Elektroniikka ja soitinrakennus ›

terppa.
 
Pikku propleemi, putket käy edelleen liian kuumina vaikka vaikka bias-potikasta virrat säädetty minim.
 
käsittääkseni tätä bias -potikan säätöaluetta pystyy muuttamaan/laajentamaan vastuksen arvoa muuttamalla?
 
Osaisikohan kukaan auttaa?
 
Nyt virrat säätöalue minimissään n.56Ma ja pitäisi sada tiputettua n. 40-45Ma tienoille.
 
Vahvistin VHT2150 eikä schemoja ole löytänyt.. mutta omalla sivulla kuva piirilevystä potikoineen vastuksineen. R123?
 
plate voltage n.656V ja kt88 tuubit kyseessä, niin pystyisikö tästä yhtään päättelemään minkä kokoinen vastus siellä nyt voisi olla ja mihin suuntaan sitä mahtollisesti pitäisi muuttaa?
reilu 20% pitäisi siis saada tiputettua..
 
jelppivä pliis.
 
t:pekka
 
ps. N.50% nykyputkien kanssa sama ongelma ja hankalaa aina etsiä sokkona niitä kylmimpiä pareja ja nyt ei oikein enää vaihtoehtona.

En osaa varsinaiseen kysymykseen vastata, mutta oletko kysellyt asiasta suoraan valmistajalta? Olen pari kertaa mailaillut sinne kysymyksiä liittyen tuohon sun vanhaan nuppiin ja aina on tullut ihan avuliaita vastauksia. Skemojakin saattaa irrota, ainakin jos koitat vakuutella olevasi huoltomies ;)
 
Vanhan Fifty/ST:n skemoja ei tosin löytynyt, koska tehtaalla ei kuulemma ole edes piirretty tuohon malliin kunnollisia piirustuksia aikanaan (!?)

Tuosta kuvasta on jokseenkin mahdoton nähdä mitään, kun ilmeisesti kyseessä on kaksipuolinen piirilevy. Mutta voithan sä vaihtaa ton trimmerin isommaksi, se on ainakin varma keino. Eli otat sen irti ja mittaat reunimmaisten pinnien välisen resistanssin. Sitten ostat vaikka tuplasti isomman trimmerin. Pitää tietty katsoa mitat että sopii samoihin reikiin. Tai sitten tosiaan kyselet valmistajalta skemaa.

Taistelin saman ongelman kanssa juuri tällä viikolla vanhan Seymour Duncan 84-40-combon kanssa. Asiaa ei helpottanut yhtään se, että kone on rakennettu vuonna 1980 jotain, jolloin seinästä tuli Suomessa 220 VAC. Löysin netistä laitteen skeman ja aloin jäljittää piirilevyltä bias-piirin komponentteja. Tässä laitteessa oli negatiivinen bias-jännite tehty kaksipuoleisesta 12V-0-12V jännitelähteestä joista saatiin tasasuuntaamalla n. -18 V 4xEL84-pääteputkille. Tämä ei riittänyt uuden sukupolven 4xJJEL84-nelikolle, vaan piti ottaa vippaskonstit käyttöön. Skeman mukaan bias-jännitteen AC syötössä oli joku sarjavastus arvoltaan 2,2 kohm ja tail-vastus maihin arvoltaan 43 kohm. Ohitin tuon sarjavastuksen kokonaan hyppylangalla ja nostin tail-vastuksen arvon maihin 56 kohmiin. Sain tällä bias-jännitteen nousemaan n. 19-20 volttiin millä pystyin biasoimaan uuden JJ-nelikon n. 70 %:iin maksimi anodihäviötehosta. Bias-trimmerin arvon muuttaminen ei auta tässä tapauksessa. Pitää tutkia nuo edellämainitut asiat, jotta bias-jännite/maksimi anodihäviöteho saadaan turvalliselle alueelle. t. Harry Bluetone

Bias-trimmerin arvon muuttaminen ei auta tässä tapauksessa. Pitää tutkia nuo edellämainitut asiat, jotta bias-jännite/maksimi anodihäviöteho saadaan turvalliselle alueelle. t. Harry Bluetone
 
Jaa, miksi ei auttaisi? Sillä isommalla trimmerillähän saataisiin nimenomaan muutettua jännitteenjakoa niin, että maahan olisi isompi resistanssi. Jos pitäisi kuumemmaksi saada niin sitten ei auttaisi, koska trimmeri olisi jo nollillla valmiiksi. Se trimmerihän on, jos valmistaja on yhtään ajatellut, jännitteenjaossa maan puolella, jotta trimmerin mahdollisesti hajotessa bias menisi kylmimpään eikä kuumimpaan asentoon, eikä putket kärähdä.

