Aihe: Levyjen remasterointi
1 2
Bonham
23.02.2004 09:06:57
Missä menee mielestänne mielekkyyden raja näissä remasteroinneissa?
 
Lienee selvää, että homma on aika kyseenalaista, jos levylle soitetaan vaikka kokonaan uudelleen jokin instrumentti (tai koko musiikki ja vain originaali laulu jätetään. Jossain vanhojen soul ukkojen levyll mulla tästä esimerkki).
 
Ikävän hommasta tekee se, että usein kansipapereista on vaikeaa saada tolkkua, millaisesta versiosta on kyse.
 
Mutta ylipäätänsä, onko koko homma tarpeellista? Eikö levyt toimi oman aikansa kuvana; 80-luvulla nyt vaan tehtiin tälläisiä soundeja jne.
 
Toisaalta esim Zeppelinin levyt saivat melkoisen kohotuksen soundimaailmaansa remasteroinnin yhteydessä ja kun tekijänä oli vielä Page, en kokenut asiaa ongelmaksi..
 
Ja nyt Ramonesin alkupään tuotannossa remasteroidut levyt sisältävät yhtä paljon ennen julkaisematon materiaalia kuin mitä originaalilla levyllä oli..
 
Kaksipiippuinen juttu, vai?
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan)
Karlsson
23.02.2004 09:33:04
Hankalan pistit.
 
Tuo biiseihin uudelleen soittaminen on kyllä kyseenalaista, varsinkin jos siitä ei mainita selvästi kappaleen tiedoissa.
 
Taas tuommoinen uudelleen masterointi, joka parantaa vain alkuperäisen levyn äänenlaatua on tietysti hyvä juttu. Ainakin Hendrixin, Miles Davisin ja Zeppelinin levyistä olen kuullut sanottavan että vihdoinkin niistä saa jotain selvää.
 
Tosin tälläisenä vinyyliromantikkona minulla ei ole mitään ongelmia kuunnella niitä alkuperäisiä ja "suttuisia" versioitakaan.
 
Kuitenkin ei voi olla miettimättä kuinka paljon remasterointia tehdään turhaan ja vain rahastamisen vuoksi.
'Hemmo in our minds, Hemmo in our hearts' -Donate your gear to hemmo-foundation!
Leikari
23.02.2004 10:21:13 (muokattu 23.02.2004 10:22:13)
Minäkin olen tuota pähkäillyt, että pitäisikö levyillä olleen musiikin kuullostaa autenttisesti siltä kuin äänitysaikana ne tehtiin (ja onko lähtökohtana lopullinen masternauha vai prässätty levy).
 
Toisaalta: tuottaja - uudelleenmasterointi -juttuja lukiessa tulee esille, että "nyt saadaan musiikki kuullostamaan siltä kuin silloin haluttiinkin"
 
Oiskohan noin? Vaiko pelkää soundien muodistamista.
 
Zeppelinin konserttiäänityksistä (How west...) on kyllä hyvä nautiskella kun digitekniikalla on voitu "kaivaa" se oikea soundi esille eikä ole kanonisoitua LP-versiota referenssinä. Pitäisi vaan tietää, että se aina kussakin tapauksessa on todella se oikea.
 
Ehkäpä tärkeintä on sittenkin se musiiki so. biisit ja miten ne soitettiin - mutta kun populaarimusiikissa soundi on myös tärkeässä asemassa niin ei voi aivan huolettomasti tähänkään suhtautua.
 
Nimibändeillä lienee vastuulliset tuottajat remasteroimassa - heillä on hallussa semmoinen määrä rahallisestikin arvokasta "maailmanperintöä", että aivan mitä sattuu tuskin tulee ulos - ja nyansseistahan voi aina kiistellä.
 
Eikös joku Zappan "Shut up and..." ole masteroitu cd-aikana jo useammankin kerran ... osoittaa, että homma voidaan tehdä eri tavoin tekniikasta ja soundi-ihanteista riippuen.
 
Itse en ole ostellut cd-versioita (ellei jossain paketissa muun mukan ole tullut) vanhoista vinyyleistä. Kyllähän ne soundaavat dynaamisemmilta jne... , mutta kuullostavatko oikeilta?
Roberto
23.02.2004 10:45:30
 
 
Mutta ylipäätänsä, onko koko homma tarpeellista? Eikö levyt toimi oman aikansa kuvana; 80-luvulla nyt vaan tehtiin tälläisiä soundeja jne.
 
