Bassot ›

Tere.
 
Studioreissuja pukkais nyt maaliskuussa.. Ja olis tommonen pikku pulma, että hankkiako kumpi noista Ashdownin pedaaleista. Tuo LoMenzo lienee selvästikin uudempi ja harvinaisempi, joten siitä ei liene vielä kovinkaan monilla kokemusta, vai onko?
 
Anyway, tuo Drive Plus on saanut kovasti kehuja ja onhan se todella edullinenkin. Myös Jukin taannoiset tänne laitetut ääninäytteet ko. pedaalista vakuuttivat todella. Nyt vaan sattui webbi-ihmemaassa silmään myös tuo saman puljun LoMenzo-malli, joka alkoi myös kiinnostamaan.
 
Drive Plussassahan on erilliset säröalueet ja piirit ala- ja ylätaajuuksille. Särön määrää säädetään kuitenkin yhdellä drive-potikalla molemmille alueille. Dist tone -potikalla saadaan sitten säädettyä ylä- ja alapään taajuuksien särön keskinäistä balanssia. Särön levelille on vielä sitten Dist level -potikka. Toki löytyy sitten nuo input ja output level potikat.
 
http://www.ashdownmusic.com/bass/detail.asp?ID=152
 
LoMenzo HyperDriven idea on se, että särötetään vain jokin keskitaajuusalue. Särötetyn taajuuskaistan leveyden voi valita joko 1 tai 0,5 oktaavin suuruiseksi. Kaistan keskitaajuuden valintaan on liukuva potikka, jonka alue menee 200Hz:sta aina 2,2 kHz:iin asti. Input- ja output-level potikoiden lisäksi tästä löytyy siis Freq-potikka taajuusalueen valintaan (tähän liittyvänä Q-switch 1 tai 0,5 oktaavin leveyden valintaa varten), Drive-potikka (+10dB swicthillä "isoja säröjä" varten) ja Mix-potikka kuivan signaalin ja särötetyn signaalin suhteen säätöä varten.
 
http://www.ashdownmusic.com/bass/detail.asp?ID=210
 
Varmasti ovat luonteeltaan jonkin verran erilaisia nämä. Paras olisikin ostaa molemmat testiin ja vaikka myydä toinen sitten pois, jos ei molemmille ole käyttöä. Mutta finanssitilanne on sellainen ihan juuri nyt, ettei mielellään oikein molempia pystyisi laittamaan. Vaikka eivät edes kalliita olekaan. Drive plussan hintahan on 59e ja LoMenzon 79e Saksan nettikaupoissa.
 
Jokin tilaus olisi tehtävä ihan pian, joten auttakaa toki jonkinlaisilla mielipiteillä ja kommenteilla, että kumpi voisi olla parempi hankinta. Siis vaikka ette omaisi kokemusta kummastakaan, niin jotain ajatuksia vain noiden teknisten speksienkin perusteella voi heittää.
 
Hakusessa on sellainen suht kevyehkö vintage-tyyppinen rouhea särö. Mutta kuitenkin rankempi meininki kuin pelkästään putkivahvarista irtoava kompressoitunut lievä roso. Tuo JCM 800 kun on siis jo vahvarina ja sen perushyvän putkisaundin saan jo siitä. Mutta pedaalista olis tarkoitus repiä jonkin verran lisää rouheutta ja rosoisuutta.
 
Ja Bossin ODB-3:a on ihan turha ehdotella, koska se on kokeiltu. Siitä ei saanut rouheaa hyvää saundia, vaan lähinnä surinasirinää, vaikka kuinka maltilla väänsi säröä saundiin. Se vei myös preesensiä ja munaa saundista. Tech 21 Bass driver DI on myös koettu. Särö itsessään oli ehkä suht kelvollinen, mutta muuten se muhjuunnutti saundin ihan täysin. Paha Mid-scoop efekti oli sillä ja vei vielä enemmän preesensiä saundista kuin Boss.
 
Toki pyrin taas huoltamaan putkiradioni tone-potikan kuntoon studioa varten, koska siitä saatiin viimeksi niin ihana, rosoinen pierusärö bassolle nauhoituksiin. Mutta pedaali olisi kiva olla myös olemassa, kun ei siitä radion elementistäkään koskaan tiedä miten se vielä jaksaa basson pierua. Eikähän sitä radiota tietenkään voi ajatella livekäyttöön. :)
 
Tulipa pitkä. Toivottavasti joku jaksaa kokonaankin lukea..

Jos noista kahdesta pitäisi valita ottaisin drive plussan. Sen olen omistanut (lähti tosin Jukille). HyperDrivea olen testannut Soundstoressa ja ei ollut minun juttuni. Jos studiokäyttöön aiot pedaalin hankkia, niin ainahan voit blendailla puhdasta soundia sekaan ja vaikka ottaa säröstä vain keskitaajuudet. Drive+ tuotti ihan kelvollisen vintagepörinän, joskaan se ei pärjännyt esim. Fulltonen bass-drivelle, joten Ashdown sai lähteä.
 
Jos haluat oikeasti efektipurkista helposti käyttökelpoista vintagemurinaa, kannattaa testata Sansampin VT bass. On toki aika paljon kalliimpi...

Ostin just himaan (tai treenikselle, katotaan nyt) just tollasen VT Bass:in, kun lupasi oikein 8x10" kaappimallinnoksenkin pikku purkissa. Ihan hauskasti se kyllä pörisi pieniin himasterkkoihin.

Vai Digitech Bad Monkeyko sittenkin? Jukin sample Gibson EB-0:lla ja Monkeylla oli niiiiiin vakuuttavan kuuloinen. Ehkä jopa vielä parempi kuin ne Drive Plus -samplet. Ja olikohan Leo Lindgren toinen, jolla oli myös oikein hienot Monkey-särösaundisamplet. Ja kun tuntui noiden perusteella, ettei tuo nyt sanottavammin edes söisi alapäätä, vaikka onkin periaatteessa kitarapedaali. Sikahalpakin olis...

Maisteri: Vai Digitech Bad Monkeyko sittenkin? Jukin sample Gibson EB-0:lla ja Monkeylla oli niiiiiin vakuuttavan kuuloinen. Ehkä jopa vielä parempi kuin ne Drive Plus -samplet. Ja olikohan Leo Lindgren toinen, jolla oli myös oikein hienot Monkey-särösaundisamplet. Ja kun tuntui noiden perusteella, ettei tuo nyt sanottavammin edes söisi alapäätä, vaikka onkin periaatteessa kitarapedaali. Sikahalpakin olis...
 
Bad Monkeylle komppia täältä. Alustavien testailujen perusteella oikein toimiva purkki.

Kyllähän se bad monkey pelaa ihan hyvin. Irtoaa mukavat rutinat siitä. Halpahan se on, että ei mene pahasti metsään jos ei tyydytäkään.

Drive Plus on oikeinki mukava, vaikka mitään kovaa säröä siitä ei irtoa... ainakaan niin että se kuuloistais hyvältä (siten ainakaan että kuulostais mitenkään mielettömän hyvältä). Mulla toiminu Marsun putkipelin kanssa loistavasti. Tulee saundiin semmosta klangia ja mukavaa vintage-tyyppistä säröä.

Itsekin tekis mieli hommata särö, oon kattellu tota drive plussaa ja big muffia. Nyt pitäis enää keksiä kumman ostais :) Mahdollisimman kova särö / Cliff Burton olis hakusas

Sidewinder: Mahdollisimman kova särö / Cliff Burton olis hakusas
 
Tuosta Bass muff: http://soundstore.fi/product_info.php/products_id/6166