Tuo vinkki kysyä asiaa valmistajalta kannattaa käyttää ennen kuin tekee mitään muuta. Jos sieltä ei tule mitään apuja on sinun on piirrettävä skemat bias-jännitelähteen osalta itse.
 
Ensimmäinen kysymys on mistä verkkomuuntajalla bias-jännite on otettu - HT-jänniteestä vai jostain matalammasta jännittestä? Jos sitä varten verkkomuuntajassa on oma täppä (esim U=50 V) on yhdellä diodilla negatiivisesti tasasuunnattuna maksimi bias-jännite U*1,1 V.
 
Jos syöttöjännite on matala on ensin yritettävä toimia harryk:n esimerkin mukaisesti pienentämällä bias-jännitelähteen jännitteenjakajan ensimmäistä puoliskoa aina nollaan asti. Jos tämä jännite pääteputkien hilaetujännitteenä on edelleen liian pieni ja tätä myöten pääteputkien lepovirta liian suuri on edessä hieman työläämpi homma. Tällöin on bias-jännitettä alettava ottaa jostain korkeammasta saatavilla olevasta jännitteestä ja tehtävä bias-virtalähteen jännitteenjako uusiksi. Mitä korkeammasta syöttöjännitteestä on kyse on sitä poltettava enemmän jännitteenjakajan ensimmäisessä puoliskossa (=suurempi vastus).

päänahka: Tuosta kuvasta on jokseenkin mahdoton nähdä mitään, kun ilmeisesti kyseessä on kaksipuolinen piirilevy. Mutta voithan sä vaihtaa ton trimmerin isommaksi, se on ainakin varma keino. Eli otat sen irti ja mittaat reunimmaisten pinnien välisen resistanssin. Sitten ostat vaikka tuplasti isomman trimmerin. Pitää tietty katsoa mitat että sopii samoihin reikiin. Tai sitten tosiaan kyselet valmistajalta skemaa.
 
Pistin mailia fryette ampsille muuta eipä oo mitään kuulunut.....
 
eli jos trimmerin vastusarvoa kasvattamalla pystyisi ns. "laskea" bias-jännitettä (siis korottaa negatiivista ) niin muuttuisiko koko säätöalue silloin tietyn verran matalammalle?
 
mites tuo "isompi" trimmeri sitten käytännössä pelaisi? eli jos nyt trimmerin vastus vaikka "täysille väännettynä" vaikka 1Kohmia ja laittaisin tilalle 2kohmin trimmerin niin laajentaako se säätöaluetta ylä ja alapäästä vai muuttaisiko sekin kokosäätöaluetta vain tiettyyn suuntaan?
 
Sen trimmerin kyllä ainakin uskaltaa vaihtaa..... ja menisikö se vastuksen arvon muuttaminen suhteessa samoin kun about reilut 20% pitäisi saada putkille meneviä virtoja laskettua niin laittaisi tilalle 20% suuremman vastuksen omaavan trimmerin.... helpommalta tuntuisi kyllä lisä vastus siihen rinnalle tökätä?
 
mihis osoitteesen Hanokki olet postia lähetellyt?
 
Mä löysin fryette ampsin sivulta jonkun tech support osoitteen mutta hiljasta ollu.....

päänahka:
Trimmerin rinnalleko? Tällä saataisiin päinvastainen vaikutus. Mutta jos löydät sen sarjavastuksen tuolta bias-piiristä niin sen rinnalle voit lisätä vastuksen.
 
tässähän tuo onkelma kun ei tiedä kuinka sen etsiä... siinä kuvassa oli lähellä vastus no.123 heti sinisen konkan alapuolella ja sitä oli eräässä toisessa kuvassa kutsuttu bias-resistoriksi... mutta eihän se mikään fakta ole....
 
