Tanssimusiikki ›

Eilen tuli yksi mies sanomaan humpan jälkeen että kun soitatte seuraavan pari tahtia hitaammin niin hyvä on. Siinä tanssijan sielunelämää.

paice60: Eilen tuli yksi mies sanomaan humpan jälkeen että kun soitatte seuraavan pari tahtia hitaammin niin hyvä on. Siinä tanssijan sielunelämää.
 
No en osaa kyllä sanoa kuinka paljon parin tahdin hidastaminen vaikuttaisi, kun yleensä humpan nopeuksia en ole kokenut erityisen ongelmallisiksi. Jospa nopeus oplisi vaikkapa 34 tahtia minuutissa, niin ehkä se pari tahtia hitaammin tuntuisikin hitaammalta. Vai onko vieläkin liian hektinen.

paice60: Eilen tuli yksi mies sanomaan humpan jälkeen että kun soitatte seuraavan pari tahtia hitaammin niin hyvä on. Siinä tanssijan sielunelämää.
 
Tahti=Peli, kansanviisautta ja semantiikkaa

Haen sitä, että osaavatko tanssijat varmasti kuunnella musiikista tanssin kannalta sen tärkeimmän ja oleellisemman: RYTMIN.
 
Minusta tanssi pitäisi ensin opetella pelkän metronomin kanssa - loppu on koristetta.

Toi tahtia minuutissa on kyllä äärimmäisen mottipäinen tapa puhua tempoista. Silkkaa laiskuutta. Sitäpaitti mistä se tanssija voi kellonsa kanssa pelleissään tietää, mikä tatiosoitus siellä soittajan pahveissa seisoo tai jos vetääå ilman, niin miten se syke ja tadin koko on sitten ajateltu.

Tämä on lainaus tuolta Tanssinetin puolelta, mutta selvittänee tilaisuuden luonnetta tälläkin puolella. Kirjoittajana järjestäjätahon edustaja Aksu:
 
Täytyy vähän selventää, mihin tuo luento on suunnattu, jottei pelko lindyn lavavaltauksesta nouse liiaksi...se ei suinkaan ole tavoitteena.
 
Alkuun hiukan taustaa - hyppää yli jos haluat
 
Suomessa tanssitaan lindy hopia elävään musiikkiin kohtuullisen paljonkin muualla kuin lavoilla. Esimerkkinä ovat uudenvuoden aaton tanssikekkerit New Year's Shakedown Tampereella: näissä soitti Masa Orpana quartet puhdasveristä swingiä ja pienehkö ravintola oli täynnä, aluksi oltiin syömässä ja lopuksi tanssimassa. Muutama päivä myöhemmin toisessa ravintolassa lähistöllä soitti Sweet Jeena and Her Lazy Lions, ja siellä bileiden yhteydessä oli myös pieni tanssikisa. Kun näiden välissä oli Atomic Boogie Bandin keikka, on siinä kolmas "ei-lavatanssi" sosiaalitanssi-ilta, tosin boogie woogie painotuksella.
 
Muita tilaisuuksia, joissa on lindy hoppailtu ovat olleet monet muut tanssitapahtumien yhteydessä järjestetyt kemut, Tamjazz-yhdistyksen jamit (jazz-musiikin muusikoiden yhdistys Tampereella), Storyvillen ja Ravintola Henrikin illat Helsingissä sekä Vaakahuoneen tanssit Turussa.
 
Bändejä on yllä mainittujen lisäksi ollut DRB Swing Band, The Swing Machine, Nokia Big Band - ja myös suomalaisen Jazzin yksi suurista nimistä Antti Sarpila on tehnyt yhteistyötä tanssijoiden kanssa.
 
Olemme käyneet usein keskusteluja näiden swing-muusikoiden kanssa musiikista, ja kiinnostus on ollut suurta: muusikot yleensä tykkäävät soittaa tanssijoille ja heitä kiinnostaa mitä me ajattelemme ja puhumme musiikista. Ja meitä tanssijoita tietenkin kiinnostaa ymmärtää ja tietää musiikista enemmän. Haluamme jakaa tämän keskustelun nyt myös muille kiinnostuneille.
 
Sitten asiaan - tämä tilaisuus
 
Tämä tilaisuus on suunnattu paljolti näille jazz-muusikoille, jotka soittavat jo nyt swing-musiikkia, mutta eivät tunne tanssimista ja tanssijoiden ajatusmaailmaa. Samoin viestiä on lähetetty myös lavabändien edustajille, erityisesti sellaisten, jotka tunnetaan enemmän rock'n'swing-musiikkia soittavina. Tämä ihan avoimuusmielessä, jotta kiinnostuneet voivat tulla mukaan. Ja kun myös lavoilla joka tapauksessa nykypäivänä soitetaan joskus lindy hopiksi tai swingiksi kutsuttavaa musiikkia, niin on varmaan kaikkien kannalta erinomaista, jos muusikot paneutuvat tähän ja löytävät sen tanssin luonteen vastaavasti kuin polkan, humpan tai valssin luonteen, joille on huomattavasti pidempi tanssihistoria Suomessa.
 
