Yleistä keskustelua musiikista ›

Mua risoo aina se, kun on jotenkin "rohkeata" ja "omaperäistä" potkia niitä pienimpiä.
 
Miten toimeentulotuen tarkempi syynäys potkisi heikompiosaisia? Eikö olisi jokaisen etu että mahdolliset väärinkäytökset saataisiin poistettua?

Yli viidennes yliopisto-opiskelijoista ei suorita yhtään opintoviikkoa vuoden aikana. Ja viidennes koko yliopisto-opiskelijoiden massasta on omasta mielestäni aika paljon. Kyllä sellaiseen on syytäkin puuttua. Vai eikö muka ole?
 
Tarkoittaako tämä nyt myös niitä, jotka ovat kirjautuneina poissaoleviksi?
 
Oli miten oli, onhan tuo aika paljon. Toisaalta voisi esittää myös kysymyksen: Millä tavalla tällaiset henkilöt muka rasittavat yhteiskuntaa? Jos he kerran eivät käy luennoilla tai tenteissä, niin yliopistoille heistä ei ole kustanuksia. Eivätkä he voi nostaa opintotukeakaan, koska eivät suorita tarpeeksi opintoviikkoja.
 
Jos hallituksessa oikeasti haluttaisiin opiskelijoiden valmistuvan nopeammin, niin nostaisivat sen opintotuen/asumislisän sellaiselle tasolle, että se mahdollistaisi kokopäiväisen opiskelun.

En toisaalta ymmärrä huvin vuoksi opintojaan venyttäviä, mutta toisaalta jos elämäntilanne vaatii, niin mitään takarajoja ei saa olla.
 
Toisaalta elämäntilanne voi vaatia samaa missä koulussa tahansa. Ei ainoastaan yliopistoissa. Jos nyt yhden välivuoden joutuu pitämään niin ei siinä mitään, mutta jos sinne yliopistoon jää tietoisesti lusmuamaan niin kyllä siihen pitää puuttua. Jollain tavalla ainakin...
 
Ja toisekseen, halutaanko pintariipaisututkinnon suorittaneita, joiden täytyy valmistuttuaan käytännössä ruveta töiden ohella opiskelemaan helvetisti lisää vai hieman kauemmin opiskelevia, jotka ovat pätevämpiä oikeaan työntekoon?
 
Tämähän riippuu siitä miten nuo rajat määriteltäisiin, miten muutetaan opintotukea, miten muutetaan asumistukea jne. Opiskelun tasosta tuskin on varaa tinkiä valtiollakaan, mutta yliopistossa elämää piilossa olevat ihmiset täytyy saada jollain oikeasti tähtäämään siihen tutkintoon.
 
Jos tuollainen tuollainen valmistumisen aikaraja määritetään järkevästi ja lisäksi opintotukea ja asumistukea järkeistetään, niin eipä tuossa silloin mitään pahaa pitäisi olla.
 
Ja se että saadaan opiskelijan edut vaikka ei opiskeltaisiin yhtäkään opintoviikkoa on helvetin väärin. Olisi minustakin ihan kiva saada työttömän edut ja asumistuet palkan lisäksi, mutta eipä tuo onnistu.
 
Uskoisin, että suurin ongelma on siinä, miten löydetään se oikea linja. Se on kuitenkin edistystä, että jotain muutosta ollaan asioihin tekemässä, nyt vain pitäisi jollain pitää huolta siitä, että muutokset menisivät oikeaan suuntaan...

Tarkoittaako tämä nyt myös niitä, jotka ovat kirjautuneina poissaoleviksi?
 
Itseasiassa en tiedä ketkä kaikki tuohon mukaan lasketaan, hesarista jäi vain päähän tuo määrä.
 
Millä tavalla tällaiset henkilöt muka rasittavat yhteiskuntaa? Jos he kerran eivät käy luennoilla tai tenteissä, niin yliopistoille heistä ei ole kustanuksia. Eivätkä he voi nostaa opintotukeakaan, koska eivät suorita tarpeeksi opintoviikkoja.
 
