Kitarat: akustinen ›

Mie suoritin ison ykkösen tuossa marraskuussa, niin on tuoreessa muistissa sen vaatimukset.
 
Tekninen osa:
Kaikki duurit ja melodiset mollit sekä kadenssit I - IV - I-kvarttiseksti - V-seiska - I .
Prima vista, jossa voi olla parikin kiinteetä ylennystä/alennusta ja jokunen asemanvaihto.
 
Miun ohjelmaosa oli seuraava:
- Sor: Etydi no. 17 op. 35
- H. Villa-Lobos: Etydi no.1
- E. Rautavaara Partita (I, II, III)
- J.S. Bach: Preludi D
- S. de Yradier: La Paloma
- F. Tarrega: Adelita & Marieta
- J. Ibert: Entr'acte (huilu & kitara)
 
Vaatimukset kai menee niin, että ohjelmistossa pitää olla etydi, yhteissoitto, laajamuotoinen biisi ja ~4 muuta kappaletta. Koska Partita on hieman lyhyt, rämpäytin vielä sekaan Adelitan. Lisäksi opettaja neuvoi, että ohjelmassa tulisi olla vanha biisi (joka miun ohjelmassa oli Bach), moderni biisi (Partita) ja espanjalainen biisi. Loput sai kai olla melkein mitä vaan, miulla nyt sattu tulemaan noita espanjalaisia sinne vähän useampikin.
 
EDIT: Niin ja asteikoista vielä sen verran, että E-H kolme oktaavia ja C-Es kaksi oktaavia. Molleissa sama.

johnakselle suuret kiitokset selkeästä vastauksesta.

Ja virheetöntä soittoa vaadittiin?
 
Saiko asteikkoja soittaessa soittaa haluamallaan nopeudella?
 
Minkä asteinen tämä tutkinto oli jonka suoritit ja mitä tutkintoja sen jälkeen ja mitä sitä ennen on?
 
Entäs kadenssit, tarkoitit varmaan, että kaikista sävellajista piti osata mainitsemasi sointukulut?
 
Kiitokset jo tuosta listasta. Siitä saa jo hieman kuvaa mitä tarvitaan.

wedevirtanen: Ja virheetöntä soittoa vaadittiin?
 
Tarkoitit varmaan prima vistaa virheettömään soittoon liittyen. Saa siellä jokunen yksittäinen virhe tulla. Uskoakseni tärkeintä on, että kappale soitetaan niin kuin se on kirjoitettu. Temmon ja varsinkin sävellajin tulee siis pysyä samana. Jokaisen kurssin prima vista on suunnilleen edellisen peruskurssin tasoa.
 
Sain soittaa asteikot ihan haluamallani nopeudella. Luulen tässäkin tapauksessa temmon olevan ns. tärkeimmässä roolissa. Tarkoitan siis, että taukoja, joiden aikana soittaja miettii mikähän seuraava sävel olisi, ei saisi tulla. Muistaakseni soitin pari väärää ääntä asteikossa, niin korjasin sen kertaamalla asteikon uudestaan alusta loppuun.
 
Asteikothan kitaralla menevät duureissa kolmella ja molleissa kolmella sormituksella. Kysyttyjen asteikkojen perään pitää tutkinnossa soittaa nuo edellisessä viestissä mainitsemani saman sävellajin kadenssit eli sointukulut, jotka niinikään menevät yhteensä kuudella sormituksella. Asteikkoja ei tietenkään soiteta kaikkia, vaan lautakunta pyytää soittamaan yleensä yhden duurin ja yhden mollin.
 
Käsittääkseni tekninen osuus on joko hyväksytty tai hylätty, eikä vaikuta varsinaisen tutkinnon arvosanaan, mutta tietenkin tutkinnon läpimenon kannalta sen tulee olla hyväksytty. En mene vannomaan tätä, mutta luulen asian ainakin aikaisemmin olleen niin.
 
Suorittamani tutkinto oli ns. iso ykkönen eli nykyinen D-tutkinto. Aikaisemmin olen suorittanut musiikkikoulun kautta 1/3, 2/3 ja 3/3 -tutkinnot. Suorittamatta ovat vielä C, B, ja A-tutkinnot, jotka ovat kaikki ammattitutkintoja.
 
