Media ja viihde ›

The Living Dead at Manchester Morgue (aka Let Sleeping Corpses Lie)
 
Varsinkin kauhu- ja scifigenreissä on totuttu siihen, että jokaista pientäkin hittiä seuraa nopeasti liuta halvalla tehtyjä kopioita, jotka koettavat mahdollisimman pian takoa kuumaa rautaa. Suurin osa jäljittelijöistä on loogisesti aina täyttä kuraa, mutta monesti aallossa on mukana pari onnistunuttakin pätkää.
 
Tämä vuoden 1974 Jorge Graun brittiläis/italialais/espanjalainen yhteistyö on yksi Romeron muutamaa vuotta aiemmin ilmestyneen Night of the Living Dead -leffan perässä tulleista kopioista ja varmasti sieltä onnistuneimmasta päästä. Ehkä jopa 70-luvun paras zombipätkä ennen Romeron omaa 1979 ilmestynyttä jatko-osaa Dawn of the Dead, joka olikin sitten THE zombileffa.
 
Ensimmäinen puolikas on temmoltaan hidas, mutta viimeinen puolituntinen korvaa kaiken haukottelun. Kuvaus ja ohjaus on halppiskauhuilussa totutun sijaan ihan oikeasti komeaa ja se vähäinen gore yllättävän märkää. Mitään uutta tämä ei genreen tuo ja näyttelytyökin on osin melkoisen kökköä, mutta yllättipähän olemalla ihan "oikea" leffa odottamani tahattoman huonouden sijaan.

Koyaanisqatsi
 
Täydellistä kuvan ja äänen harmoniaa. Elokuvassa ei ole dialogia lainkaan, vain ympäröivän maailman elämistä kuvattuna kauniin mutta samalla helvetin pelottavan musiikin soidessa taustalla. Eihän tässä mitään juonta ollut mutta jostain syystä tämä vaikutti kovasti. Veti ihan sanattomaksi. En tiiä.
 
10/10

Dr. Goldfoot and the Bikini Machine (1965)
 
Tarkoituksena oli katsoa joku vanha agenttipätkä ja fiilistellä vähän. Ajankuvaa ja sellaista...
Vaan mutta. Kyllä tätä vähän aikaa jaksoi katsella mutta kun ei pysty, niin ei vaan pysty. Vanhat batmanit, maxwellSmartit yms. on älykästä laatutavaraa tämän rinnalla. En muista aikoihin nähneeni yhtä huonosti tehtyjä paskoja läppiä ja muuta toimintaa. Eikä ole kumminkaan niin huono, että olisi jo hyvä. Vähän kuin koittais siivuttaa kynällä tomaattia - ei vaan onnistu. Mössöä. Jäi kesken.

Informaatiokameli: Koyaanisqatsi
 
Täydellistä kuvan ja äänen harmoniaa. Elokuvassa ei ole dialogia lainkaan, vain ympäröivän maailman elämistä kuvattuna kauniin mutta samalla helvetin pelottavan musiikin soidessa taustalla. Eihän tässä mitään juonta ollut mutta jostain syystä tämä vaikutti kovasti. Veti ihan sanattomaksi. En tiiä.
 
10/10
 
Tää on kyllä upea teos, suorastaan hypnoottinen. Kannattaa tsekata myös jatko-osat Powaqqatsi ja Naqoyqatsi. Tämä Koyaanisqatsihan löytyy myös Google Videosista: http://video.google.com/videosearch … q=koyaanisqatsi&emb=0&aq=f#

Bridge to Terabithia (2007)
 
Huoh, ihan kuin ei olisi ollut parempaa tekemistä.. Ilmeisesti kyseessä on lastenelokuva, mutta välillä tuntui, että leffa oli suurimmaksi osaksi aivan liian tylsä lapsille, ja aikuisempaan makuun turhan imelä. Esimerkiksi kohtaus, jossa Leslien perhe maalaa talon seinää leveä hymy naamoillaan siirappisen popmusiikin soidessa taustalla, sai minut tuntemaan itseni melkein likaiseksi. Tekisipä joku joskus leffan jossa edellä kuvatun kaltaisen kohtauksen jälkeen Rambo ilmestyisi seinän läpi uzit kädessään ärjyen "Where's your god now?" ja pistäisi paikat remonttiin. Aika kaukaa haettua, mutta T-1000 aka Robert Patrickin läsnäolo antoi toivoa. Päähenkilön esittäjä oli jotenkin aneeminen. Lopun juonenkäänne oli niin ennalta-arvattava että revähdin spontaaniin nauruun kun se tuli ilmi. Oli tässä sentään Zooey Deschanel. Ei nyt mitenkään huono leffa mutta sietokykyni kaikkea siirappisuutta kohtaan on todella heikko. 2,5/5

Informaatiokameli: Koyaanisqatsi
 
Täydellistä kuvan ja äänen harmoniaa. Elokuvassa ei ole dialogia lainkaan, vain ympäröivän maailman elämistä kuvattuna kauniin mutta samalla helvetin pelottavan musiikin soidessa taustalla. Eihän tässä mitään juonta ollut mutta jostain syystä tämä vaikutti kovasti. Veti ihan sanattomaksi. En tiiä.
 
10/10
 
Mielenkiintoinen yhteensattuma. Tämän soundtrackia olen pari päivää fiilistellyt ja miettinyt pitäisikö itse leffa katsoa joskus. Kaipa se on katsottava.