Eivät kai he yhteiskuntaa rasitakaan, mutta eikös tässä ideana olekin se, että valtio haluaisi ihmisten valmistuvan nopeammin. Ja sitä kauttahan systeemi tietysti rasittuu, että opiskelupaikkoja on kuitenkin rajoitettu määrä ja jokainen ikiopiskelija vie aina kuitenkin yhden paikan joltain muulta, joka saattaisi valmistua nopeammin.
 
Jos hallituksessa oikeasti haluttaisiin opiskelijoiden valmistuvan nopeammin, niin nostaisivat sen opintotuen/asumislisän sellaiselle tasolle, että se mahdollistaisi kokopäiväisen opiskelun.
 
Ainakin oman käsitykseni mukaan näihin asioihin ollaankin puuttumassa. Kukaan ei vaan kiinnitä asiaan huomiota, kun ollaan järkyttyneitä tuosta mahdollisesta aikarajasta. Siis käsittääksenihän tässä on kuitenkin aika laaja korjauspaketti koko opiskelusysteemiä kohtaan tekeillä ja tuo mahdollinen opintojen ajallinen rajaaminen on vain osa sitä.
 
Juuri tuo opintotuen ja asumistuen korjaaminen olisi minunkin mielestäni ehdottoman tärkeä asia ja mahdollistaisi sen, ettei opiskelun ohessa välttämättä tarvitsisi tehdä niin paljon töitä.
 
Toivottavasti tällä hetkellä tuolle asialle ollaan oikeasti tekemässä jotain, sillä kesällä vielä eräs tunnettu kansanedustaja kertoi, että hallitus lupasi vaalien alla tehdä parannuksia asian suhteen, mutta todellisuudessa tällaisiin korjauksiin ei ole varattu rahaa... Mutta tämä oli siis vielä Annelin hallituksen aikaan, ehkäpä asiat ovat muuttuneet jo parempaan suuntaan..

Toivottavasti tällä hetkellä tuolle asialle ollaan oikeasti tekemässä jotain, sillä kesällä vielä eräs tunnettu kansanedustaja kertoi, että hallitus lupasi vaalien alla tehdä parannuksia asian suhteen, mutta todellisuudessa tällaisiin korjauksiin ei ole varattu rahaa...
 
Tuo valitettavasti pitää paikkansa. Opintotuen korotuksille ei ole tälläkään hallituskaudella budjetoitu yhtään lisää varoja.

Miten toimeentulotuen tarkempi syynäys potkisi heikompiosaisia? Eikö olisi jokaisen etu että mahdolliset väärinkäytökset saataisiin poistettua?
 
Siihenkö siinä "tarkemmassa syynäyksessä" pyritään?
Kyllä se mulle käy.
 
Kyllä monenlaista valvontaa voitaisiin kiristää. Esimerkiksi nyt vaikka tekijänoikeusvalvontaa voitaisiin kiristää, alkoholin salakauppaa voitaisiin valvoa tarkemmin, yritystukien käyttöä voitaisiin joskus ratsata, laittomia irtisanomisia, ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista alle tes-palkkojen, samoin suomalaisten, ylinopeuksia, punaisia päin ajamista, piraattikauppaa, warettamista, veronkiertoa, yritysten työllistämistuilla keinottelua, kaikenlaista loistoimintaa ylipäätänsäkin, ei siinä mitään.

Onkohan kukaan näistä "loisimisesta" valittavista ihmisistä oikeasti perehtynyt siihen paljonko korkeakouluopiskelija voi rahaa KELA:lta saada?
 
Yliopisto-opiskelija ei voi kovin pitkäksi aikaa jäädä yliopistolle loisimaan, kun opintotukea saa vain 55 kuukauden ajan (teekkarit 60 ja lääkisläiset 65 kk). Jos opiskelee 9 kuukautta vuodesta tämä riittää reluun 6 vuoden opiskeluun. Tätäkään aikaa ei voi mihinkään loisimiseen käyttää, vaan opintojen on edettävä muistaakseni 2,5 opintoviikon kuukausivauhtia (vähän tavallista hitaampaa, mutta ei todellakaan loisimista).
 