Vielä ohjelmistoon liittyen, mainitsin edellisessä viestissä, että tutkinnossa tulisi soittaa vanha, moderni ja espanjalainen biisi. Tarkemmin mietittyäni muistin, että vaatimus on soittaa kappaleita vähintään kolmelta aikakaudelta. Espanjalaiset kuitenkin menevät usein vanhan ja modernin väliin. Vaikka espanjalaisia ei siis vaaditakaan tutkinnossa, kannattaa silti harkita yhden ottamista ohjelmistoon, onhan flamengot ja muut aika merkittävää soitettavaa akustiselle kitaralle.
 
Myös kappalejärjestykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kannattaa miettiä, mikä kappale sopii minkäkin perään ja miten vaikka erikoiset viritykset voisi ottaa huomioon. Ellei siis halua epävireisellä kitaralla soitella, niin laittaa dropped-d -viritteiset kappaleet peräkkäin, ja vaikka ihan ohjelmiston loppuun, jos ne sinne sopivat. Omassa tutkinnossani Bachin Preludi ja La Paloma olivat dropped d-vireessä.

Liittyykö tutkintoon vielä jotain teoriaosuuksia, esim. kirjallisia kysymyksiä?
 
Kauanko meni tutkintoon?
 
Tarkoitin myös virheettömällä soitolla noita kokonaisia kitarakappaleita. Saako tulla paljonkin virheitä?
 
Onko arvostelua mukana, vai onko vain hyväksytty/hylätty. Entäs, jos soittaa hyväksytysti kitarakappaleet ja asteikoissa mokaa, niin voiko seuraavalla kerralla soittaa vain nuo skaalat ym. teoreettisen soitannon?
 
Kävisikö laajemmasta kappaleesta esim. Tarregan Capricchio Arabe? Ovatko ne täysin vapaavalinteisia, huomioonottaen tietenkin niiden sopivuus tutkintoon?
 
Anteeksi tämä kova kysely, mutta tiedätkö, kuinka esim. oppilaitokset ottavat aikuisopiskelijoita oppiahjoonsa esim. opiskelemaan kitaransoittoa sekä teoriaa?
 
Mikä on vuosimaksu? :) (se oli viimeinen kysymys)
 
Kiitos vaivannäöstäsi!

Tutkintoon kului aikaa muistaakseni hieman yli puoli tuntia. Virheitä saa tutkinnossa tulla. Niitä pitää kyllä olla paljon ja niiden pitää olla vakavia, ohjelmaosan hylkäyksen kannalta. Tutkinto arvostellaan asteikolla 1-5 ja 5 on erinomainen. Tekninen osa ja ohjelmaosa pitää saada läpi samalla tutkintokerralla.
 
Omassa tutkinnossani soitin Villa-Lobosin jännityksen takia melko huonosti. Tutkintalautakunta huomasi, että pääsin vauhtiin vasta Partitan alkaessa ja soitin siitä loppuun hyvin. Sain vitosen, vaikka kaksi ekaa biisiä menivätkin vähän tahmeasti. Lautakunta kirjoitti arviossaan: "Teknisesti varmaa, sujuvaa ja musikaalista soittoa". Eli sujuvuuteen ja musikaalisuuden kautta nyansseihin kannattaa satsata. Nuottimerkintöjä voi noudattaa, tai tehdä omat. Kannattaa myös miettiä millä äänensävyllä missäkin kohtaa soittaa.
 
Mie en saa päähäni tuota Capricchio Arabea, niin en osaa sanoa onko se D-tutkinnon tasoa. Kappaleet ovat täysin valinnanvaraisia, jos ne noudattavat tutkinnon tasoa. Ainoat määräykset vaikeusasteen lisäksi kappaleista ovat yksi etydi, yksi laajamuotoinen, yksi yhteissoitto ja kappaleiden tulee olla vähintään kolmelta aikakaudelta.
 
Kyllä musiikkiopistot ottavat aikuisia opiskelemaan ihan samalla tavall kuin nuoria ja lapsia. Ainakin Lappeenrannassa kaikkien halukkaiden pitää käydä valintakokeessa, mutta tuskin se on este mikäli olet kitaraa soitellut pidempään. Lukukausimaksu on minulla LPR:ssä muistaakseni 180€:n luokkaa. Eli koko vuodelta 360€, sisältäen soitin- ja teoriaopetusta.
 