Yksi asia, joka ei tanssilavoilla näy, ovat myös lavamuusikoiden muut bändit ja projektit. Aika moni soittaa rokkia, jatsia tai swingiä muissa kokoonpanoissa joko harrastusluonteisesti taikka vakavammin. Itse olen useamman eri bändin edustajien kanssa keskustellut tällaisista, ja jotkut lavoilta tutut kasvot ovat esiintyneet esimerkiksi jazz-klubi Storyvillessä - ei kuitenkaan tanssijoiden kutsumana vaan omasta jazz-harrastuneisuudestaan.
 
Muusikot ovat tässä suhteessa hiukan samanlaisia kuin tanssijat: on vain vähän puhtaita kansantanssijoita, lavatanssijoita, boogie woogareita tai lindy hoppareita. Moni harrastaa rajojen yli erilaisia juttuja.
 
Mitä tulee huoleen lavojen muuttumisesta, minä luotan kyllä aika vahvasti muusikoiden valistuneisuuteen yleisönsä kanssa: lavalla soitetaan sinne sopivia juttuja ja jazz-klubilla sinne sopivia. Ja molemmat totta kai elävät pikku hiljaa tyylien ja muotien mukaan. Tässä pienessä tapahtumassa on tavoitteena ymmärtää ja käydä keskustelua siitä, miten ja miksi joku musiikki toimii juuri lindy hop tanssissa ja kokeilla yhdessä - ja luoda vähän lisää keskusteluyhteyttä tanssijoiden ja muusikoiden välille. Tervetulleiksi on toivotettu kaikki aiheesta kiinnostuneet, niin tanssijat kuin muusikotkin.

Rock n: No en osaa kyllä sanoa kuinka paljon parin tahdin hidastaminen vaikuttaisi, kun yleensä humpan nopeuksia en ole kokenut erityisen ongelmallisiksi. Jospa nopeus oplisi vaikkapa 34 tahtia minuutissa, niin ehkä se pari tahtia hitaammin tuntuisikin hitaammalta. Vai onko vieläkin liian hektinen.
 
34 bpm (bar per min)? Humppa on yleensä alla breve eli 68 bpm (beats per min)
 
Siinä saa kauan pidellä jalkaa ilmassa?

Hidas englantilainen humppa?

Sen verran vielä, että nimenomaan tässä tapauksessa mä halusin tuoda rumpalin esilee, koska just bigbandmusassa rumpalin merkitys monessa mielessä korostuu muutenkin kuin perusrytmin ylläpitäjänä.

Ei nyt ihan mennyt näköjään jakeluun toi pari tahtia hitaammin.

paice60: Ei nyt ihan mennyt näköjään jakeluun toi pari tahtia hitaammin.
 
Topit ei aina ymmärrä.

Veksi: Humpan tahti on isku/sekuntti, eli 60, sanoi Kullervo Linna!!
 
Ja joissakin joku muu.

Tankero: Ja joissakin joku muu.
 
Yleensä joku muu.

isojussi: Toi tahtia minuutissa on kyllä äärimmäisen mottipäinen tapa puhua tempoista. Silkkaa laiskuutta. Sitäpaitti mistä se tanssija voi kellonsa kanssa pelleissään tietää, mikä tatiosoitus siellä soittajan pahveissa seisoo tai jos vetääå ilman, niin miten se syke ja tadin koko on sitten ajateltu.
 
Se on murretta. Ihan sama kuin jos joku alkaisi sanomaan sinulle, että "kyä" on laiskasti sanottu.
 
Minusta on turha kettuilla näistä rytmiasioista ja kellontikityksistä tanssijoille. Oli Steelysam asiasta sitte mitä mieltä tahansa. Ajattelisin, että tässä on nyt kyse, että minkälaista sisältöä tanssijat (ja lindyhopparit) haluaa swingiinsä. Jokainen meistä soittajista tietää, että on tullu soitettua saatanan puuduttuvaa ja ykstotista swingiä. Toivoisin tavallaan, että koko tässä debatissa on kyse on lähinnä sovitusten tasosta, eli siitä minkälaista sisältöä siinä swingissä on - koukkuja, iskuja, rakenteita. Mitkä saa soittajan swengaamaan ja tanssijalle jotain virikkeitä jammata.