Kokonaisuutena opintotuki on oikeasti vähäisempää kuin mitä esim. täysin persaukinen ei-opiskeleva ihminen voi kaupungin tai kunnan sosiaalihuollolta saada. 259 euroa + 80 % asumiskuluista 214 euroon asti. Melkoinen laihialainen fakiiri saa olla että noilla tuilla pystyy elämään, vaihtoehdoksi jää joko osa-aikainen työssäkäynti (hidastaa opintoja), opintolainan ottaminen tai vanhemmilta rahan pummaaminen (ei mikään vaihtoehto suurimmalle osalle ihmisistä, amerikka-meinkinkiä..)
 
Itse maksan vuokraa 250 euroa kuussa, eli kun asumislisää saa sen 170 euroa jää opintorahaa 180 euroa käteen kuussa. Päädyin sitten sellaiseen ratkaisuun että nostan nämä muutamat ekat vuodet opintolainaa. Sen kanssa rahat nipinnapin riittävät, mutta lainanotto ei varmasti sovi kaikkien ihmisten tulevaisuudensuunnitelmiin, kun työpaikka ei akateemisilla tutkinnoilla ollenkaan varma, eikä monen humanistisen alan palkatkaan päätä huimaa.
 
Lopuksi haluan vielä todeta että yliopistot ovat TIEDEkorkeakouluja, joiden tarkoitus pitäisi olla koulutuksen lisäksi uuden tiedon etsiminen, tutkimus ja ylipäätään koko ihmiskunnan sivistyksen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kehittäminen eteenpäin. Jos halutaan nopeuttaa työvoiman saatavuutta, kannattaisi varmaan tiputtaa yliopistojen sisäänottoja ongelmallisimmilla aloilla ja nostaa samojen alojen sisäänottoa ammattikorkeakouluissa. Hätäilemällä ei synny kuin kusipäisiä lapsia, akateeminen vapaus tulee säilyttää.

sormunen:
Kyllä monenlaista valvontaa voitaisiin kiristää...
 
...Tekijänoikeusjärjestöjen toimia etc.
 
Anarkiapurilainen:
Kokonaisuutena opintotuki on oikeasti vähäisempää kuin mitä esim. täysin persaukinen ei-opiskeleva ihminen voi kaupungin tai kunnan sosiaalihuollolta saada
 
Vielä kun tällä hetkellä akateemistenkin työttömyys taitaa olla nousussa, ihmetyttää ketä noiden opiskelujen lyhentäminen hyödyttää. Jos jollain aloilla aivan valtava työvoimapula tulee, eiköhän osa opiskelijoista ole valmiita tekemään töitä opiskelujen ohella aivan kuten tähänkin asti.

Kokonaisuutena opintotuki on oikeasti vähäisempää kuin mitä esim. täysin persaukinen ei-opiskeleva ihminen voi kaupungin tai kunnan sosiaalihuollolta saada. 259 euroa + 80 % asumiskuluista 214 euroon asti. Melkoinen laihialainen fakiiri saa olla että noilla tuilla pystyy elämään, vaihtoehdoksi jää joko osa-aikainen työssäkäynti (hidastaa opintoja), opintolainan ottaminen tai vanhemmilta rahan pummaaminen (ei mikään vaihtoehto suurimmalle osalle ihmisistä, amerikka-meinkinkiä..)
 
Kesäksi kato mennään kattomaan ku paperikoneet pyörii =)
Johan riittää talveksikin.
 
Ei opintotuella elämään pysty, tai pystyy mutta ei se herkkua ole. Kokeilin kerran hyvikseni.
 