Niin, ja kirjallisia osuuksia ei liity kitaran tasotutkintoon. Ne käydään erikseen teoriatutkinnoissa.
 
-Joonas

Kiitoksia erittäin paljon vastauksistasi Joonas! Sinusta tulee vielä mestarikitaristi! :)
 
Kannattaa tutustua Francesco Tarregan Capricho Arabe:en. Se on loistava espanjalainen kitarakappale Dropped D- virityksellä (kutoskieli D). Oiskohan 1800- luvun loppupuolelta.
 
Itse olenkin enemmänki opetellut soittamista hyvien kitarakappaleiden kautta, enkä kahlannut läpi sellaisia kappaleita, joista en ole pitänyt. Kamarimusiikit on jääneet soittelematta.

Katoin youtubesta tuon Capricho Araben ja tuttu biisihän se oli. Viime viestissä vastasin tosin ihan muuhun tuon biisin osalta, kun siihen mitä kysyit. Kyllä tuo biisi on jo varmaan ainakin C-tutkintotasoa, mutta laajamuotoiseksi se ei välttämättä kelpaa. Olen saanut sellasen käsityksen, että laajamuotoisessa tulisi olla nimettyjä osia (vrt. Partita - I, II ja III). Tuossa Caprichossa ei taida olla erillisiä osia, vaikka duuriksi vaihtuukin välillä.
 
Kyllä se kamarimusiikki tuntuu olevan tutkinnossa vähän sellainen välttämätön paha, mutta löytyy siltäkin rintamalta tosi hyviä biisejä.

Joo tota käytiin just kattomassa sen musiikkiopiston teoriaopettajan kanssa. Noi kaikki ei varmaankaan silti tuu siihen yhteen tasotutkintoon niin ois kiva tietää miten monta mitäkin kappaletta tms. siihen tulee, tuleeko kirkkosävellajit, mitä sointuja, mitä sointukäännöksiä, jne.
 
- Tässähän on pojat jo tehneetkin hyvää tutkimustyötä, hyvä!
 
Tutkinnossa esitetään ohjelma, joka sisältää 5 kappaletta, joista yhden on oltava laajamuotoinen teos. Laajamuotoisuus on varsinkin tällä tasolla vähän venyvä käsite. Käytännössä joku barokkisarja tai vastaava, sonatiini tai helppo sonaatti. Joskus on hyväksytty yksi osa vaativammasta teoksesta, jos se on sonaattimuotoinen - en ryhdy selventämään tätä käsitettä nyt...
Kappalaiden SUOSITELLAAN edustavan eri tyylikausia, tai tyylejä, ei siis esimerkiksi kaikki barokkia tms. Sen voi siis halutessaan kuitenkin painottaa omaan lempiaiheeseensa, vaikkapa lattariin.
 
Ja periaatteessahan tekijän ohjelmiston pitäisi kattaa kolminkertainen määrä em tasoista kamaa. Harvemmin tätä olen nähnyt tarkistettavan, juhlallinen vakuutus ja opettajan allekirjoitus on riittänyt. :)
 
Tekniseen osastoon kaikki duurit ja ainakin melodiset mollit. Vähintään kaksi oktaavia ja kolme, mikäli nauhoja piisaa. Joku vähimmäistempokin oli, mutten nyt muista, suht ripeästi kuitenkin... Kirkkosävellajeja ei tarvitse.
Sointukadenssit kaikissa sävellajeissa : I-IV-I64(kvarttisekstisointu siis) -V-I.
(esim C.duurissa C-F-C/G-G7-I.)
Prima vista-tehtävä, jonka taso pitäisi olla 3/3.
 
Tässä pääpiirteissään, mitä muistan.
 
Eiku treenaamaan!

Katoin youtubesta tuon Capricho Araben ja tuttu biisihän se oli. Viime viestissä vastasin tosin ihan muuhun tuon biisin osalta, kun siihen mitä kysyit. Kyllä tuo biisi on jo varmaan ainakin C-tutkintotasoa, mutta laajamuotoiseksi se ei välttämättä kelpaa. Olen saanut sellasen käsityksen, että laajamuotoisessa tulisi olla nimettyjä osia (vrt. Partita - I, II ja III). Tuossa Caprichossa ei taida olla erillisiä osia, vaikka duuriksi vaihtuukin väli
 
Totta. Kyllä tuo upea biisi on vähintään C-,ellei B-kurssin tasoa. Mutta aika monet I-n tekijätkin ovat sitä innostuneet soittamaan ja ihan hyvin lopputuloksin.
Laajamuotoinen se ei todellakaan ole, vaikka kestoakin taitaa olla enemmän, kuin jollain pikku partitalla.

