvät kliinit ja kivat rokkisaundit kun kohtuuhiljasella kokeilin ... metallipörinät sitten oli kyllä ihan persiistä.
 
Siinä vettassa taas oli kivat metallipörinätkin kohtuuvoluumilla mutta mikähän sitten totuus kun vedetään nupit kaakon suuntan? epäilen kovasti suoritetta.

Ei sitä soundieroa ulkopuolinen välttämättä kuule, itsekin sen lähinnä tuntee soittotasissa... Jos tämä ero on itselle merkityksetön, niin siitä vaan halvempaa vermettä tilalle ja Mesa myyntiin :)

pekurides: ...varsinkin kovaa soitettaessa ja highgainia veivatessa on niin eri planeetalta että mun jutuissa ja saundilla ei trankkupelit vaan toimita perille.
 
Kappas kehveliä. Mun havaintojen mukaan just higain-osastolla hyvän trankku- ja putkikoneen ero hämärtyy, kun sitä dynamiikka ei ole (eikä edes oikeastaan voikaan olla) juuri yhtään. Higain = "soitat hiljaa, tulee kovaa; soitat kovaa, tulee kovaa". Toki higain-trankkukoneen ja higain-putkikoneen soundi voi monella muulla tapaa olla erilainen, mutta mun sanastossa varsinkin metalliosastoon suunnattu higain lähtökohtaisesti koko lailla sulkee dynamiikan pois: soundi on tasaisen jämäkkä ja pötkömäinen. Se on vaan fysiikan laki, että mitä enemmän signaaliketjussa on vahvistusta (gain), sitä aikaisemmin signaali on "maksimissa" ja sitä hankalampi on saada järkevästi ulos muutakin kuin täyttä hönkää. Moneen musaan tuo on toki toivottu ominaisuus, eikä laisinkaan vika.
 
Nimenomaan low- ja medium-gaineilla vahvistimen reagointi mielestäni punnitaan, kun soundi ei lähtökohtaisesti ole täysin tukossa. Tällä osastolla trankkukoneet monesti jäävät putkivermeistä selkeimmin jälkeen.

Jucciz, dynamiikasta puhuttaessa noin onkin, mutta saundin luonteesta puhuttaessa eroa on transistori-high gainin ja putki-high gainin välillä huomattavasti. Usein putkisaundissa on "makealta" kuulostavia kerrannaisia ja saundi on hiukan "tiiviimpi". Tiukkuus tosin riippuu vahvarista. Trankuilla high gain-saundissa ei juuri muuta ole kuin korviin pistävää, "ilmavaa" sirinää :)

aoi: Jucciz, dynamiikasta puhuttaessa noin onkin, mutta saundin luonteesta puhuttaessa eroa on transistori-high gainin ja putki-high gainin välillä huomattavasti. Usein putkisaundissa on "makealta" kuulostavia kerrannaisia ja saundi on hiukan "tiiviimpi". Tiukkuus tosin riippuu vahvarista.
 
Joo, soundihan muodostuu useasta eri tekijästä - dynamiikka on vaan yksi osa sitä.
 
Trankuilla high gain-saundissa ei juuri muuta ole kuin korviin pistävää, "ilmavaa" sirinää :)
 
Kuvauksestasi tulee ekana mieleen Panteran levyiltä Dimebagin kitarasoundi, josta en kyllä ikinä oppinut tykkäämään, vaikka parhaani yritin (joka levyllä eri, mutta kaikilla mielestäni jotenkin sietämätön). Käsittääkseni trankkumeininkiä siinä?

Nyt kun Panteraa hiukan pikakuuntelin niin juuri tuota meinasinkin! Kamala saundi.

Niin kyllähän sponssatut kitaristit mainostavat soittavansa sillä ja sillä vahvistimella, mutta todellisuus on etteivät ne useinkaan ole niitä jotka löytyvat musiikkikaupan hyllyltä.
 
Moni vahvistin on kokenut lähes täydellisen muutoksen, jolla staran toiveet toteutetaan, eikä jäljellä ole muuta kuin alkuperäiset kuoret.

Kuvauksestasi tulee ekana mieleen Panteran levyiltä Dimebagin kitarasoundi, josta en kyllä ikinä oppinut tykkäämään, vaikka parhaani yritin (joka levyllä eri, mutta kaikilla mielestäni jotenkin sietämätön). Käsittääkseni trankkumeininkiä siinä?
 
Jep, Randallin trankku nuppejahan sillä, kai warheadeja, soitti kai useemman läpi yhtä aikaa, ja vielä tuplatulla saundilla.
 
Oon kyllä aikalailla samaa mieltä juccizen kanssa samaa mieltä, että trankuista saa ihan siedettävää higain saundia, ainakin jos tykkää Panteran saundeista, mutta minkäänlaiset kunnon rokki saundit ei vaan taivu millään. Trankkujen yläpää on myös yleensä sellanen ylikireä ja todella pistävä, ja dempit on myös todella kireän kuuloisia, Panteran saundit on just aika hyvä esimerkki.

aoi: Nyt kun Panteraa hiukan pikakuuntelin niin juuri tuota meinasinkin! Kamala saundi.
 
Minusta levyilläkin aika hyvät pörinät, mutta niitä tietenkään pidä alkaa vertailemaan perinteisiin "putkari" saundeihin van ne on juurikin dimen saundi....
 
...ja kaipa se pitää lisätä(tunnustaa) että taitaapi sieltä herran näpeistä ne pörinät enimäkseen ollut loihdittu kuin vaffain ominaisuuksisita!
 
(en tuota "sormet-myyttiä" ole halunnnut tunnustaa vaffarin saundeista puhuttaesa mutta kyllä siinä jotain perää ehkä on osaavan käsissä:=)
 
Mä uskoisin että LIVE/reenistilanteessa nuo (putki vs.trankku)erot tulevat miljuunakertaa enemmän esille kuin studioäänityksissä.
 
Jostain useammastakin lähteestä myös lukenut että monet oli sitä mieltä että dimebagilla oli aika paskat LIVE-saundit?
 
Itse näin kerran äijän livenä kauan sitten siellä pohjanmaalaisten kyläseuran juhannuskekkereillä joskus - ehkä 91? ja muistikuvat senmukaisia.... siistiä oli ja ...sekasin... ei mitään.

Äsken tulin treeneistä. Mesa on vielä talviteloilla, eikä "häntä" tuotu edes harjoitustiloihin asti. Vahvarina toimi vanha kunnon Marshall:in vs265, soitettuna Fenderin straton ja crybabyn läpi, toimi kun unelma soundit olivat todella kohdallaaan. Ja hyvä näin. Mitäs mieltä muuten Marshalleista?

kommentoikaapa vapaasti ja ehdoitelkaan trankkupelejä, putkipelejä ym kitaravahvareita, joista on hyviä kokemuksia.
 
Bogner Alchemist nuppiini olen hiton tyytyväinen, monipuolisempaa laitetta en osaa edes kuvitella, kun tämä taipuu lähes kaikkeen (erittäin hyvä kliini, loistava pikkuroso, kunnon rokkisoundit ja kohtuullinen raskaampi grindi irtoaa). Hintakaan ei ole suolainen.
 
5150:n särösoundista olen aina tykännyt (puhdas oli aneeminen), Laneyn Tony Iommi oli varsin hyvä kaikin puolin, Laneyn VH100R oli varsin monipuolinen sekin, VHT Pittbull oli aivan ässävehje.
 
Siinä muutamia kokemuksia.