Rock, pop, alternative ›

Ihan jees bändi. Ei kiusaa eikä kiihota.

Upea bändi, suosikeitani... sanoitukset... *pohtii sopivaa adjektiivia*... piristäviä. Ja mukana kiljuttavia...
 
Mielestäni parhaita kappaleita Sokeana hetkenä sekä Itket ja kuuntelet.
 
En tiedä... jotenkin tuo Scandinavian music group ei tunnu yhtä hyvältä kuin vanha kunnon ub... mutta menee sekin.
Kerkko Koskista yksin ei siedä kuunnella, ei sitten millään!

Ensi kokemukseni UB:stä oli, kun kuulin radiosta Suosi ulkomaista. Ihmetytti kovin, kun olin kuullut vain haukkuja että "se on joku kommaribändi". Seuraavana päivänä menin ostamaan levyn.

Ensi kokemukseni UB:stä oli, kun kuulin radiosta Suosi ulkomaista. Ihmetytti kovin, kun olin kuullut vain haukkuja että "se on joku kommaribändi". Seuraavana päivänä menin ostamaan levyn.
 
Hauskintahan tuossa taistolaisleimassa on se, että kyllä siitä tuotannosta saa tikulla kaivaa ne muutamat siihen kategoriaan menevät kappaleet. Enimmäkseenhän kyseessä on ihmisen elämästä kertovia tautisen hyviä pop-kappaleita.

Hauskintahan tuossa taistolaisleimassa on se, että kyllä siitä tuotannosta saa tikulla kaivaa ne muutamat siihen kategoriaan menevät kappaleet.
Ehkä se alkuaikojen laulusoundi oli vähän taistolaismainen.

Ehkä se alkuaikojen laulusoundi oli vähän taistolaismainen.
 
Niin, muotoseikka tosin vain.
 
Eihän Kimmo Pohjostakaan pidetä humppasoittajana, vaikka hänellä on harmonikka pääsoittimena.
 
Eikä Jarrea pidetä neuvostomielisenä, vaikka Thereminiä näkyi jossakin uudenvuodenkonsertissaan soittavan :)
 
Ihmiset ovat aaseja.

Scandinavian Music Group onkin jo sitten toista maata. Paljon parempi kuin tämä edeltäjänsä.
 
Minä ajattelen toisinpäin. Ultra Bra oli mielestäni yksi Suomen parhaimmista bändeistä, kun taas SMG:n soidessa radiossa täytyy vaihtaa kanavaa. Jostain syystä heidän musiikkinsa ärsyttää, tai no tyhmää sanoa jostain syystä, kun tiedän syyn: ne biisit ovat jotenkin tyhjiä ja sanat liian...neutraaleja. Terhin ääni on tietysti edelleenkin yhtä kaunis, mutta yksin se kuulostaa tylsältä.

Minä ajattelen toisinpäin. Ultra Bra oli mielestäni yksi Suomen parhaimmista bändeistä, kun taas SMG:n soidessa radiossa täytyy vaihtaa kanavaa. Jostain syystä heidän musiikkinsa ärsyttää, tai no tyhmää sanoa jostain syystä, kun tiedän syyn: ne biisit ovat jotenkin tyhjiä ja sanat liian...neutraaleja. Terhin ääni on tietysti edelleenkin yhtä kaunis, mutta yksin se kuulostaa tylsältä.
 
Aika pitkälti samaa mieltä. Ei UB niin hyvä ollut mun mielestä että oisin levyjä ostanut mutta radiosta kuultuna selkeästi keskivertoa parempaa.

Yksi parhaista suomalaisista bändeistä. Harmi etten koskaan kerennyt näkemään livenä. Muutamia loistavia biisejä, ja suurin osa mitä olen kuullut on vähintään hyviä. Pitäisi kai noita levyjäkin vähän ostaa lisää..

Minä ajattelen toisinpäin. Ultra Bra oli mielestäni yksi Suomen parhaimmista bändeistä, kun taas SMG:n soidessa radiossa täytyy vaihtaa kanavaa. Jostain syystä heidän musiikkinsa ärsyttää, tai no tyhmää sanoa jostain syystä, kun tiedän syyn: ne biisit ovat jotenkin tyhjiä ja sanat liian...neutraaleja. Terhin ääni on tietysti edelleenkin yhtä kaunis, mutta yksin se kuulostaa tylsältä.
 
