Kitarat: soittaminen ›

Kyllä mä silti ennemmin suosittelen melodioiden alkulähteeksi Beatlesia kuin Friedmania, vaikka tilupetteriksi harmillisen musikaalista tavaraa Marty vetääkin. :)

Jucciz: Kyllä mä silti ennemmin suosittelen melodioiden alkulähteeksi Beatlesia kuin Friedmania, vaikka tilupetteriksi harmillisen musikaalista tavaraa Marty vetääkin. :)
 
Oot oikeassa. Friedmanin soitto on enemmänkin harmoniantajua kehittävää, mikä on vähän eri juttu kuin melodiataju. Harmoniataua kehittävää musiikkia pystyisi nimeämään enemmänkin, mutta melodioiden kanssa on paha, se kun tuntuisi olevan enemmän musatyyliin sidonnainen juttu.

Jucciz: Kyllä mä silti ennemmin suosittelen melodioiden alkulähteeksi Beatlesia kuin Friedmania, vaikka tilupetteriksi harmillisen musikaalista tavaraa Marty vetääkin. :)
 
Eikös se ole hyvä juttu jos tilupetteri on musikaalinen myös? =)

Aikoinaan kai opettajani laitto jonkun Vinnien biisin opeteltavaksi, aika etevä tiluttelemaan se kyllä on, ihan hauskaa kamaa

Toinen melodinen tilusankari on mun mielestä Nuno Bettencourt. Kaikille ei varmasti putoile, mutta Extremen 2. ja 3. levyllä sen sooloilut on aivan mahtavia. Niitä sen muita bändejä/projekteja en ole valitettavasti paljon kuullut. Sillä on myös mielenkiintoinen tyyli koristella rytmisoittoa erilaisilla pikkukikoilla.

aalataur: Toinen melodinen tilusankari on mun mielestä Nuno Bettencourt. Kaikille ei varmasti putoile, mutta Extremen 2. ja 3. levyllä sen sooloilut on aivan mahtavia. Niitä sen muita bändejä/projekteja en ole valitettavasti paljon kuullut. Sillä on myös mielenkiintoinen tyyli koristella rytmisoittoa erilaisilla pikkukikoilla.
 
Comp, ite diggailen kans äijän soittoa, makee saundi. Saa hyvän grooven aikaan.

Jankku: Comp, ite diggailen kans äijän soittoa, makee saundi. Saa hyvän grooven aikaan.
 
Groove ja groove... Kuulemani mukaan aivan yliarvostettu heppu. Kotimaastakin löytyy groovaavampaa kitarointia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=JAbjaTIZVws

-Cale: Groove ja groove... Kuulemani mukaan aivan yliarvostettu heppu. Kotimaastakin löytyy groovaavampaa kitarointia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=JAbjaTIZVws
 
Timppa on tuttu kaveri... Enkä ole missään vaiheessa väittänytkään etteikö Timo (tai joku muu, mikä?) groovaisi? ;)

Jankku: Timppa on tuttu kaveri... Enkä ole missään vaiheessa väittänytkään etteikö Timo (tai joku muu, mikä?) groovaisi? ;)
 
Ps. Perehtyisin ensin henkilöiden soittoon, ennenkö lähtisin parjaamaan heitä muusikoiden.netissä.

Jankku: Ps. Perehtyisin ensin henkilöiden soittoon, ennenkö lähtisin parjaamaan heitä muusikoiden.netissä.
 
Mistä päättelet etten ole perehtynyt?

aalataur: Toinen melodinen tilusankari on mun mielestä Nuno Bettencourt. Kaikille ei varmasti putoile, mutta Extremen 2. ja 3. levyllä sen sooloilut on aivan mahtavia. Niitä sen muita bändejä/projekteja en ole valitettavasti paljon kuullut. Sillä on myös mielenkiintoinen tyyli koristella rytmisoittoa erilaisilla pikkukikoilla.
 
Ehdottomasti. Nuno Bettencourt on myös yksi tämän genren soittaja, joka oikeasti kuuntelee alla soivaa harmoniaa, ja tekee sen myös soitossaan erittäin selväksi. Mun mielestäni kuitenkin parasta Nuno Bettencourtin soitossa on se mieletön groove ja svengi, sekä ylipäätään todella oivaltavat rytmiset ideat.

kimurantti1: Ehdottomasti. Nuno Bettencourt on myös yksi tämän genren soittaja, joka oikeasti kuuntelee alla soivaa harmoniaa, ja tekee sen myös soitossaan erittäin selväksi. Mun mielestäni kuitenkin parasta Nuno Bettencourtin soitossa on se mieletön groove ja svengi, sekä ylipäätään todella oivaltavat rytmiset ideat.
 
