 päänahka27.03.2009 19:19:30 (muokattu 27.03.2009 19:21:44) | |
|---|---|
Tuntuu että singleistä ei saa kauheasti kirpakkaa yläpäätä, mitä niistä haluaisin => siis kunnon strato-soundia. Humbucker on ihan hyväsoundinen, joskin mennee vaihtoon lähitulevaisuudessa. Ajattelin vain, että jos potikka on valittu humbuckerin ehdoilla, niin silloin singlejen soundi kärsii. Vai meneekö tämä asia alkuunkaan näin? Menee oikeastaan toisin päin, eli kun sulla on iso potikka, niin singlejen pitäisi kuulostaa kirkkaammalta kuin sillä 250k potikalla. Lisäksi luulen että volumeksi on eksynyt lineaarinen potikka, koska vola katoaa aika rivakasti heti ensi metreillä kun volaa kääntää hiljemmalle. Myös soundi tummenee nopsasti. Tämäkin on just toisin päin, eli logaritminen tekee enemmän noin. Lineaarinen potikka voisi toimia tuossa tapauksessa. E: Tai sit laitat konkan ja vastuksen rinnan siihen keskinastan ja sen nastan väliin, mihin tulee mikkivalitsimen johto. Sopivalla vastuksen arvolla tuota logaritmisuutta voi vähentää, ja konkka pitää yläpäät tallella. | |
 Zeeboo29.03.2009 09:34:23 | |
päänahka: ...Tämäkin on just toisin päin, eli logaritminen tekee enemmän noin. Lineaarinen potikka voisi toimia tuossa tapauksessa... Mun mielestä Apricot on ihan okeilla jäljillä tuon potikan kanssa. Korvahan on logaritminen värkki, ja sen takia, jotta äänenvoimakkuuden säädön vaikutelma olisi lineaarinen sen voimakkuusen säädön täytyy olla 'erikätisesti' logaritminen kuin korvan. Lineaarisella säätövempeleellä tahdyn säädön korva kokee epä-sellaisena. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| Zeeboo 29.03.2009 09:59:11 (muokattu 29.03.2009 10:03:07) | |
Apricot: Tällainen kyssäri, että mikä olisi hyvä volumepotikan arvo, jos kitarassa on 2 singleä ja 1 humbucker? Singleihinhän suositellaan 250K ja humppariin 500K potikoita... ... Ajattelin vain, että jos potikka on valittu humbuckerin ehdoilla, niin silloin singlejen soundi kärsii. Vai meneekö tämä asia alkuunkaan näin? Lisäksi luulen että volumeksi on eksynyt lineaarinen potikka, koska vola katoaa aika rivakasti heti ensi metreillä kun volaa kääntää hiljemmalle. Myös soundi tummenee nopsasti. Kyllä single pelaa myös 500k volumella ja tonellakin. Tuossa on vissiin normi-straton nappulakonfiguraatio, kaulalle & keskelle tonet ja talla suorana ulos yhteisen volumen kautta? Yksi, mitä voisi kokeilla, on tone-konkkien arvojen viilaus: isolla kapasitanssiarvolla viedään enemmän yläpäätä ja pienellä taas vähemmän. JA: vaikka tonet on tapissa konkka on edeleen mikin induktanssin kanssa rinnan & toimii suotimena. Siis sen konkan arvo vaikuttaa yläpäähän, vaikka tone-potikka olisi 'pois pelistä'. E: Treble-bleed tietysti voisi olla käyttökelpoinen kanssa. Tämänkin saa pelaamaan pelkästään halutulla / halutuilla mikeillä. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| päänahka 29.03.2009 13:49:03 | |
Zeeboo: Mun mielestä Apricot on ihan okeilla jäljillä tuon potikan kanssa. Korvahan on logaritminen värkki, ja sen takia, jotta äänenvoimakkuuden säädön olisi lineaarinen sen voimakkuusen säädön täytyy olla 'erikätisesti' logaritminen kuin korvan. Lineaarisella säätövempeleellä tahdyn säädön korva kokee epä-sellaisena. Ööh, nyt kyllä tais mennä vähän metsään. Logaritminen potikka tiputtaa volumea asennosta 10 asentoon 9 käännettäessä enemmän kuin lineaarinen. Sitä ei millään korvan logaritmisuudella voi muuttaa mihinkään. | |