Kyllä tätä nyt oikeastaan kestää kun tietää että joskus vielä koittavat paremmat ajat ja 3500e:n kuukausipalkka :)
 
Toista se on esimerkiksi työttömillä ja työkyvyttömillä kun ei ole paremmasta tietoa, voi ruveta ahistamaan. En ole kateellinen heille.

Onkohan kukaan näistä "loisimisesta" valittavista ihmisistä oikeasti perehtynyt siihen paljonko korkeakouluopiskelija voi rahaa KELA:lta saada?
 
Oletkohan sinä perehtynyt siihen, paljonko vuoden opiskelu yliopistossa maksaa? Se, että tämän lisäksi opiskelijalle vielä maksetaan siitä on aika harvinaista tässä maailmassa.

Oletkohan sinä perehtynyt siihen, paljonko vuoden opiskelu yliopistossa maksaa? Se, että tämän lisäksi opiskelijalle vielä maksetaan siitä on aika harvinaista tässä maailmassa.
 
http://www.joensuu.fi/lehdisto/mit%E4maksaa.rtf
 
"Mitä yliopistokoulutus maksaa?
 
Joensuun yliopisto käytti perustutkintokoulutukseen vuonna 2001 yhteensä yli 137 miljoonaa markkaa. Tällä summalla “tuotettiin” yhteensä yli 133600 opintoviikkoa eli yhden suoritetun opintoviikon hinta oli keskimäärin 1000 mk. Kalleimmat opintoviikot olivat kemiassa (3028 mk), fysiikassa (2528 mk) ja biologiassa (2411 mk). Halvimmat opintoviikot syntyivät oikeustieteissä (273 mk), sosiologiassa (445 mk) ja yhteiskuntapolitiikassa (463 mk).
 
Laitoskohtaiset opintoviikkohinnat korreloivat myös laitoksilla suoritettujen maisterin tutkintojen kustannuksiin. Vuonna 2000 kalleimmat maisterit valmistuivat kemiassa (452.275 mk), biologiassa (368.162 mk), fysiikassa (343.173 mk) ja kansainvälisessä viestinnässä Savonlinnassa (318.644 mk). Halvimmat maisterin tutkinnot tuotettiin oikeustieteissä (72.147 mk), taloustieteissä (100.819 mk), yhteiskuntapolitiikassa (102.165 mk) ja sosiologiassa (103.923 mk). Keskimääräinen maisterin tutkinnon kustannus Joensuun yliopistossa vuonna 2001 oli 233.572 mk ja keskimääräinen laajuus oli 187 opintoviikkoa. Maisterin tutkinto suoritettiin keskimäärin 6 vuodessa.
 
Perustutkinto-opiskelijaa kohden käytettiin Joensuun yliopistossa vuonna 2001 rahaa 23.800 mk, kun valtakunnallisesti vastaava luku oli 19.700 mk/opiskelija. Kustannukset opiskelijaa kohden jakaantuivat koulutusaloittain seuraavasti:
 
Joensuun yliopisto Koko maa
 
Teologinen 22.700 mk 12.800 mk
Humanistinen 18.800 mk 14.300 mk
Kasvatustieteellinen 27.100 mk 30.800 mk
Yhteiskuntatieteellinen 12.300 mk 14.300 mk
Psykologian 24.900 mk 18.300 mk
Luonnontieteellinen 31.900 mk 22.900 mk
Maatalous-metsätieteellinen 35.500 mk 31.000 mk
 
Kustannuksia kohottavia seikkoja Joensuun yliopistossa ovat mm. toimiminen usealla kampuksella (Joensuu ja Savonlinna), humanistisella alalla kielipainotteisuus ja luonnontieteellisellä alalla laboratorioaineiden runsaus."
 
Summat saattavat vaikuttaa isoilta, mutta väitän että valtiolta menee yhteen korkeakouluopiskelijaan vähemmän rahaa vuodessa kuin yhteen vankiin tai varusmieheen. (Tämä on vain mutua, todistakaa vääräksi jos jaksatte..)
 