Samaa mieltä. Kerkko teki UB:lle loistavia biisejä ja bändi soitti todella hyvin. Muutama keikka teki myös ison vaikutuksen. SMG:llä ei mielestäni ole biiseissä samanlaista ideaa. Esimerkiksi "Kun tuuli oli viilee" ei tunnu etenevän minnekään ja jättää - niin kuin yllä oleva kirjoittaja hyvin sanoi - tyhjän olon.
 
Ja onhan tässä tiettyä nostalgiaa mukana. UB:sta tulee mieleen omat lukiovuodet ja halpojen punkkupullojen tyhjennys aamuyöstä... ;-)

Mun on kerta kaikkiaan mahdotonta ymmärtää UB:n suosion laajuutta. Koko konsepti musiikkineen, sanoituksineen päivineen on mielestäni raivostuttavan omahyväinen. Musiikki on ns. ammattimaista, "hyvää" musiikkia, josta silti ei tule sellaista tunnetta, että bändi olisi oikeasti nauttinut sen tekemisestä (liekö syypää sitten Kerkko - en tiedä). Sanoitukset sen sijaan ovat näsäviisasta opiskelijaromantiikkaa. SMG:stä en voi mitään sanoa, koska olen välttynyt kuulemasta sitä. Toistaiseksi. Toivottavasti ulosantí on mennyt parempaan suuntaan.

"Vesireittejä" on levyistä tykein.
 
Näin. Sehän on osin aika tosi lähellä Scandinaviumin musiikkia. Ihmiset jotka inhoaa Ultra Brata on yleensä kuullut niitä vanhoja biisejä radiosta, eikä sen jälkeen ole perehtynyt tuotantoon. Yleistystä, mutta näin olen huomannut.

Tykkäilin kyllä UB:sta kovasti silloin aikoinaan (Vapaaherran elämää ja Kroketti on hyllyssä). Enää ei jotenkin jaksa, yritin kuunnella noita levyjä tässä jokin aika sitten eikä siitä oikein mitään tullut.

Pidän ajoittain hyvinkin paljon. UB:n sanoitukset ovat mielestäni vallan mahtavia. Varsinkin Sinnemäen kauniit ja yksinkertaiset tuokiokuvaukset.

nythän oli Ultra braan laulaja, ja kitaristi (tai smg:n laulaja ja kitaristi kuink vaan) emma gaalassa. muistu mieleen ne ajat. ja kun kävin tossa viime kesänä kuuntelemassa smg:tä, niin jäi vähän haikee olo, kun UB ei oo enää pystyssä.

Kerkko Koskisen soololevy on kyllä niitä levyjä, jotka ois voinu jättää tekemättä. Avausraita on vielä ihan ok mutta sitten onkin shittiä.

Minäkin liityn ylistäjiin: Ultra Bran lisäksi ei ole kuin pari muuta sellaista artistia/poppoota, jotka oisivat tehneet yhtä suuren & lähtemättömän vaikutuksen ja saaneet innostumaan enemmän muusikin harrastamisesta - sekä kuuntelusta että soitosta (Antti Lehtisen soittotyyli iski lujaa). Pändi toimi(i) sekä livenä että levyltä kuultuna sairaan hyvin, vauhtia ja energiaa riittää. Hienoja sovituksia ja sävellyksiä. Ainoat piisit, jotka eivät vakuuta vieläkään, ovat ne muutamat jazz-pläjäykset (joita onneksi ei ole kovin montaa), joita joka levyltä löytyi ~1 kpl.

Hieno yhtye taidokkaita muusikoita täynnä. Näin jälkeenpäin ajatellen olin onnekkaiden joukossa, kun pääsin todistamaan heidän loistavaa ja viimeistä provinssikeikkaa 2001.

En enää kauheasti fanita, mutta kerrassaan hienoja ja kuuntelemisen arvoisia biisejä on monia. Esim. "Kaunis ja ylpee" on aivan mainio biisi... tai "Itket ja kuuntelet". Tykkään Kerkko Koskisen tavasta pianistina säveltää aika harmonisesti vaikeitakin popjuttuja. Itse säveltelen/soittelen aika samalla tavalla, harmonioista lähtien. Ja mitä mielenkiintoisempia juttuja ja sointukulkuja, niin sen parempi. Siinä mielessä jaamme Kerkon kanssa saman fiksaation. "Minä suojelen sinua kaikelta" on muuten hieno biisi.
 
Sen sijaan alkupään tuotannon sanoma ei kolahda ollenkaan. Ei, ei, ei. Sinänsä hyvää pastissia taistolaisajan musiikista, mutta en erityisesti tuosta musiikista pidä, niin en sitten Ultra Brastakaan sen liiemmin.