| Zeeboo 29.03.2009 15:05:24 | |
päänahka: Ööh, nyt kyllä tais mennä vähän metsään. Logaritminen potikka tiputtaa volumea asennosta 10 asentoon 9 käännettäessä enemmän kuin lineaarinen. Sitä ei millään korvan logaritmisuudella voi muuttaa mihinkään. Jepjepjep. Näköjään ei tuo luetun ymmärtäminen olemulla vahvoilla tänä aamuna... Luin sitten tuon oireen lepikkoon. Tuo tosiaan viittaisi siihen, että volumen paikalla olisi joku reverse-log tms. Tuo korvan reagointi äänen voimakkuuteen - eli äänen kuleminen kaksi kertaa voimakkaampana edellyttää 10 kertaa voimakkaampaa ääntä ja neljä kertaa voimakkaampana kuuleminen sata kertaa voimakkaampaa ääntä jne - edellyttää logaritmisen säädön käyttöä. Signaalin tason muutoksen täytyy vastata korvan epälineaarisuutta, jotta säätö vaikuttaisi lineaariselta, ja niinhän tuo log-potikka pelaa. Ihan niinkuin mainitsit. Vähän löperö oli tuo mun edellinen vastaus, liekö tää kesäaika tai jotain... "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
 mhelin29.03.2009 16:30:22 (muokattu 29.03.2009 17:08:51) | |
Tone bleed -kytkentä on käytännössä esikorostus jonka tarkoituksena on kumota kasvaneen lähtöimpedanssin ja kaapelin kapasitanssin yhteisvaikutus. Potikka ei itsessään syö diskantteja tai mitään muitakaan taajuuksia. Kyse on systeemistä jossa mikki on oskillaattori jolla on paitsi tietty lähtöimpedanssi niin myös induktanssi joka yhdessä kapasitiivisen kuorman kanssa aiheuttaa taajuusvasteeseen ties minkälaisia kiemuroita. Volapotikka mikin kanssa sarjaan kytkettynä aiheuttaa potikan asennosta riippuvan lähtöimpedanssin kun osa potikan resistanssista (joka potikalla on sama kuin induktanssi) on sarjassa sen kanssa ja osa rinnakkain. Sen perään kytkeytyvät vielä sävynsäätimen komponentit, kaapeli ja viimeisenä etuvahvistimen (tai fx-pedaalin) tuloaste. Jos jollakin on viitseliäisyyttä niin tuon voisi mallintaa jollain simulaattorilla (esim LT Spice). Kaikkia tarvittavia arvoja voi tosin olla vaikea löytää (esim. lähtöimpedanssi pitäisi mitata, eipä taida induktanssikaan olla aina tiedossa, molemmat on kyllä suht. helppo mitata esim. äänikortilla, jigillä ja esim. Speaker workshop softalla, lähtöimpedanssin määrittäminen vaatii pientä laskemista, SW antaa suoraan tuon induktanssin). Tuossa jotain vastaavaa simulaatiota basson mikille: http://www.talkbass.com/forum/showt … 84&highlight=resonant+frequency Siinä on mukana kaapelinkin kapasitanssi, mutta tuloasteen impedanssia ei ole laitettu mukaan (tai on ääretön). Tuolla jotain mallinnos- ja mittausasiaa: http://buildyourguitar.com/resources/lemme/ http://www.gitarrenelektronik.de/in … ;task=view&id=115&Itemid=81 | |
| probus 30.03.2009 15:43:43 | |