EDIT: Niin joo, totta kai suomalainen opiskelija on todella etuoikeutettu jos verrataan tilannetta maailmalla keskimäärin. Koulutus on kuitenkin mielestäni heti terveydenhuollon jälkeen tärkein hyvinvointiyhteiskunnan tukipilari johon kuuluu panostaa.

Mielenkiintoista tässä keskustelussa on se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehokas opistotasoinen koulutus romutettu maastamme. Opistojen status on muutettu "korkeakouluksi" lähinnä pidentämällä työharjoittelua, antamalla vastaavista kursseista enemmän opintoviikkoja ja lisäämällä päättötyön opintoviikkomäärää marginaalisella tasovaatimusten korotyksella.
 
Eli tilanne suomeksi: yhden laitoksen tehokkuus romutetaan (yo-pohjainen kauppaopisto 2 vuotta -> AMK 3,5 vuotta), toiset halutaan ylitehostaa tarkoitustaan vastaamattomiksi.
 
Jokaisen pitäisi tajuta, että 70% ikäluokasta on mahdotonta korkeakouluttaa siinä mielessä kuin suurin osa ihmisistä korkeakoulun tajuaa. Varsinaista herrakansaa tässä oltaisiin jos tuo määrä/ikäluokka todellakin olisi kykenevä ja motivoitunut moiseen.
 
Ei ole nyt tarkoitus loukata AMK-opiskelijoita, olen minäkin siellä aikaani viettänyt. Hyvää ja laadukasta opetusta, mutta se voisi olla todellakin paljon tehokkaampaa. Opistossakin on tullut oltua. Ja yliopistossa.
 
Ja mielipiteenäni sanon kokemusteni pohjalta etten kyllä sitä KORKEAKOULU-termiä ymmärrä tässä yhteydessä. Mutta kai se on hienoa esitellä ulkomailla että meillä korkeakoulutetaan porukka niin vallan perhanasti. Onhan vastaavasti Britanniassakin "yliopistoja" joka kulmalla.
 
Tehostamisen varaa on paljon muuallakin kuin yliopistoissa.

...Lopuksi haluan vielä todeta että yliopistot ovat TIEDEkorkeakouluja, joiden tarkoitus pitäisi olla koulutuksen lisäksi uuden tiedon etsiminen, tutkimus ja ylipäätään koko ihmiskunnan sivistyksen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kehittäminen eteenpäin. Jos halutaan nopeuttaa työvoiman saatavuutta, kannattaisi varmaan tiputtaa yliopistojen sisäänottoja ongelmallisimmilla aloilla ja nostaa samojen alojen sisäänottoa ammattikorkeakouluissa. Hätäilemällä ei synny kuin kusipäisiä lapsia, akateeminen vapaus tulee säilyttää.
 
Tästä ja muustakin plussaa anarkiaburgerille!

Mielenkiintoista tässä keskustelussa on se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehokas opistotasoinen koulutus romutettu maastamme.
 
Eik myös yliopisto ole ihan hyvää vauhtia romuttumassa?

Jokaisen pitäisi tajuta, että 70% ikäluokasta on mahdotonta korkeakouluttaa siinä mielessä kuin suurin osa ihmisistä korkeakoulun tajuaa. Varsinaista herrakansaa tässä oltaisiin jos tuo määrä/ikäluokka todellakin olisi kykenevä ja motivoitunut moiseen.
 
Itsekin olen samaa monesti ihmetellyt ja olen täsmälleen samaa mieltä. Mikä arvo se on, jos keinotekoisen korkea prosenttiosuus ikäluokasta on nimellisesti korkeakoulutettu? Ammatillisen koulutuksen aliarvostaminen ei sekään ole kovin kauaskantoista.
 
Eik myös yliopisto ole ihan hyvää vauhtia romuttumassa?
 
Kuinka niin?