Jaahas, nyt kävi niin, etten viimeksi kiireessä huomannut, että tähän viestiketjuun olikin ilmestynyt jo toinen kokonainen sivu - ja paljon ASIAA.
 
Omissa tiedoissanikin näyttäis olevan päivittämistä, kun kaikki systeemit pitää muutaman vuoden välein uusia, vanhempi ja hitaampi ei tahdo perässä pysyä. Ilmeisesti edellisissä viesteissä olevat tietoni ovat edelliseltä "tutkintovaatimuskaudelta". Pitääpä perehtyä uusiin, edellisestä I-stä taitaa olla jo 4-5 vuotta aikaa, sen verran harvakseen näitä valmistuu.
 
Tai pitäiskö vaan laittaa eläkepaperit vetämään...

Tarkoitit varmaan prima vistaa virheettömään soittoon liittyen. Saa siellä jokunen yksittäinen virhe tulla. Uskoakseni tärkeintä on, että kappale soitetaan niin kuin se on kirjoitettu. Temmon ja varsinkin sävellajin tulee siis pysyä samana. Jokaisen kurssin prima vista on suunnilleen edellisen peruskurssin tasoa.
 
- Jokseenkin näin

Sain soittaa asteikot ihan haluamallani nopeudella. Luulen tässäkin tapauksessa temmon olevan ns. tärkeimmässä roolissa. Tarkoitan siis, että taukoja, joiden aikana soittaja miettii mikähän seuraava sävel olisi, ei saisi tulla. Muistaakseni soitin pari väärää ääntä asteikossa, niin korjasin sen kertaamalla asteikon uudestaan alusta loppuun.
 
- Vaatimuksissa, ainakin niissä edellisissä, oli joku tempovaatimus, jota en edes muista, mutta ei sitä kyllä koskaan millään metronomilla ole tarkistettu. Riittää, kun osoittaa ne sujuvasti osaavansa; no joku sekunti/nuotti on kyllä liian hidas...
Oikein ne pitää kyllä mennä.

Asteikothan kitaralla menevät duureissa kolmella ja molleissa kolmella sormituksella. Kysyttyjen asteikkojen perään pitää tutkinnossa soittaa nuo edellisessä viestissä mainitsemani saman sävellajin kadenssit eli sointukulut, jotka niinikään menevät yhteensä kuudella sormituksella. Asteikkoja ei tietenkään soiteta kaikkia, vaan lautakunta pyytää soittamaan yleensä yhden duurin ja yhden mollin.
 
- näinhän se menee, mutta jos ensimmäisissä takertelee, niin kyllä enemmänkin yleensä kysytään, riippuu lautakunnasta.

Käsittääkseni tekninen osuus on joko hyväksytty tai hylätty, eikä vaikuta varsinaisen tutkinnon arvosanaan, mutta tietenkin tutkinnon läpimenon kannalta sen tulee olla hyväksytty. En mene vannomaan tätä, mutta luulen asian ainakin aikaisemmin olleen niin.
 
- Yleensä on niin, että prima vista -tehtävä arvioidaan erikseen, ja kaikki muu arvioidaan yleisarvosanalla. Mielestäni tämä on vanhentunut, mutta sitkeästi elävä käytäntö. Järkevämmältä tuntuisi juuri tuo, että taiteellinen osa ja tekninen osa olisi erikseen. Varsinkin kun joissakin opistoissa, kuten meillä, on mahdollista ja yhä tavallisempaakin, että ne myös soitetaan ihan eri tilaisuudessa.

Suorittamani tutkinto oli ns. iso ykkönen eli nykyinen D-tutkinto. Aikaisemmin olen suorittanut musiikkikoulun kautta 1/3, 2/3 ja 3/3 -tutkinnot. Suorittamatta ovat vielä C, B, ja A-tutkinnot, jotka ovat kaikki ammattitutkintoja.
 