mhelin: Jos jollakin on viitseliäisyyttä niin tuon voisi mallintaa jollain simulaattorilla (esim LT Spice). Kaikkia tarvittavia arvoja voi tosin olla vaikea löytää (esim. lähtöimpedanssi pitäisi mitata, eipä taida induktanssikaan olla aina tiedossa, molemmat on kyllä suht. helppo mitata esim. äänikortilla, jigillä ja esim. Speaker workshop softalla, lähtöimpedanssin määrittäminen vaatii pientä laskemista, SW antaa suoraan tuon induktanssin). Tuossa jotain vastaavaa simulaatiota basson mikille: http://www.talkbass.com/forum/showt … 84&highlight=resonant+frequency Siinä on mukana kaapelinkin kapasitanssi, mutta tuloasteen impedanssia ei ole laitettu mukaan (tai on ääretön). Tuolla jotain mallinnos- ja mittausasiaa: http://buildyourguitar.com/resources/lemme/ http://www.gitarrenelektronik.de/in … ;task=view&id=115&Itemid=81 Eikö tuo Akin kytkentä ollut juuri jonkun lopputyöstä, eli näistä mallinnuksista ja mittauksista, johdettu peukalosääntö? Malleja vaan ei taida olla saatavilla tai ainakaan linkattuna tähän ketjuun. | |
| Zeeboo 30.03.2009 19:16:49 | |
mhelin: Tone bleed -kytkentä on käytännössä esikorostus jonka tarkoituksena on kumota kasvaneen lähtöimpedanssin ja kaapelin kapasitanssin yhteisvaikutus. Potikka ei itsessään syö diskantteja tai mitään muitakaan taajuuksia. Kyse on systeemistä jossa mikki on oskillaattori jolla on paitsi tietty lähtöimpedanssi niin myös induktanssi joka yhdessä kapasitiivisen kuorman kanssa aiheuttaa taajuusvasteeseen ties minkälaisia kiemuroita. Volapotikka mikin kanssa sarjaan kytkettynä aiheuttaa potikan asennosta riippuvan lähtöimpedanssin kun osa potikan resistanssista (joka potikalla on sama kuin induktanssi) on sarjassa sen kanssa ja osa rinnakkain. Sen perään kytkeytyvät vielä sävynsäätimen komponentit, kaapeli ja viimeisenä etuvahvistimen (tai fx-pedaalin) tuloaste. Jos jollakin on viitseliäisyyttä niin tuon voisi mallintaa jollain simulaattorilla (esim LT Spice). Kaikkia tarvittavia arvoja voi tosin olla vaikea löytää (esim. lähtöimpedanssi pitäisi mitata, eipä taida induktanssikaan olla aina tiedossa, molemmat on kyllä suht. helppo mitata esim. äänikortilla, jigillä ja esim. Speaker workshop softalla, lähtöimpedanssin määrittäminen vaatii pientä laskemista, SW antaa suoraan tuon induktanssin). Tuossa jotain vastaavaa simulaatiota basson mikille: http://www.talkbass.com/forum/showt … 84&highlight=resonant+frequency Siinä on mukana kaapelinkin kapasitanssi, mutta tuloasteen impedanssia ei ole laitettu mukaan (tai on ääretön). Tuolla jotain mallinnos- ja mittausasiaa: http://buildyourguitar.com/resources/lemme/ http://www.gitarrenelektronik.de/in … ;task=view&id=115&Itemid=81 Joo, tokkopa se volumepotikka isommin niitä taajuuksia nielee, mutta tonen konkan suhteen homma taitaa olla toisin. Sehän on sellaisenaan kapasitiivinen kuorma mikille, varsinkin kun tonet on säädetty tappiin. Tuossa on yksi mielenkiintoinen linkki passaiivien 'aktivoinnista'. Vähän liippa tätä topikkia. http://www.sugardas.lt/~igoramps/article57.htm Tarttee kokeilla joskus. Kunhan on aikaa... "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
 plikk31.03.2009 18:11:17 | |
En liene ainut joka lukee AINA tämän topickin kohdalla että "Voiko potikoita syödä"? [En tiijä, vituttaa vaan niin perkeleesti. Vittu punasine hiuksineen ja vitun laiskamatoineen. Tommonen velmu. En tiiä, vituttaa vaan koko mies.] | |
| rintapek 01.04.2009 00:31:25 | |
plikk: "Voiko potikoita syödä"? offtopic: Voi. Ravintoarvo huano, eivätkä maistu hyvältä edes ketsupilla, mutta voi syödä. end offtopic One kind of music only - the good kind | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)