Pitäsikö siltä vastukselta reitti jatkua suoraan trimmerille? tuossa nyt kuitenkaan montaa vastusta ei siinä lähettyvillä ole että pystyisikö sen helposto päättelemään?
 
pinni 3. väliltä anodi-jännite oli n.0,9V ja plate voltage huimat 657V niin silloin sain KT88 putkille jotain reilut 40Ma ,ennyt muista.
 
Kysymys että pystyykö noista arvoista mitenkään päättelemään mitä kokoluokkaa sen vastuksen pitäisi olla jos siitä pystyisi päättelemään mikä se on?
 
no, pitänee purkaa laite ja tutkiskella....

pekurides: tässähän tuo onkelma kun ei tiedä kuinka sen etsiä... siinä kuvassa oli lähellä vastus no.123 heti sinisen konkan alapuolella ja sitä oli eräässä toisessa kuvassa kutsuttu bias-resistoriksi... mutta eihän se mikään fakta ole....
 
Pitäsikö siltä vastukselta reitti jatkua suoraan trimmerille? tuossa nyt kuitenkaan montaa vastusta ei siinä lähettyvillä ole että pystyisikö sen helposto päättelemään?
 
pinni 3. väliltä anodi-jännite oli n.0,9V ja plate voltage huimat 657V niin silloin sain KT88 putkille jotain reilut 40Ma ,ennyt muista.
 
Kysymys että pystyykö noista arvoista mitenkään päättelemään mitä kokoluokkaa sen vastuksen pitäisi olla jos siitä pystyisi päättelemään mikä se on?
 
no, pitänee purkaa laite ja tutkiskella....
 
Ei pysty päättelemään. Bias-jännite on tehty jännitteenjaolla, ja siinä käytetyt resistanssit ovat tyypillisesti joitakin kilo-ohmeja, mutta siihen se jääkin. Mutta voit kyllä tutkia sitä piirilevyä ja katsella mitä vastuksia sieltä bias-piiristä löytyy, tai sitten ottaa kuvan myös siltä toiselta puolelta, niin voidaan täällä katsella. Plate voltage on muuten sama asia kuin anodijännite, mutta tarkoitit varmaan jännitettä anodien ja ulostulomuuntajan keskitapin välillä. Biasoinnilla tehdään negatiivinen jännite ohjaushilalle, ja anodijännite ja -virta ei varsinaisesti anna tähän mitään Ohmin lailla laskettavaa.
 
E: Sen verran vielä, että tarvittavan trimmerin kokoluokan pystyy päättelemään siitä, mikä on bias-jännite minimi- ja maksimiasennoissa, ja mikä on haluamasi jännite. Tässäkään kohtaa homma ei kuitenkaan mene ihan niin suoraan että jos jännitealue olisi vaikka -35...-45 V ja pitäisi saada -50 V, niin tarvittava trimmeri olisi 1,5 kertaa edellisen arvo. Mutta melkein.

päänahka: Ei pysty päättelemään. Bias-jännite on tehty jännitteenjaolla, ja siinä käytetyt resistanssit ovat tyypillisesti joitakin kilo-ohmeja, mutta siihen se jääkin. Mutta voit kyllä tutkia sitä piirilevyä ja katsella mitä vastuksia sieltä bias-piiristä löytyy, tai sitten ottaa kuvan myös siltä toiselta puolelta, niin voidaan täällä katsella. Plate voltage on muuten sama asia kuin anodijännite, mutta tarkoitit varmaan jännitettä anodien ja ulostulomuuntajan keskitapin välillä. Biasoinnilla tehdään negatiivinen jännite ohjaushilalle, ja anodijännite ja -virta ei varsinaisesti anna tähän mitään Ohmin lailla laskettavaa.
 