Mielestäni jos esim. 60-80-lukujen vinyyleille miksatut ja masteroidut tuotokset pukataan sellaisinaan cd:lle se ei anna kovin ruusuista kuvaa kyseisen ajan soundista. Vinyyli on kuitenkin ihan eri asia kun cd, joka mahdollistaa paljon 'enemmän' (niinku vaikka sen mahtavan 2db:n dynamiikan!) Eli ostakaa vanha vinyyli ennemmin kun jonkun speden duunaama halpis-cd.
 
Toisaalta esim Zeppelinin levyt saivat melkoisen kohotuksen soundimaailmaansa remasteroinnin yhteydessä ja kun tekijänä oli vielä Page, en kokenut asiaa ongelmaksi..
 
Ja nyt Ramonesin alkupään tuotannossa remasteroidut levyt sisältävät yhtä paljon ennen julkaisematon materiaalia kuin mitä originaalilla levyllä oli..
 
Kaksipiippuinen juttu, vai?

 
Jos lähtökohta on 'artistinen' eikä 'levy-yhtiöllinen' (lue:fygy) niin lopputulos on yleensä erittäin jees, esimerkkeinä mainitsemiesi lisäksi Byrdsin ja Spiritin remasterit joissa oli myös bonusbiisejä yhtä paljon kun vanhoja.
Teijo K.
23.02.2004 10:58:03
 
 
Hyvät on hyviä, eivät mielestäni päihitä alkuperäisiä vinyylejä muussa kuin helppokäyttöisyydessä. Mutta eivät hirveästi yleensä jää huonommiksikaan.
 
Huonot on sitten todella huonoja, tyyliin ei pysty kuuntelemaan. Varsin kompressorien kanssa on minusta sellaista joskus että...
 
Niihin bonusraitoihin sellainen mielipide, että en oikein tue kaikissa tapauksissa. Ei sinänsä haittaakaan, mutta useimmiten ei anna mitään lisäarvoa levylle. Varsin jos levy on sellainen kokonaisuus, jossa on selkeä kaari. Menee vain fiilis pilalle, kun sen tarkkaan harkitun albumilopetuksen jälkeen alkaakin yhtäkkiä liveveto jostain keskivälin biisistä.
 
Tuollaisissa jo alkaapäälle sekavammissa albumeissa sekään ei sitten vaikuta.
 
Että tälläisiä ajatelmia tällä kertaa.
Kaikki on hyvää.
-hemmo
Härski
23.02.2004 11:05:43 (muokattu 23.02.2004 11:07:46)
Mun mielestä on jees, että vanhoja levyjä julkaistaan uudestaan oletettavasti paremmalla laadulla. Ja ne ennenjulkaisemattomat raidat ovat vähintäänkin hyvä juttu. Kukapa ei haluaisi kuulla mieliartistinsa tai bändin materiaalia? Jos esim. Hurriganesin levyjä ei olisi julkaistu CD formaatissa, tuskin kovin moni mun ikäluokan ihmisistä tietäisi koko bändistä. Tietoisuus rajoittuisi pitkälti siihen, että vanhemmat ovat aikoinaan diggaillut artistia ja sitä kautta ehkäpä jatkunut lapsille...
Leikari
23.02.2004 11:22:35
Mun mielestä on jees, että vanhoja levyjä julkaistaan uudestaan oletettavasti paremmalla laadulla. Ja ne ennenjulkaisemattomat raidat ovat vähintäänkin hyvä juttu.
 
uudelleenmasterointi ja -julkaisu ovat eri asia - joskin uudelleenjulkaisua varten yleensä se masterointi tehdään uudelleen
 
ennenjulkaisemattomat: ne julkaisemattomat raidat ovat monesti ansiodensa puutteesta jääneet julkaisematta - onhan se mielenkiintoista kuulla, että "semmoistakin" sessioissa tehtiin tai jotain demo-/alternative take -versioita (jotka ennemminkin ovat kiinnostavia esim. viralliset Beatles - demojulkaisut).
 
Kun kerran LP:lle sai asiallisesti mahtumaan enintään noin 40 minuuttia musiikkia on CD:llä tietysti kapasiteettia ekstroille vapaana. Ymmärrän kyllä niitä artisteja, jotka haluavat säilyttää loistavat levytyksensä hiottuina timantteina ilman soraa joukossa ...
 
