Kitarat: kitarakamat ›

Ne jotka ovat kokeilleet molempia, niin kertokaapa, että minkälainen soundiero on Marsun 1959:n ja 1987:n välillä?

Mallit 1959 ja 1987 ei kerro yksiselitteisesti mitä soundia ne edustaa. Lisäksi tarvitaan vahvistimen valmistusvuosi ja mahdollisesti kytkentään liittyviä yksityiskohtia, samat mallit kun soundasivat eri vuosina erilaisilta. Esim. vuoden -65 1959 vrs. vuoden -75 1959.
 
Yleisellä tasolla: Pääsääntöisesti 100 W soundaa isommalta kuin 50 W eikä kyse ole siis vain desibelierosta (jota teoriassa on vain n. 3 dB) vaan myös taajuusvasteesta: Isompi ulostulomuuntaja -> ennemmän botnea jne.
 
Eli ainakin vuodet kehiin niin voidaan jotain vertailuja suorittaakin.

jlummaa: Mallit 1959 ja 1987 ei kerro yksiselitteisesti mitä soundia ne edustaa. Lisäksi tarvitaan vahvistimen valmistusvuosi ja mahdollisesti kytkentään liittyviä yksityiskohtia, samat mallit kun soundasivat eri vuosina erilaisilta. Esim. vuoden -65 1959 vrs. vuoden -75 1959.
 
Yleisellä tasolla: Pääsääntöisesti 100 W soundaa isommalta kuin 50 W eikä kyse ole siis vain desibelierosta (jota teoriassa on vain n. 3 dB) vaan myös taajuusvasteesta: Isompi ulostulomuuntaja -> ennemmän botnea jne.
 
Eli ainakin vuodet kehiin niin voidaan jotain vertailuja suorittaakin.
 
Jotenkin nyt veikkaisin että tarkoitetaan nykyisiä reissuemalleja.

jlummaa: Mallit 1959 ja 1987 ei kerro yksiselitteisesti mitä soundia ne edustaa. Lisäksi tarvitaan vahvistimen valmistusvuosi ja mahdollisesti kytkentään liittyviä yksityiskohtia, samat mallit kun soundasivat eri vuosina erilaisilta. Esim. vuoden -65 1959 vrs. vuoden -75 1959.
 
Yleisellä tasolla: Pääsääntöisesti 100 W soundaa isommalta kuin 50 W eikä kyse ole siis vain desibelierosta (jota teoriassa on vain n. 3 dB) vaan myös taajuusvasteesta: Isompi ulostulomuuntaja -> ennemmän botnea jne.
 
Eli ainakin vuodet kehiin niin voidaan jotain vertailuja suorittaakin.
 
Joo, onhan se totta, että etenkin noiden alkupään mallien suhteen vahvistimien komponenttiratkaisut elivät hienoisesti. Mutta jos ajatellaan noin yleisellä tasolla näitä kahta vahvistinta ja vaikka re-issueita, joista 1959SLP edustanee 60-luvun soundia ja 1987X aikaisen 70-luvun soundia, niin miten näissä vahvistimissa eroaa esim.
- särön määrä: esim. irtoaako molemmista yhtä paljon säröä?
- säröytyykö 50-watin laitos merkittävästi aikaisemmin kuin isoveljensä?
- vaatiiko 1959 merkittävästi enemmän huudatusta, ennen kuin soundi yleisesti ottaen aukeaa?
- onko soittotatsilla & skittavolalla kikkailu molemmilla vahvistimilla yhtä antoisaa: esim. onko särön kontrolloitavuus molemmissa laitteissa samanlaista skittavolalla & tatsilla?

Grabel: Joo, onhan se totta, että etenkin noiden alkupään mallien suhteen vahvistimien komponenttiratkaisut elivät hienoisesti. Mutta jos ajatellaan noin yleisellä tasolla näitä kahta vahvistinta ja vaikka re-issueita, joista 1959SLP edustanee 60-luvun soundia ja 1987X aikaisen 70-luvun soundia, niin miten näissä vahvistimissa eroaa esim.
- särön määrä: esim. irtoaako molemmista yhtä paljon säröä?
- säröytyykö 50-watin laitos merkittävästi aikaisemmin kuin isoveljensä?
- vaatiiko 1959 merkittävästi enemmän huudatusta, ennen kuin soundi yleisesti ottaen aukeaa?
- onko soittotatsilla & skittavolalla kikkailu molemmilla vahvistimilla yhtä antoisaa: esim. onko särön kontrolloitavuus molemmissa laitteissa samanlaista skittavolalla & tatsilla?
 
Vertailtiin joskus vanhojen 1959 nuppien soundieroja ja oma SL vm-69 vaati paljon enemmän volumea että se olisi ollut yhtä säröllä kuin kaverin SL vm-68, joka oli se Pleximarsu. Muistaakseni vuoden -69 malleissa ei tapahtunut muuta muutosta kuin etulevyn vaihtuminen plexistä alumiiniin saman vuoden kesäkuun lopussa. Oma SL on heinäkuulta alumiinisella etulevyllä.

H.Corruption: Vertailtiin joskus vanhojen 1959 nuppien soundieroja ja oma SL vm-69 vaati paljon enemmän volumea että se olisi ollut yhtä säröllä kuin kaverin SL vm-68, joka oli se Pleximarsu.
 
Oliko vahvareiden putkituksessa merkittäviä eroja?
 