Näinpä. Mahtavaa komppausta, hienoja riffejä ja hyvää rytmiikkaa sooloissakin. Näin bändin Kultsalla 1991 Pornograffitti -rundilla ja kyllä vakuutti. Ainoa juttu, mikä häiritsi oli totaalinen improvisaation puute. Kaikki oli etukäteen tsekattua. Olisi kiva kuulla Nunon heittäytyvän viisiminuuttiseen funk/fuusio -jamisooloon... Toimisikohan?

T-Stag: Olisi kiva kuulla Nunon heittäytyvän viisiminuuttiseen funk/fuusio -jamisooloon... Toimisikohan?
 
Sillä on niin hyvä time, etten keksi miksei toimisi. :-)

kimurantti1: Sillä on niin hyvä time, etten keksi miksei toimisi. :-)
 
En mä sitä timea epäilekkään, vaan ajatuksia herättää se, pystyykö Nuno luomaan melodiat lennosta ja liikkumaan musikaalisesti improvisoitujen ideoidensa ja ennalta harjoitellun matskun välillä. Yksittäinen likki voi kuulostaa todella irtonaiselta, jos siihen ei tule musikaalisesti sisään ja siitä pääse musikaalisesti ulos...

T-Stag: En mä sitä timea epäilekkään, vaan ajatuksia herättää se, pystyykö Nuno luomaan melodiat lennosta ja liikkumaan musikaalisesti improvisoitujen ideoidensa ja ennalta harjoitellun matskun välillä. Yksittäinen likki voi kuulostaa todella irtonaiselta, jos siihen ei tule musikaalisesti sisään ja siitä pääse musikaalisesti ulos...
 
Joo, toi on niin totta, ja itse asiassa yksi (niistä monista) omistakin ongemista vielä. Eikös YouTubessa ole jotain impropätkiäkin Bettencourtilta? Ei mitään kovin pitkiä, mutta jotain perusrokkivetoja, joiden soolot ei todellakaan kuulosta sävelletyiltä.
 
Oon miettinyt tuota soolohommaa rokissa ja jazzissa, tai siis popmusassa ja sitten enemmän improvisaatioon perustuvassa musassa. Jos mietitään periaattellisia eroja noista tyyleistä, niin perus popmusassa soolot on paljon lyhyempiä, usein sen 8-,16- tai joskus 32-tahtia. Musta tuntuu, että vasta vähintään 16-tahdin mittaisessa pätkässä on ylipäätään edes aikaa sen kummemmin kehitellä mitään ideoita, siis tilaa oikeasti improvisoida. Myöskin jos biisistä on läpi sävellettyä ja sovitettua kamaa 95%, niin se asettaa aika tiukat raamit solistille. Siispä popmusassa soolot ei usein ole sooloja ihan samassa mielessä kuin improvisoidussa musassa, vaan ennemminkin välisoittoja. Nunohan on kuitenkin koko uransa soittanut poppia.
 
Harva soittaja on herra vieraalla maalla. Veikkaisin että vähänkään Extremeltä haiskahtavaan ja ylipäätään säröisempään rokkiin ideoita löytyy vaikka kuinka paljon, ja nimenomaan niihin "välisoittoihin". Mutta sitten jos haetaan "Miles Davismaisen" (hieno sana, eikö?) taitavaa ideoiden kehittelyä, tilan käyttöä ja kappaleen rakentamista lennosta, niin ollaan ehkä vähän liian vieraalla maalla. Mutta kuka tietää, niin kun sanoit, "olisi kiva kuulla". Nuno kuitenkin vaikuttaisi vähän keskimääräistä musikaalisemmalta tämän genren soittajalta.

Taas sunnuntairämpyttelijän jorinoita väliin, mutta mun mielestä improvisointitaito on suuresti yliarvostettua. Ei improttu soolo koskaan mun mielestä voi kuulostaa yhtä hyvältä kuin läpisävelletty. Tai ainakin hyvin harvoin. Harvempi pystyy lonkalta heittämään mitään huippusooloa. Yleensä kun perussoittaja yrittää improvisoida niin seuraus on jotain pentatonista runkkausta ja irtonaisia likkejä henkilön "lickivarastosta" perä perään. Järkevämpää mielestäni säveltää soolo nuotti nuotilta ja soittaa se suht samanlaisena keikoilla, ehkä pieniä muutoksia tekemällä. Melodiat on soolossa ihan yhtä tärkeitä kuin muualla biisissä, ei laulajakaan keksi melodioita hatusta vetämällä (ainakaan kokonaan).
 