Yhtenä merkkiteoksenahan taannoin pidettiin kun julkaistiin Miles Davisin BItches... sessio-julkaisu. Ko. "boksi" oli aikansa minulla lainassa - totesin, että alkuperäinen "teos" on se juttu - kertakuuntelua enempään ei sen rinnalla jämänauhateos pystynyt vetoamaan.
Karlsson
23.02.2004 11:26:27
Yhtenä merkkiteoksenahan taannoin pidettiin kun julkaistiin Miles Davisin BItches... sessio-julkaisu. Ko. "boksi" oli aikansa minulla lainassa - totesin, että alkuperäinen "teos" on se juttu - kertakuuntelua enempään ei sen rinnalla jämänauhateos pystynyt vetoamaan.
 
Kuten tuttuni siitä boxista totesi: "Kyllä siitä huomaa miksei niitä biisejä alkuperäiselle levylle pistetty.."
 
Ja olen ihan samaa mieltä.
'Hemmo in our minds, Hemmo in our hearts' -Donate your gear to hemmo-foundation!
paavi
23.02.2004 11:35:46
Oon sitä mieltä, että jos kerran biisit siirretään CD:lle niin miksi ei samantien remasteroida? Jos haluaa sitä "alkuperäistä" soundia, kuuntelee sitten vinyyliltä. Loppujen lopuksi se alkuperäisin soundi lähtee itsestään bändistä ja tallennus mihin tahansa formaattiin ja läpyskälle muuttaa sitä (ainakin, jos puhutaan ns. oikeista bändeistä enemmän tai vähemmän akustisilla soittimilla).
I know the pieces fit
Lego
23.02.2004 11:37:05
Minusta se on ihan jees.
Esim. yhdeltä suosikeistani (Dark Tranquillity) on tulossa kaksi re-masteroitua levyä sisältäen bonusmateriaalia jotka ovat olleet ennen japanin myyntiversioissa.
Nämä levyt kyllä soundimaalmaltansa ovat aika karut ja mielestäni re-masterointi onkin paikallaan. Omistan kyllä alkuperäisetkin, mutta ostan varmasti nuo bonuksilla varustetut uusintapainokset jahka tulevat myyntiin.
No ei sitten saatana.
Bonham
23.02.2004 11:39:24
Minusta se on ihan jees.
Esim. yhdeltä suosikeistani (Dark Tranquillity) on tulossa kaksi re-masteroitua levyä sisältäen bonusmateriaalia jotka ovat olleet ennen japanin myyntiversioissa.
Nämä levyt kyllä soundimaalmaltansa ovat aika karut ja mielestäni re-masterointi onkin paikallaan. Omistan kyllä alkuperäisetkin, mutta ostan varmasti nuo bonuksilla varustetut uusintapainokset jahka tulevat myyntiin.

 
Pahimmillaan näissä on se ongelma, että edellisen masteroinnin jälkeen tulee vielä joku 24 bittinen masterointi, HDCD versio ja sitten Super Audio versio... mulla on yksi kaveri ihan sekaisin noiden versioiden kanssa... hyvä puoli on se, että se myy mulle aina noi edelliset versiot halvalla:)
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan)
poppamies
23.02.2004 11:45:52
 
 
...Lienee selvää, että homma on aika kyseenalaista, jos levylle soitetaan vaikka kokonaan uudelleen jokin instrumentti (tai koko musiikki ja vain originaali laulu jätetään...
 
No en tiedä voiko tuollaisessa tapauksessa että lisätään joku soitin, puhumattakan siitä että musiikki soitetaan kokonaan uudestaan, puhua 'remasteroinnista'. En tiedä voidaanko edes puhua remix'istä. Minun ymmärryksen mukaan remix'issä käytetään alkuperäisiä raitoja moniraitanauhalta/levyltä ja jotain voidaan kenties lisätäkin. Mutta tarkoittaako todella sana 'remastered' sitä että kaikki soitetaan uudestaan. Eikö se vain tarkoita että homma masteroidaan uddestaan digitekniikalle sopivaksi. Olenko väärässä vai olenko väärässä?
"G-strings are for strippers"
Lego
23.02.2004 11:51:17
Pahimmillaan näissä on se ongelma, että edellisen masteroinnin jälkeen tulee vielä joku 24 bittinen masterointi, HDCD versio ja sitten Super Audio versio... mulla on yksi kaveri ihan sekaisin noiden versioiden kanssa... hyvä puoli on se, että se myy mulle aina noi edelliset versiot halvalla:)
 