Noissa vanhoissa peleissä yksilöiden väliset erot ovat epäilemättä suuria mm. siksi, että komponentit ovat ikääntyneet eri tavalla ja vahvarit ovat olleet mahdollisesti hyvinkin erilaisissa käytöissä ja toisia myllyjä on käytetty enemmän ja toisia vähemmän jne.
 
Itseäni on alkanut kevyesti himottamaan joko 1959:n tai 1987:n hommaaminen. Vanhoissa laitteissa olisi tietenkin oma hohtonsa, mutta niiden osalta ei oikein koskaan tiedä, että milloin ne kosahtavat. Korjaus olisi tietenkin suht helppoa, kun yksinkertaisista vahvareista on kyse. Toisaalta taasen jos hommais jonkun uuden pelin, niin silloin voisi olettaa, että huolettomia vuosia olisi tiedossa aikas paljon, ennen kuin mitään sen suurempia remontteja ilmaantuisi.

Itseäni on alkanut kevyesti himottamaan joko 1959:n tai 1987:n hommaaminen. Vanhoissa laitteissa olisi tietenkin oma hohtonsa, mutta niiden osalta ei oikein koskaan tiedä, että milloin ne kosahtavat. Korjaus olisi tietenkin suht helppoa, kun yksinkertaisista vahvareista on kyse. Toisaalta taasen jos hommais jonkun uuden pelin, niin silloin voisi olettaa, että huolettomia vuosia olisi tiedossa aikas paljon, ennen kuin mitään sen suurempia remontteja ilmaantuisi.
 
Melkeinpä uskaltaisin väittää, että asia on juurikin päin vastoin.

päänahka: Melkeinpä uskaltaisin väittää, että asia on juurikin päin vastoin.
 
Jaa, kerro toki hieman enemmän ajatuksesi taustasta - olisi ihan mielenkiintoista kuulla, kun jäsenkuvauksesi perusteella vietät aikaa elektroniikan parissa keskimääräistä heppua enemmän. Itse ajattelen komponenttien kestoa, että vanhoihin alkuperäiskunnossa oleviin vahvistimiin saa varautua ihan aiheesta mm. konkkaremonttiin, kun taas uusissa vahvareissa komponentitkin ovat luonnollisesti hieman tuoreemmat. Toinen tekijä on komponenttien kehitys, että olettaa voisi, että uusien komponenttien materiaalit olisivat parempia kuin vanhojen ja sitä kautta luotettavuus paranisi. Toisaalta taas, jos vahvistin on toiminut moitteetta esim. luokkaa 30 vuotta, niin silloin komponentit ovat ainakin minun mielestä toimineet luotettavasti ;) Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa varmasti monta tekijää, eikä tulkinnat ole varmastikaan yksiselitteisiä.

Grabel: Oliko vahvareiden putkituksessa merkittäviä eroja?
 
Noissa vanhoissa peleissä yksilöiden väliset erot ovat epäilemättä suuria mm. siksi, että komponentit ovat ikääntyneet eri tavalla ja vahvarit ovat olleet mahdollisesti hyvinkin erilaisissa käytöissä ja toisia myllyjä on käytetty enemmän ja toisia vähemmän jne.
 
Itseäni on alkanut kevyesti himottamaan joko 1959:n tai 1987:n hommaaminen. Vanhoissa laitteissa olisi tietenkin oma hohtonsa, mutta niiden osalta ei oikein koskaan tiedä, että milloin ne kosahtavat. Korjaus olisi tietenkin suht helppoa, kun yksinkertaisista vahvareista on kyse. Toisaalta taasen jos hommais jonkun uuden pelin, niin silloin voisi olettaa, että huolettomia vuosia olisi tiedossa aikas paljon, ennen kuin mitään sen suurempia remontteja ilmaantuisi.
 
Kummassakin taisi olla Philipsin ECC83:t ja EL34:t.
 
Mun SL täyttää pyöreät heinäkuussa ja ainoat osat putkia lukuunottamatta, jotka on vaihdettu ovat suotokonkat ja verkkomuuntaja. Verkkomuuntaja kärähti kun EHX:n boosterin kanssa tuli luukutettua nuppia potikat kaakossa liian kauan. Näissä vanhoissa koneissa muuntajat ovat se heikoin lenkki, mutta myös osaltaan "sen" soundin takana. Liian naftiksi mitoitettuina ovat vaan herkempiä hajoamaan. Muutenhan nää on lähes ikuisia.

päänahka: Esimerkiksi omassa nupissani jouduin vaihtamaan suotokonkan noin vuoden käytön jälkeen, mikä on mielestäni melko kohtuutonta.
 
Mikä nuppi oli kyseessä? Vaikka merkki/malli olisi mikä, niin toi on kyllä vähän merkillistä.. Saitko korjauksen takuuseen?

Grabel: Mikä nuppi oli kyseessä? Vaikka merkki/malli olisi mikä, niin toi on kyllä vähän merkillistä.. Saitko korjauksen takuuseen?
 
Nyt ajautuu vähän sivuraiteille jo. Mutta Engl Thunder oli nuppi. En jaksanut ottaa edes selvää takuuhuollosta, koska Thomannilta ostin. Yksi konkka nyt ei paljoa maksa eikä ollut vaikea vaihtaa. Muutenkin taisin jo siinä vaiheessa olla tehnyt modauksia, niin takuu taisi mennä jo siinä.