E: Sen verran vielä, että tarvittavan trimmerin kokoluokan pystyy päättelemään siitä, mikä on bias-jännite minimi- ja maksimiasennoissa, ja mikä on haluamasi jännite. Tässäkään kohtaa homma ei kuitenkaan mene ihan niin suoraan että jos jännitealue olisi vaikka -35...-45 V ja pitäisi saada -50 V, niin tarvittava trimmeri olisi 1,5 kertaa edellisen arvo. Mutta melkein.
 
juup, mulla menee aina nämä anodi ja katodijännitteet sekaisin.. kun vielä suomea ja lontoota sekoitetaan lisäksi mutta juutkin se 3.pinnin ja muuntajan välinen.
 
taidan raapia trimmerin irti ja käydä vaikka uraltonen mikolta uutta kysellä..... luulisi löytyvän oikeansuuntainen ehdotus häneltä jos vain sopivaa trimmeriä löytyy.
 
Partco varmaan toinen paikka.... ja elfa....(se vanha suomenhuoltopalvelu)
 
(itseasiassa putket uraltonelta ja tämä modaus alunperin piti uralilla tettää mutta kun suurin osa työstä liittyy laitteen purkamiseen ja kasamiseen tuntipalkalla ja itselläni sähköasentajan peruskoulutus niin kyllä kolvit sen verran hanskassa pysyy, ja onhan näitä jonkunverran ihmetelty itsekkin:)
 
Kiitos, kaikille vastanneille. taas oppi vähän uutta!

Hyvänä veikkauksena heittäisin, että sille trimmerillekin on jokin rajoittava vastus sarjassa. Joko muutat tuota resistoria isommaksi, tai sitten hankit suuremman trimmerin. Itse muuttaisin resistoria ennemmin.

Mäkrö: Hyvänä veikkauksena heittäisin, että sille trimmerillekin on jokin rajoittava vastus sarjassa. Joko muutat tuota resistoria isommaksi, tai sitten hankit suuremman trimmerin. Itse muuttaisin resistoria ennemmin.
 
Sehän tässä on koko ajan ollut ideana, että kun ei muita komponentteja löydä tai jaksa etsiä, niin tuo trimmeri on ainakin varma vaihtoehto. Eikä siinä mitään häviäkään kunhan ei ihan överiksi vedä, jolloin säätäminen käy vaikeaksi. Vastuksen vaihtaminen tosiaan muuttaa koko säätöaluetta jompaan kumpaan suuntaan, kun taas trimmerin vaihtaminen isompaan venyttää säätöaluetta toisen ääripään pysyessä samana.

päänahka: Sehän tässä on koko ajan ollut ideana, että kun ei muita komponentteja löydä tai jaksa etsiä, niin tuo trimmeri on ainakin varma vaihtoehto. Eikä siinä mitään häviäkään kunhan ei ihan överiksi vedä, jolloin säätäminen käy vaikeaksi. Vastuksen vaihtaminen tosiaan muuttaa koko säätöaluetta jompaan kumpaan suuntaan, kun taas trimmerin vaihtaminen isompaan venyttää säätöaluetta toisen ääripään pysyessä samana.
 
Melkeimpä tuo alueen venyttäminen houkuttelevampi vaihtis niin pysyy ne alkuperäisetkin "asetukset" , itseasiassa tässä taitaa olla aika kapea säätöalue muutenkin .
 
Vaikka ehkä helpompi tuo vastus vaihtaa....
 
Nyt lainassa myös randallin pääte ja siihen voipi tuuppaa melkein mitä vain putkia ja siinä se trimmin säätöalue aika pirun laaja että saa putkien virrat väännettyä ihan nollilllekkin asti!
 
Mutta kyllä sen huomasi miten herkkä se on ja pikku hipaisu vaikuttaa jo paljon.

Mutta kyllä sen huomasi miten herkkä se on ja pikku hipaisu vaikuttaa jo paljon.
 
Asiaa lainkaan tuntematta... voiko tohon laittaa monikierrostrimmerin?
 
Ville

wilo: Asiaa lainkaan tuntematta... voiko tohon laittaa monikierrostrimmerin?
 
Voi.
 