Nuno soittaa tosi puhtaasti ja vaivattoman näköisesti soolonsa myös livenä, mitä olen videoita nähnyt, sekin jo on hatunnoston arvoinen suoritus niiden teknisyyden huomioonottaen. Improvisointia en ole häneltä vissiin nähnyt. Olishan se hienoa jos pystyisi improamaan hienon kuuloisia ja melodisesti ehjiä sooloja, mutta harva pystyy.

aalataur: Taas sunnuntairämpyttelijän jorinoita väliin, mutta mun mielestä improvisointitaito on suuresti yliarvostettua... Harvempi pystyy lonkalta heittämään mitään huippusooloa. Yleensä kun perussoittaja yrittää improvisoida niin seuraus on jotain pentatonista runkkausta ja irtonaisia likkejä henkilön "lickivarastosta" perä perään... Olishan se hienoa jos pystyisi improamaan hienon kuuloisia ja melodisesti ehjiä sooloja, mutta harva pystyy.
 
Huh huh. Nyt tulee aika ristiriitaista tekstiä. Miten joku asia, johon harva pystyy voi samaan aikaan olla "suuresti yliarvostettua"? Tsekkaapas alkajaisiksi vaikka näiden herrojen improvisointia youtubesta:
 
Pat Metheny
Michael Brecker
Brett Garsed
Guthrie Gowan
Allan Holdsworth
Scott Henderson
 
Jokainen heistä on huippuimprovisoija ja esimerkkejä löytyy lisää...

T-Stag: Huh huh. Nyt tulee aika ristiriitaista tekstiä. Miten joku asia, johon harva pystyy voi samaan aikaan olla "suuresti yliarvostettua"? Tsekkaapas alkajaisiksi vaikka näiden herrojen improvisointia youtubesta:
 
Pat Metheny
Michael Brecker
Brett Garsed
Guthrie Gowan
Allan Holdsworth
Scott Henderson
 
Jokainen heistä on huippuimprovisoija ja esimerkkejä löytyy lisää...
 
No pittääpä kuunnella. Holdsworthin tunnen nimeltä ja Methneyn, mutta enpä ole kuullu liiemmin kyseisten herrojen soittoa :o
 
Mutta pääpointti oli ettei monetkaan soolokitaristit kuulosta hyviltä, vaikka ne säveltäisikin soolonsa. Että hyvä jos kuulostaa hyvältä edes etukäteen säveltämällä.

aalataur: Yleensä kun perussoittaja yrittää improvisoida niin seuraus on jotain pentatonista runkkausta ja irtonaisia likkejä henkilön "lickivarastosta" perä perään.
 
Tämä kommentti kielisi vähän siitä, ettet ole perehtynyt muuta kuin rock- ja hevimusaan. Tosiaan, blues-, jazz- ja fuusiomusaan kannattaa tutustua, jos haluaa saada järkevän käsityksen siitä, mihin improvisoiva soittaja parhaimmillaan pystyy. Tällä en missään nimessä tarkoita sitä, että em. genrejen soittajat olisivat jotenkin rock- ja hevimuusikoita parempia, vaan sitä, että noihin tyyleihin kuuluu improvisointi niin paljon keskeisemmin, että tuon tyylisen musan soittajat ovat sitä myös tehneet ja harjoitelleet todella paljon enemmän kuin tavan rock- ja hevikitaristit. Tästä syystä noiden tyylien edustajat usein myös saavat improvisoidessaan huomattavasti järkevämpää tavaraa soittimesta ulos, ja paljon paljon muutakin, kuin lickivarastosta repäistyä pentatonista runkkausta.
 
E: Olethan muuten nähnyt Marty Friedmanin "Melodic Control" -videon? Kuten aiemmin mainitsin, niin siellä Friedman selittää omaa tapaansa rakentaa fraaseja ja improvisoida. Kyseessä on aivan sama tapa, jota mm. improvisoivat jazzmuusikot ihan alusta lähtien treenaavat ja tekevät, ja kas kummaa, musta Friedman saa improvisoidessaankin soittimestaan ulos huomattavasti mielenkiintoisempaa tavaraa kuin mitä suurin osa muista saman genren kolleegoistaan ikinä, oli soolot sitten etukäteen mietittyjä tai ei.