Emmää tässä Steelyä tai ketään muutakaan puolustele - musta vaan välillä tuntuu, että toi tanssi harrastus on joillain lähteny käsistä - sen kerran, ko on yks Åken viteo kattottu, niin heti ollaan mestaritanssijoita, joiden omassa tekemisessä ei oo mitään vikaa, vaikka suurimmalla osalla suomalaisista tanssitaito on sitä luokkaa, että niitä riittäis säestämään peräkylän eläkeläishanurit.
 
Mutta - niin kun jo ties kuinka monennen kerran sanon - tällä kurssilla ollaan hyvällä asialla.
 
Toisaalta - kukas jäjestäis tanssijoille kurssin eri tyylisistä musiikinlajeista ja mikä niissä on oleellista ja mitä niistä olisi hyvä osata kuulla???
 
Se iso juttu mun mielestä on, mikä tulee ensin - tanssi vai musiikki? Säestää okrkesteri tanssiseissa Toivon ja Pirjon soolotanssiesitystä, vai esittääkö orkestri musiikkia, jonka mukaan sitten ihmiset tanssivat. Kukin saattonsa ja näkemyksensä antamin avuin ja keinoin.
 
Onko sitten typerää ajatella, että juuri esimerkiks pelkän metronomin mukaan tanssinopiskelu voisi olla tehokkaampaakin ja helpottaa tanssijoiden omaa tekemistä - niin kuin fiksumpi treenaus kenekä tahansa mitä tahansa tekemistä???
 
Sinänsä huvittavaa, että vaikka me Suomalaiset ollaan tässäkin tapauksessa melkoidsia välineurheilijoita, niin miten on, että juuri tässä nimenomaisessa lajissa ei useinkaan oikesti haluta tutustua ja oppia tärkeimmän välineen - musiikin - oikeisiin peruselementteihin.
 
Toivottavasti olen väärässä.

Mulla on ollut ilo tutustua muutamaan aktiivitanssijaan ja kyllä niillä on mun käsitykseni mukaan hyvin handussa mikä musiikissa on tanssin kannalta oleellista ja mitä ne siltä haluaa.
Yksi ongelma on se, että kaikilla ei ole terminologia handussa ja niillä joilla on: tanssijoille ja soittajille usein sama termi tarkoittaa eri asiaa: Esim synkooppi ja bpm.
Tai sitten käyttävät muusikoille vieraita termejä: Iso ykkönen, pieni ykkönen

baron: Mulla on ollut ilo tutustua muutamaan aktiivitanssijaan ja kyllä niillä on mun käsitykseni mukaan hyvin handussa mikä musiikissa on tanssin kannalta oleellista ja mitä ne siltä haluaa.
Yksi ongelma on se, että kaikilla ei ole terminologia handussa ja niillä joilla on: tanssijoille ja soittajille usein sama termi tarkoittaa eri asiaa: Esim synkooppi ja bpm.
 
Joo! Synkooppi tarkoittaa tanssijoille samaa kuin "tissit"!

isojussi: Toisaalta - kukas jäjestäis tanssijoille kurssin eri tyylisistä musiikinlajeista ja mikä niissä on oleellista ja mitä niistä olisi hyvä osata kuulla???
 
Kuinkas monella tanssikurssilla olet ollut mukana?
 
isojussi: Onko sitten typerää ajatella, että juuri esimerkiks pelkän metronomin mukaan tanssinopiskelu voisi olla tehokkaampaakin ja helpottaa tanssijoiden omaa tekemistä - niin kuin fiksumpi treenaus kenekä tahansa mitä tahansa tekemistä???
 
Aika yllättävä näkemys SOITTAJALTA! Että olisi tärkeämpää oppia tanssimaan metronomin tikutukseen kuin MUSIIKKIIN! Rytmin tulkinta on toki yksi tärkeä osa tanssimisessa, mutta ei todellakaan ainoa tulkinnan kohteena oleva elementti musiikissa.
Tavattoman tylsääkin tanssin harjoitteleminen olisi ilman musiikkia! :-o

IsoJ-ystävä on liian perustavaa olevien asioiden parissa mielestäni. Joraus on totta kai tullut myöhemmin, kuin musa, koska mites jorataan ilman musaa?! Mutta!!! Jos soittaa ammatikseen tanssimusaa ja tansseja, niin silloin se tuote on profiloitava ja jalostettava niin tanssittavaksi kuin mahdollista, eikö niin?! Silloin ei olla tekemisissä metronomin tikityksen kanssa, vaikka se kuinka ihanteelliselta fundamentalismilta kuulostaakin. PYSTYY siihen tanssimaan, mutta onko se kivaa? Ei. Sama on swing-musassa. Voi sitä haistavittuoollofmiitä soittaa tosi puuduttavana ja sitten toisaalta äärimmäisen swengaavana ja hauskana. Kummassakin perussyke voi silti olla täsmälleen sama! Eli kumpihan tarjoaa sekä soittajalle, että tanssijalle enemmän virikkeitä?