Toivottavasti Dark Tranquillity ei tähän ryhdy.
Eniten minua kiinnostaakin noissa nuo bonusmateriaalit kun en ole saanut niitä levyjä ennen käsiini, on vain euroopan myyntiversiot. Ja onhan se kiva että soundit paranee (?) vaikkapa niin että ne hyvät riffit kuuluu paremmin ja kitarat enemmän murisee..:)
En minä ainakaan vanhoja versioita siltikään myisi vaikka eivät toisistaan hirveästi eroaisikaan, ne bändit joista todella pitää niin niiden levyt ovat ikäänkuin "keräilykohde". :)
No ei sitten saatana.
PomppoK
23.02.2004 14:06:18 (muokattu 23.02.2004 14:07:04)
 
 
Yleensä tulee ensimmäisenä, jos mahdollista, ostettua "alkuperäismaster" cd:t (voidaanko tosiaan puhua alkuperäisestä, jos vinyyli oli alkuperäisformaatti). Paha niistä remastereista on ilman etukäteistietoa sanoa, missä hengessä remasteroitu / kuka on tehnyt.
 
Hetki sitten tuli ostettua King Crimsonin Red ja The Stoogesin nimikkolevy. Tuo KC on jokin 24-bit HDCD remaster ja The Stoogesin levyssä lukee takakannessa isoin kirjaimin, että käännös cd-formaattiin on pyritty tekemään mahdollisimman samankaltaiseksi kuin alkuperäis-vinyyli ja vieläpä varoitetaan asiaan vähemmän vihkiytymättömiä, että tietenkään samoihin lopputuloksiin voitukaan päästä. Remaster-painoksissa harvoin näkee mitään vastaavaa 'rehellisyyttä', mikä nyt sinänsä ei yllätä yhtään.
"I've been busier than one-armed bass player."
    Liity sinäkin TIISTAI-klubiin. Kaupan päälle klubitakki kuolakaukalolla ja keskuslämmityksellä!
Von Härskiburg
23.02.2004 18:04:38
 
 
Jotkut remasterit on olleet aivan kamaliksi sössittyjä, mutta esim. Blue Öyster Cultin remasterit on olleet kivoja, kun niissä on niitä bonusraitoja.
"Vähän ois siistii olla lesbo! Sais nussii naisia!" -Rumpalimme
Jake24-25
23.02.2004 21:37:47
Minusta remasteroidut levyt ovat hyvä asia silloin jos mukana on bonus-kappaleita. Eri asia on se kun levy on vain julkaistu uudelleen remasteroituna ja siinä se. Minusta ei ole mitään järkeä ostaa täsmälleen samaa levyä uudestaan CD:nä. The Byrdsien ja SRV:n remastersit ovat mielestäni parhaat esimerkit hyvistä remasteroinneista. Em. levyjen soundit ovat loistavat ja bonus-kappaleet ovat hyvin valittu ja kuulostavat hyviltä.
"Rock´n Roll is Cool!" Jake T
askomiko
25.02.2004 10:48:06
Laittaisivat hyvältä vinyyliltä jollain sikakallilla soittimella cd:lle..
Myytävänä superb-hevikitara ja superb-twängistrato.
Kitarakamakaavio -inspired by AFIL :)
jussiohman
25.02.2004 11:03:29
Mutta ylipäätänsä, onko koko homma tarpeellista? Eikö levyt toimi oman aikansa kuvana; 80-luvulla nyt vaan tehtiin tälläisiä soundeja jne..
 
Ähh.. Se on vaan musiikkia, ei mitään sen vakavempaa. Jos levy kuullostaa hyvältä, niin se on hyvä. Sama se vaikka ruikkisivat sinfonia orkesteria Hendrixin levyille.
Lihava sinkku hakee kontaktia.
saturnzreturn
25.02.2004 13:22:15
niinkuin tässä jo on monta kertaa todettu, niin eihän se levy ole sama edes siinä vaiheessa, kun se laitetaan cd:lle.."digitally remastered"-tarrassa voisi todellakin kertoa hieman enemmän siitä, mitä levyn kanssa on läträtty
 
täytyy sanoa, että esim. jimi hendrixin tuotanto cd:llä on ollut ihan kiitettävää...paitsi first rays of the new rising sun, joka on itsessään todella hyvä levy, mutta kuulostaa siltä niinkuin se olisi tehty eilen..itse järkytyin kovasti ekan kerran sitä kuunnellessa
sen sijaan black sabbathia en ole ostanut cd:llä lainkaan vaan kääntänyt vinyyleiltä (no okei, juuri sanoin että tämäkin muuttaa soundia)
 
onko kenelläkään tietoa tällaisesta "perus" remasteroinnista, siitä miten se oikeasti tehdään noin suurinpiirtein..
sattuu olemaan sillälailla,että toisilla on millä mällätä ja toisilla se on rahasta kiinni, juu....
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)