- Ellen nyt ihan täysin ole pudonnut kelkasta, niin musiikkiopistot käyttävät yhä I-tutkinto -nimeä (tai mikä hemmetin tasosuoritus se oli), konservatoriot ja AMK-t D-nimitystä, sisältö on sama. On joku opistokin saattanut tässä lähteä peesaamaan, en ole varma.
 

Vielä ohjelmistoon liittyen, mainitsin edellisessä viestissä, että tutkinnossa tulisi soittaa vanha, moderni ja espanjalainen biisi. Tarkemmin mietittyäni muistin, että vaatimus on soittaa kappaleita vähintään kolmelta aikakaudelta. Espanjalaiset kuitenkin menevät usein vanhan ja modernin väliin. Vaikka espanjalaisia ei siis vaaditakaan tutkinnossa, kannattaa silti harkita yhden ottamista ohjelmistoon, onhan flamengot ja muut aika merkittävää soitettavaa akustiselle kitaralle.
 
- Kyllähän se tosiaan suositeltavaa on, että soittaja osoittaa hallitsevansa erilaisia tyylejä. Aikakausiin ne eivät välttämättä ole sidottuja. Aika paljon vapaata harkintaa voi käyttää, tämäkin riippuu paljon lautakunnan jäsenistä. Jotkut ovat tiukasti kiinni klassisessa perinteessä, jollekin voi kelvata esim. pelkkä 1900-luvun musiikki: neoklassinen, atonaalinen, jazz, flamenco, ragtime, kansallisromanttinen... kunhan se täyttää kutakuinkin tämän tason klassisen soittotavan vaatimukset.
Myös vaihtelua kappaleiden luonteessa, tempoissa ja tekniikoissa on hyvä olla

Yksilöllisyydelle on tilaa, mutta jonkinasteisen riskin liika erikoistuminen voi sisältää arvosanan suhteen, kaikki ammattilaiset eivät välttämättä tykkää.

Myös kappalejärjestykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kannattaa miettiä, mikä kappale sopii minkäkin perään ja miten vaikka erikoiset viritykset voisi ottaa huomioon. Ellei siis halua epävireisellä kitaralla soitella, niin laittaa dropped-d -viritteiset kappaleet peräkkäin, ja vaikka ihan ohjelmiston loppuun, jos ne sinne sopivat. Omassa tutkinnossani Bachin Preludi ja La Paloma olivat dropped d-vireessä.
 
Olen samaa mieltä, taiteellinen kokonaisvaikutelma voi olla erilainen järjestyksestä riippuen, mutta käytännön asioitakaan ei kannata unohtaa. Eipä se yleisvaikutelmakaan jatkuvasta virittämisestäkään (tai epävireisyydestä) parane.
Itse en laittaisi teknisesti herkkää biisiä ensimmäiseksi (esim tremolo) koska alkujännitys voi kostautua epätarkkana hienomotoriikkana.

stratovaari: Totta. Kyllä tuo upea biisi on vähintään C-,ellei B-kurssin tasoa. Mutta aika monet I-n tekijätkin ovat sitä innostuneet soittamaan ja ihan hyvin lopputuloksin.
Laajamuotoinen se ei todellakaan ole, vaikka kestoakin taitaa olla enemmän, kuin jollain pikku partitalla.
 
Nimenomaan. Ja tutkinnossa on oikeastaan turha soittaa tasoa paljon vaikeampaa musiikkia, koska siitá ei saa lisápisteitá, mutta helposti huonontaa arvosanaa, koska siiná tekee helpommin virheitá. Ei ihan riitá, ettá menee nuotteihin kirjoitetut áánet oikeassa járjestyksessá...

wedevirtanen: Anteeksi tämä kova kysely, mutta tiedätkö, kuinka esim. oppilaitokset ottavat aikuisopiskelijoita oppiahjoonsa esim. opiskelemaan kitaransoittoa sekä teoriaa?
 
Yhä enenevissä määrin otetaan aikuisia - rohkeasti vain kyselemään oppilaitoksista/vierailemaan niiden nettisivuilla! Moniin paikkoihin pääsee ilman pääsykokeitakin.

Tämä nyt on sinänsä varmaankin jonkun mielestä saivartelua, mutta en malta olla puuttumatta siihen kuinka tässäkin keskusteluketjussa puhutaan "akustisesta" kitarasta, vaikka mitä ilmeisimmin tarkoitetaan klassista kitaraa (classical guitar/spanish guitar). "Akustinen kitara" on teräskielinen kitara, ja se "espanjalaistyyppinen" nylonkielinen on klassinen - tai silloin kun kyseessä on, niin flamenco - kitara.
 