Ja mä suosittelen mittaamaan sen yhden vastuksen sieltä piirilevyltä. Onko sen jompi kumpi pää kiinni maassa? Oli miten oli, niin jos se on tällä hetkellä vaikka 22-kiloinen ja trimmeri saman kokoinen, voit laittaa vaikka 10k vastuksen ja 50k trimmerin, niin kylläpä kasvaa säätövara.

maza: Voi.
 
Ja mä suosittelen mittaamaan sen yhden vastuksen sieltä piirilevyltä. Onko sen jompi kumpi pää kiinni maassa? Oli miten oli, niin jos se on tällä hetkellä vaikka 22-kiloinen ja trimmeri saman kokoinen, voit laittaa vaikka 10k vastuksen ja 50k trimmerin, niin kylläpä kasvaa säätövara.
 
joo, siinä on lähin vastus joka yhdistyy trimmerin "ekaan ja keskimmäiseen" karvaan:)
 
Eli tämän 47Kohmin vastukselta reitti jatkuu trimmerin kahteen piikkiin ja kolmas piikki jatkaa matkaansa johonkin putkikannan suuntaan.... pitää tutkia tarkemmin kunhan saa lisää auki.
 
Trimmeri oli mittarilla mitattuna 23Kohmia ja näyttäs 47 ohmia olevan yleisesti seuraava koko ainakin.
 
Trimmerin fyysiset mitat voipi aiheuttaa ongelmia kun sitä pitäisi saada sädettyä vehkeen putkitilasta tehdyn reiän läpi ilman konehuoneen avaamista alapuolelta.
 
Kävin eilen Partcosta kyselemässä trimmeriä eikä löytynyt fyysisesti vastavia....
 
Tänään suunnitelmissa käydä uralin mikkoa morjestelemassa asian tiimoilta.

Nonniin, nyt pelittää taas!
 
Hain uraltonelta 50centin edestä tarvikkeita ja pari tuntii nyhräystä omaan piikkiin. :=)
 
Elikäs juu , tein sitten kummatkin vaihtoehdot kun kyseessä stereopääte jne.
 
Vaihdoin a kanavaan 47Kohm trimmerin. 23kohmin tilalle sekä b kanavaan 68Kohmin vastuksen 47K tilalle.
 
Tein pienen kytkiksen paperille ja varmistin mikolta että on oikea vastus kyseessä ja oli juuri se (omakuvan kuvasta näkyvä)konkan alla oleva 47K joka lähimpänä trimmeriä.
 
Tulokset:
A kanavan trimmerin vaihto isompaan onnistu oikein hyvin. arvot putosi putkia mitatessa juuri sopivasti ,
niin että sekä kylmempi JJ pari ja kuumempi Svetlana C-logonen pysyivat alueen sisällä ja pelivaraakin jäi eikä säätäminen mitenkään radikaalisti vaikeutunut, oikeastaan juurikaan eroa aikaisempaan.
 
B kanavalle myös kuumempi svetlana pari asettui aika keskelle trimmerin aluetta mutta kylmempi JJ pari taas ei enää mahtunutkaan vanhan trimmerin säätöalueelle vaan jäi liian kylmäksi.
(se ei tosin haittaa ,kun laitan siihen kuumat svetlanat)
 
mielenkiintoinen pointti että kummallakin tavalla säätövaran alaraja tippui aika lähelle toisiaan mutta kuitenkin niinkuin sanoitte pelkkää vastusta vaihtamalla koko alue tipahti ja siten ei saa enään niin kuumaksi putkia.
 
Lopputuumaus:
 
Trimmerinvaihto isomman alueensa kannalta parempi mutta toisaalta pelkän vastuksen vaihto nopeampi ja simppelimpi operaatio kun pystyy vielä ilman isompaa purkamista piirilevyn "väärältäpuolen" tekemään,tarvittaessa.(kunhan tietää oikeat karvat)
 
Lisäksi Fyysisesti samanlaista trimmeriä ei löytynyt ja jouduin hiukan tekemään lisäviritystä että sain keskijalan yhdistettyä piirilevyyn luotettavasti aikaisemman neljän ja nyt kolmen jalan varassa....
 
Kiitos kaikille jotka autoitte , säästin useamman tunnin työpalkat sekä roudaukset ja odottelut ja opin itsekin uutta!
 
t:pekka