Mutta oikeasti nämä kaikki esitykset taitavat vain olla juoni, jolla saadaan pidettyä opiskelija-aktivistit kiireisinä. Eivätpä ehdi mankumaan lisää rahaa kun kokoajan uhkaillaan ties millä.. Pari kertaa vuodessa pistetään joku paperi julkisuuteen jossa ollaan lopettamassa milloin mitäkin tukea ja oikeutta. Siitä sitten meuhkataan turuilla ja toreilla, eikä kukaan muista taistella opintotuen korotuksen puolesta.
 
Hiukan myöhässä liityn keskusteluun, enkä edes loppupään ajatelmia lukenut, mutta tuossa N_Batesin jutussapa oli kokonaisuudessaan ihan täyttä asiaa ja voin yhtyä mielipiteisiinsä täysin. Ja lainasin siitä siksi juuri tuon edellämainitun, että uskon itsekin "uhkauksien" olevan juuri taktiikka tukien ja etuuksien parantamisvaateiden hiljentämiseksi.
 
Voisi varmaankin olla vaikka Vanhasen mietelmää seuraavantyyppinen:
 
"Kappas. Opiskelijat vaativat etuuksiensa parantamista. Milläs sellaset tukikorotukset maksettais, vaikka kuinka tarpeellisia olisivat? Ei millään, eli hiljennetäänpä vaateet uhkaamalla opiskelijoita etuuksien heikennyksellä. Jos uhkaukset eivät sitten toteudukaan, nehän on enemmän kuin tyytyväisiä siihen että saavat sentään pitää tämänhetkiset almunsa, eivätkä sitten tohdi enää vaatia mikään sortin korotuksia."

Tämä ei nyt suoraan liity aiheeseen, mutta mutta...
 
Masentaako ketään muuta tämä nykyinen meno, että joka penniä pitää venyttää viimesen päälle ja kaikesta etsitään koko ajan uusia mahdollisuuksia säästää? Samaan aikaan käytetään valtion ja veronmaksajien rahoja aivan käsittämättömiin turhanpäiväisyyksiin, kuten digi-TV:hen. Ja nykyään on melkein joka kodissa jo 3 vanhaa tietokonetta ja dvd-soitin, jota ilman voisi varmaan kuitenkin elää ihan onnellisena.
 
Eli elintaso on nykyään sitä, että kotoa löytyy jokaikinen sähkövempain mitä rahalla saa. Samalla sairaalat, koulut, poliisi jne... joutuu taistelemaan olemassaolostaan, koska niiden tuottamat palvelut eivät tuota välittömästi laskettavissa olevaa rahallista voittoa. Minua ainakin vituttaa. Maksan veroni mielelläni, mikäli sillä tavalla tosiaan tuetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja. Mutta niitä karsitaan kuitenkin jatkuvasti.

Opetusministeriöltä kuulemani mukaan opintoja rajataan yhdeksään vuoteen, eikä kuuteen kuten täällä mainittiin... Ja esim. armeijan tai joku muu syyn vuoksi ei viedä päivääkään tästä opintoajasta.
 
Lisäksi kesken jääneet opinnot voi suorittaa loppuun, kunhan vaan tekee selkeän ja tiiviin opintosuunnitelman.

Masentaako ketään muuta tämä nykyinen meno, että joka penniä pitää venyttää viimesen päälle ja kaikesta etsitään koko ajan uusia mahdollisuuksia säästää? Samaan aikaan käytetään valtion ja veronmaksajien rahoja aivan käsittämättömiin turhanpäiväisyyksiin, kuten digi-TV:hen.
 
Kyllähän tuo vituttaa. Ihmeellistä, että tälläiset kiristysvaatimukset ja "lusmuilu"syytökset kohdistetaan aina juuri opiskelijoihin, työttömiin, maahanmuutajiin ym. alhaisen tulotason ryhmiin. Harvoinpa kuulee kritisoitavan esim. valtion suuryrityksille maksamia miljoonien eurojen tutkimus- ja kehitysrahoituksia tai vaadittavan julkisen hallinon tehostamista.
 
Sori, meni vähän off-topikiksi.