Tämä kultturin ja kielen rappio on jo melko laajalle levinnyt; jopa Hesari uutisoi taannoin Otto Tolosen voittaneen jonkun "akustisen kitaran kilpailun"...

Gotnine: Tämä nyt on sinänsä varmaankin jonkun mielestä saivartelua, mutta en malta olla puuttumatta siihen kuinka tässäkin keskusteluketjussa puhutaan "akustisesta" kitarasta, vaikka mitä ilmeisimmin tarkoitetaan klassista kitaraa (classical guitar/spanish guitar). "Akustinen kitara" on teräskielinen kitara, ja se "espanjalaistyyppinen" nylonkielinen on klassinen - tai silloin kun kyseessä on, niin flamenco - kitara.
 
Tämä kultturin ja kielen rappio on jo melko laajalle levinnyt; jopa Hesari uutisoi taannoin Otto Tolosen voittaneen jonkun "akustisen kitaran kilpailun"...
 
Syvimmät anteeksipyyntöni siitä että tein topikin äkkiä tiedon tarpeessa ajattelematta sitä miten joku voi todellakin tehdä pienestä kirjoitusvirheestä noin suuren haloon. Musiikkiopistolla ei ole akustiselle teräskieliselle käsittääkseni erillisiä tasotutkintoja, ja sähkökitara on erikseen, niin mikähän lie jäänee jäljelle? Enkä muuten ole ikinä nähnyt kenenkään kirjoittavan flamenco - kitara, millaisissa erikoissanoissa tulee väli viivan molemmille puolille? Liekkö sitä kielen rappiota..
 
Taas vois aina ennen kirjoitusta miettiä mitkä on aiheen kannalta oleellisia asioita, tämä tuskin oli.

Tonski: Syvimmät anteeksipyyntöni siitä että tein topikin äkkiä tiedon tarpeessa ajattelematta sitä miten joku voi todellakin tehdä pienestä kirjoitusvirheestä noin suuren haloon. Musiikkiopistolla ei ole akustiselle teräskieliselle käsittääkseni erillisiä tasotutkintoja, ja sähkökitara on erikseen, niin mikähän lie jäänee jäljelle? Enkä muuten ole ikinä nähnyt kenenkään kirjoittavan flamenco - kitara, millaisissa erikoissanoissa tulee väli viivan molemmille puolille? Liekkö sitä kielen rappiota..
 
Taas vois aina ennen kirjoitusta miettiä mitkä on aiheen kannalta oleellisia asioita, tämä tuskin oli.
 
Jos luet tekstini tarkasti, huomaat, että en suinkaan kirjoittanut "flamenco - kitara". Huomioi KOKO lauseen rakenne.
 
Vastaus kysymykseesi; jäljelle jää "klassinen kitara". Puutun näihin näennäisesti pieniin asioihin siksi, että yleisen sivistymättömyyden ja tietämättömyyden kasvu on johtanut siihen, että enää ei tiedetä mikä on mitäkin tässä maailmassa.
 
Jopa jotkut rokkaritkin ovat - ainakin ulkomailla - eritelleet levypussin/-läpyskän soitintietoihin erikseen "acoustic and classical guitars".

Tonski:Taas vois aina ennen kirjoitusta miettiä mitkä on aiheen kannalta oleellisia asioita, tämä tuskin oli.
 
Tämä kyllä on oleellinen asia, sillä soittaessasi musiikioppilaitoksen kansliaan ja kysyessäsi "akustisen kitaran" tutkinnoista, saattaa kanslisti kysyä tarkennusta siihen mitä tarkoitat, mutta kysyessäsi "klassisen kitaran" tutkinnoista, päästään heti suoraan asiaan.
 
Älä suotta pahastu jorinoistani; tämä ei ole erityisesti Sinulle tarkoitettua "ojentamista", vaan kaikille ihan yleisesti;)

No joo, mielestäni tuli kyllä joka tapauksessa selväksi kaikille mitä alunperin hain takaa. Kun kävin kysymässä kansliasta akustisen kitaran tasotutkinnoista, niin kukaan ei btw kysynyt tarkennusta.