mun mieleni mitä tekevi,
tahtoni taipuisa niin,
oksia koskettaisi, jos tuulesta saisin kiin`
mun jäätävä on..
mun jäätävä on..
vaan juuri kun tahtoisin luovuttaa, tuuli mun kiinni saa,
kuiskaa ja kertoo hiljaa
"ei poikani, vielä et saa"
ja poikansa valittaa
mun jäätävä on..
mun jäätävä on..
tahtoni mihin taipuvi,
haluni riippumaton,
sadoin kielin laulaneet, jo saattolinnut on
mun jäätävä on..
mun jäätävä on..
niin kylmää
ota lämpöni,
pakene,
kun minä en täältä voi, ja ennen mun aikaani tullutta, vain kitara vaikeroi,
jos tuulesta kiinni saisin, se kuiskata minulle sais,
ei hylkäis, ei pyytäisi jäämään, vaan poikaansa rakastais, Sinähän se olit, mutta minä en sitten nähnyt sinua. |
tää on teknisesti ihan toimiva ja jopa kaunis, sanat soi paljon paremmin kuin usein täälläpäin, mutta aika naiivi noin niinkun merkitystasolla, vaikka ehkä tää korkealta laulettuna ja kitarasoolojen kera voisi tiettyä karaokekansanosaa liikuttaakin. |
hibernance: tää on teknisesti ihan toimiva ja jopa kaunis, sanat soi paljon paremmin kuin usein täälläpäin, mutta aika naiivi noin niinkun merkitystasolla, vaikka ehkä tää korkealta laulettuna ja kitarasoolojen kera voisi tiettyä karaokekansanosaa liikuttaakin.
Kitarasooloa kyllä, vaan ei kovin korkealta laulua mielessä. Sovittelin tätä itseasiassa sellatteen raskaampaan, riitasointuseen, kansanlaulutyyppiseen puolinopeaan balladiin. Jaksotus ei ihan ole vielä 100 varma. Iso mies laulaa matalalla äänellä herkkää sanomaa. Vaan eipä tuokaan niin harvinaista tänäpäivänä. Sinähän se olit, mutta minä en sitten nähnyt sinua. |
Oldsome