ainakin halvemissa kitaroissa on, ja uskoisin että kalliimmissakin on, koska puiden laatuhan vaihtelee aina hiukan. Esimerkiksi kaikissa kokeilemissani Epiphonen Les Pauleissa ei ole ollu yhtä voimakas akustinen sointi, kuin omassani, toiset taas pääsivät suurin piirtein samalle tasolle. Kun testaa kaupoissa kitaroita, niin toiset kitarat vaan saa sellasen hyvän olon aikaan, ja toiset on taas ihan tunnottomia soitettavia, vaikka säädöt olis ihan ok, ja vire tarpeeks hyvä testaamiseen. Jostain syystä kyllä kaikki kalliimmat kitarat eivät saa tätä tunnetta aikaan, vaan se on ihan arpa peliä (kyllä tuo tunne varmaan tulee useammin kalliimmilla soittimilla, mutta esimerkiksi mielestäni eräs GL:n Strato vaikuttu oikein kelpo soittimelta, eikä se mikään järjettömän kallis ollut, 6-700€, tosin taas Gibsonin EB-3 reissue basso tampereen DLXssä on ehdottomasti paras basso mitä olen soittanut, siinä bassossa vaan on sitä "jotain" :P ) mä luulen että toi pekuridesin ongelma johtuu juuri itsekritiikistä, mä oon muuten myös huomannu sellasen jutun, että toisina päivinä omat kamat kuullostaa paljon paremmilta kuin toisina, erityisesti silloin kamat kuullostaa tosi hyviltä, jos on ollu poissa kotoo, ja ei oo päässy soittaan. |
sticky fingers: Kyse on kognitiivisesta dissonanssista. Esim. rahallisesti kalliimman hankinnan(suhtessa omaan varallisuuteen) jälkeen pyritään perustelemaan ostoksen hyvyyttä löytämällä siitä hyviä puolia, ja vähättelemällä huonoja. -sf Kiitos! Opin jo toisen kerran uutta tällä foorumilla. Rule #1: There are no rules. |