Ran (Kurosawa)
 
Aika pitkäveteinen. Mittaa oli kyllä 2,5 tuntia. Isä luopuu klaanijohtajuudestaan vanhimmalle pojalleen, ja antaa kahdelle muulle pojalleen osan maista. Loppu meneekin sitten juonien ja sotien. Isä koki poikiensa petturuuden kovin voimakkaasti ja tuli hulluksi. Vaikuttavat musiikit.
 
7/10

Hipelius: Mielenkiintoinen yhteensattuma. Tämän soundtrackia olen pari päivää fiilistellyt ja miettinyt pitäisikö itse leffa katsoa joskus. Kaipa se on katsottava.
 
Löytyy Googlevideosta ainakin.

Hipelius: Mielenkiintoinen yhteensattuma. Tämän soundtrackia olen pari päivää fiilistellyt ja miettinyt pitäisikö itse leffa katsoa joskus. Kaipa se on katsottava.
 
Kato jätkäkin on hoksannut, että leffan musaa oli Watchmenissa ja sitten kiinnostuit, että mitäs se tämmöinen on. Tai ainakin itselle kävi niin :)

Informaatiokameli: Kato jätkäkin on hoksannut, että leffan musaa oli Watchmenissa ja sitten kiinnostuit, että mitäs se tämmöinen on. Tai ainakin itselle kävi niin :)
 
Juu, täysin sama. :)
 
Kannattaa muuten kuunnella Philip Glassin Glassworks-levy, jos muu miehen musa kiinnostaa. Opening-biisistä Uematsu on _hieman_ hakenut vaikutteita Freya's Themeen.

Informaatiokameli: Kato jätkäkin on hoksannut, että leffan musaa oli Watchmenissa ja sitten kiinnostuit, että mitäs se tämmöinen on. Tai ainakin itselle kävi niin :)
 
Hohoo, minäkin! :D Eli trilogian kaksi ensimmäistä osaa tuli hankittua tuossa pari päivää sitten, vielä on tosin katsomatta.

Persepolis (2008)
 
Ranskalainen animaatio 70-luvulla Iranin Teheranissa syntyneestä tytöstä, joka joutuu muuttamaan Eurooppaan sotaa karkuun. Samalla käydään läpi Iranin historiaa (tuskin ihan täysin fiktiivisesti sepittäen, luulisin), kasvukipuja ja rakkaushommiakin. Hauska ja yllättävän koskettava.
 
4+

wrshredder: Watchmen ... 8.6
 
Sanotaanko lyhyesti että leffa oli kyllä kova mutta mä en pysy mukana noissa juonikuvioissa oikein. Parantui loppuun mennessä. Jon oli kyllä kova hahmo. Paljon siistejä kohtauksia. Verta ja meininkiä ja tehosteita.
 
Ootko lukenut sarjakuvan? Ite en oo ehtiny vielä kattoo leffaa, mutta seuraa kuulemma aika hyvin sarjista. Ja on kuulemma siten sellainen, että toimii myös paremmin alkuperäisteoksen tunteville.

Henko: Ootko lukenut sarjakuvan? Ite en oo ehtiny vielä kattoo leffaa, mutta seuraa kuulemma aika hyvin sarjista. Ja on kuulemma siten sellainen, että toimii myös paremmin alkuperäisteoksen tunteville.
 
Jep, sarjakuva on luettava että siitä saa edes puolia irti.

Henko: Ootko lukenut sarjakuvan? Ite en oo ehtiny vielä kattoo leffaa, mutta seuraa kuulemma aika hyvin sarjista. Ja on kuulemma siten sellainen, että toimii myös paremmin alkuperäisteoksen tunteville.
 
Aivan juu tämä oli siis johonkin sarjakuvaan perustuva. Ei ole tullut luettua..
Itseasiassa voisin tänään katsoa jos löytyy kirjastosta, meinaan jokatapauksessa katsoa joskus tuon leffan uudelleen, oli sen verran komia.

Lauantaina: Funny Games, se alkuperäinen.
Hyi helvetti, kyllä tää oli yhtä inhottava ku muistinkin. Tokko näin tylyä olisi voitu tehdä muualla kuin Euroopasssa ja etenkin Saksassa.
 
Lisäksi tietty piti katsoa telkusta Octopussy: melkeinpä paras Mooren Bondeista, juoni ei ole ihan yli hilseen ja vauhtia piisaa.
Elävien kuolleiden yön nukuin.
 
Sunnuntaina: Broken flowers.
Mainio pätkä, sopivassa suhteessa hauskaa ja sitten taas jotain ajattelemisen aihetta antavaa. Loppukin hyvän auki jäävä.

AP: Lauantaina: Funny Games, se alkuperäinen.
Hyi helvetti, kyllä tää oli yhtä inhottava ku muistinkin. Tokko näin tylyä olisi voitu tehdä muualla kuin Euroopasssa ja etenkin Saksassa.
 
Tehty Itävallassa.
Aah, pilkku...

Slumdog Millionare
 
Jaa. Olihan se ihan ok. Hehkutusta en ymmärrä.
 
***

Manuel Pyrhullo: Tehty Itävallassa.
Aah, pilkku...
 
Nokyllämäsentiesin (seli, seli :D)
 
Kumminkin.