Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Nyt on tämmöne kriisi päällä että kaikesta musiikista on yhtäkkiä mennyt kaikki ilo pois. Ei mikään enää oikeen tunnu miltään, uusi tai vanha musiikki, ja ottaa se pattiin toden teolla. Uuden Lamb Of Godin Wrathin kuuneltua luulin jo löytäneen sellasen fiiliksen taas, mutta kun ei, ja vanha Sacramentkaan ei enää tunnu tepsivän. Onko kellään muulla ollut mitään vastaavaa kokemusta? Saattaa johtua jatkuvasta musiikin kulutuksen määrästä, mutta ehdotukset ovat enemmän kun tervettuleita.
 
Nyt jälkeenpäin kirjoitan että otsikko on lievästi harhaanjohtava, asia koskee kaikkea musiikkia.

Mennyt kaikesta musiikista maku vai vain metallista? Jos jälkimmäinen niin mitä jos koittaisit kuunnella jotain muuta välillä?

Ihan normaalia että välillä ei kiinnosta tietty genre ollenkaan. Silloin pistetään muuta masiinaan ja sitten taas jossain välissä palataan takaisin samaan vanhaan, tosin varustettuna avoinaisemmalla mielellä!

Meni nyt otsikko vähän väärin, mutta kuuntelen kyllä tasapuolisesti muitakin musiikkilajeja, ellen enemmänkin, ja vielä suht koht monipuolisesti.

Tämä johtuu ainoastaan siitä, että metalli on nykymuodossaan totaalisen pystyynkuollutta ja selvää paskaa. Itsekin kuuntelen enää vain suosikkibändejäni, eikä minua kiinnosta muut kuin heidän tulevat levynsä. Tosin aika moni hyvä joukkue on julkaissut suhteettoman paskaa musiikkia viime aikoina, pahimpina esimerkkeinä The Haunted, Soilwork ja pari muuta vähän pienempää pettymystä. Oikeastaan vain Meshuggah ja Opeth jatkavat kovilla panoksilla.
 
Kuuntele ambienttia vaihteeksi, yin&yang-balanssi tasoittuu kummasti.

No ei ole ihmekään, jos on metallista mennyt maku kun Lamb Of God tahi Sacrament soi. Vaihda nyt hyvä mies ensiksi niitä bändejä, niin johan alkaa taas toimimaan.

Henkka sanoi sen, mitä minen uskaltanut. Plussalla paukautin.

Mul oli elämässä aika, milloin vihasin musiikkia yli kaks vuotta. Ei pystynyt kuuntelemaan, kun kaikki piisit turhauttivat sen sijaan, että olisi tullut yhtään hyvä olo.
 
Mitn perusmetallia, rockia tai poppia ei tee mieli kuunnella vieläkään, mitä kuunteli ennen. Metallissa eksyin Dillinger Escape Planin suuntaan ja poprock osastolla taas Coheed & Cambria ja esim. Vuokko Hovatta. Taidokas melodinen ja monitajuinen musiikki meni rytmisen jynkytyksen ohi.

Henri Henri Olavi: No ei ole ihmekään, jos on metallista mennyt maku kun Lamb Of God tahi Sacrament soi. Vaihda nyt hyvä mies ensiksi niitä bändejä, niin johan alkaa taas toimimaan.
 
Kumpi on huonompi bändi; Lamb Of God vai Sacrament? :P
 
Sen verran mun täytyy sanoo et siin vaiheessa jos ei mikää enää iske niin eikös ois aika alkaa tekemään itse sellasta musaa mitä on aina halunnut kuulla?

Kiinnostukseni metallimusiikkiin on hiipumassa aina vain kiihtyvään tahtiin. Nykyisin jaksan kuunnella toisinaan vain niitä suurimpia suosikkeja, ja siinä missä esimerkiksi vuosi sitten etsin jatkuvasti uusia bändejä, nyt en jaksa lainkaan tutustua uusiin akteihin. Kai tämä on vain joku suvantovaihe, en tiedä. Asiaan vaikuttanee myös totaalinen vittuuntuminen nk. "metallikulttuuriin", johon en ole koskaan tuntenut kuuluvani.

Räkkipeli: Sen verran mun täytyy sanoo et siin vaiheessa jos ei mikää enää iske niin eikös ois aika alkaa tekemään itse sellasta musaa mitä on aina halunnut kuulla?
 
Tuo on vaan yleensä helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin jos vain kuuntelee eikä hallitse mitään instrumenttiä (jossei sitten tarkoitus ole tehdä konemusiikkiia).
 
Tosiaan kannattaa välillä kokeilla jotain ihan muuta musiikkia kuin sitä mättöä mitä on aina kuunnellut.

Aloittajalle sen verran, että kokeile Bodomii. Toimii.

Itselläni on myös käynyt samankaltainen ilmiö, nykyään ei tule kuunneltua oikeastaan yhtään metallia (vaikka olihan se Opethin keikka kova...). Olenkin viime aikoina pureutunut esim hiphop musiikin ihmeelliseen maailmaan. Oikein miellyttävää vaihtelua.

Tutustu muuhun musaan ja vähän erilaisempaan metalliin kuin tommoseen mainstream-LoGiin.

Mulla tökkäs mainstream ja modernimpi metalli tossa n. 4-5 vuotta sitten aika pahasti. Johtuneeko iästä? En tiedä. Kaikenlaista raskasta jyrnyytystä tulee silti vieläkin kuunneltua, ei vain sitä ihan perussettiä enään. Eli ei tästä harrastuksesta eroon ole päässyt, enkä haluakkaan.

Dropped C: Mulla tökkäs mainstream ja modernimpi metalli tossa n. 4-5 vuotta sitten aika pahasti. Johtuneeko iästä? En tiedä. Kaikenlaista raskasta jyrnyytystä tulee silti vieläkin kuunneltua, ei vain sitä ihan perussettiä enään. Eli ei tästä harrastuksesta eroon ole päässyt, enkä haluakkaan.
 
Mulla taas omituisesti on ruvennut pitkän oudon kauden jälkeen maistumaan myös tää niin sanottu mainstream metal ja metalcorekin. Ihmiset muuttuu, ihmiset muuttuu.

Mullakin on hevi poistunut käytännössä kokonaan soittolistalta. Stoner rock jytisee nyt niin perkuleen kovaa ettei muulle ole tilaa.

Tähän varmaan auttaa tässäkin ketjussa moneen otteeseen mainittu lääke: pidä taukoa ja kuuntele muuta välillä. Itsellä on välillä samankaltaisia fiiliksiä, mutta useimmiten vielä kaiken musiikin kanssa. Yleensä tauko on auttanut, tai jonkin aivan erilaisen musiikin kuunteleminen. Metalli on kuitenkin loppujen lopuksi aivan liian kapea ala musiikista (ainakin minulle).

Kuten aikaisemmin mainitsin, musiikin kuunteluni ei rajoitu metalliin, ja otsikon kirjoitin ajatuksissani väärin, eli tämä ilmiö koskee kaikkea kuuntelemaani musiikkia. Ja metallin kuuntelunikaan ei rajoitu mainstream-mätön puolelle, on sitä käyty kaikkia mahollisia ûber proge bändejä läpi, ja Sacrament oli mielestäni tavattoman hyvä levy, saman nimisestä bändistä en ole kuullukkaan.