Kitarat: kitarakamat ›

Sitte olen vielä sitä mieltä että jos teillä vaan on rahnaa takataskussa ostaa se gibsoni (vaikka ekaks kitaraks ) niin ostakaa ihmeessä se gibsoni, eikä sitä williamsia, ,,,

KodinYkkösessä on Williamsin lespakopiota 119 eurolla. Tuntui olevan huomattavasti jämäkämpi ja parempi kuin saman firman stratokopio (We-2009). Akustisesti kokeiltuna vaikutti ihan soitettavalta peliltä. Painon perusteella kaula on täyttä tavaraa, mutta runko ilmeisesti jotain muuta kuin mahonkia. Otelautakin oli ihan OK. Minun mielestä ihan kelpo aloittelijan soitin ja hinta laatuunsa nähden kohdallaan, jos vaan mikit ei ole ihan onnettomat.
 
EDIT:
Linkki myyjän tuotesivulle:
http://tinyurl.com/dfzobr
 
Kaula olikin vaahteraa ja runko lehmusta. Ihmettelen, miten se noilla puilla voi painaa 5 kg kun kaula oli melkein painavampi kuin runko.

KodinYkkösessä on Williamsin lespakopiota 119 eurolla. Tuntui olevan huomattavasti jämäkämpi ja parempi kuin saman firman stratokopio (We-2009). Akustisesti kokeiltuna vaikutti ihan soitettavalta peliltä. Painon perusteella kaula on täyttä tavaraa, mutta runko ilmeisesti jotain muuta kuin mahonkia. Otelautakin oli ihan OK. Minun mielestä ihan kelpo aloittelijan soitin ja hinta laatuunsa nähden kohdallaan, jos vaan mikit ei ole ihan onnettomat.
 
EDIT:
Linkki myyjän tuotesivulle:
http://tinyurl.com/dfzobr
 
Kaula olikin vaahteraa ja runko lehmusta. Ihmettelen, miten se noilla puilla voi painaa 5 kg kun kaula oli melkein painavampi kuin runko.
 
Jaa joo rölöäääää

Oman kokemuksen perusteella nuo Squieritkaan eivät niin laadukkaita ole, en usko että oma keppini ainakaan on soitettavuudeltaan yhtään Williamsin halpista parempi. Ainoa tapa saada kitarastani soittokelpoinen oli mm. syventää tallan urat suositusta alemmaksi ja ruuvailla tallapalat niin alas, että särinä pysyy edes etäisesti siedettävällä tasolla. 12. nauhan yläpuolella saa vedellä kepeällä tatsilla.
 
En sitten tiedä, olisiko ammattilainen saanut kitaran kuntoon. Viimeistelyltään sinänsä hyvä, että nauhanpäihin ei ainakaan sormiansa pysty telomaan. Kammen käyttö vetää G-kielen välittömästi ylävireeseen, tosin vika saattaa olla tallan urassa. Testaaminen on avainsana, tosin en minäkään aloitellessani tajunnut, että soitettavuus on huono, vaan uskoin että kyse oli treenin puutteesta. Vertailu on aloittelijalle välttämätöntä.

Kyllä se Rowenta Napoli on yliveto kahvinkeittimeksi! ´´´Semmosta mokkaa suodattuu, ettei paremmasta väliä. & myös hyvä. Myös Willijamssin Ferrarit on hienoja ja nopsia! ,,,

Just viime viikolla rassasin viran puolesta yhden pikkunaskalin Williamsia. Oli pakko tehdä jotain, että voidaan soittaa myös 3. nauhan yläpuolelta. Kielet oli puolitoista senttiä otelaudan yläpuolella 12. nauhan kohdalla, vaikka tallapalat olivat suht alhaalla. Otin kaulan irti ja laitoin kaulataskuun n. 1 mm korotuspalan. Johan asettui kielet paremmin. Kaularautaa en kylläkään saanut kiristettyä, ilmeisesti mutterissa on joku muu kuin kuusiokolo.
 
Eli, pienellä säädöllä köyhä saa siitä kitaran, jolla pystyy sormittamaan soivia ääniä kuin oikealla konsanaan.

Mä kävin skeptisenä koklaa tällasta, ku poika innostu mainoksesta pari vuotta sitten. Olin positiivisesti yllättynyt kitaran soitettavauudesta, joten ostin ko. setin pojalle. Oon itte soittanu kolmisenkymmentä vuotta, joten myöskin säädin kitaran pojalle heti kondikseen. Pakettiin kuului sentään 99 eurolla kitara (nää halvimmat maksaa n. 20eur kiinassa suoraan tehtaalta, squierit mukaan lukien), vahvari, hihna, varakielet, viritinmittari, kielten väännin, piuha, nippu plekuja ja pussi. Piuha ja hihna on hajonnu ja ne on myös korjattu.
 
Setti ei "tappanut" innostusta. Nyt on kalliimpi squier ja behringerin vahvari. Soittelee millon soittelee, ei siitä ehkä hendricksiä tule, mutta ihan ok toi setti siis oli ekaks laitteistoks.
 
Halvoissa kitaroissa yleensä saattaa puut kuivua, jolloin kaulat vääntyilee, nauhat alkaa törröttää, viritinkoneiston välityssuhde on heikko (14/1), kitaran viimeistely eli säätäminen ei kuulu hintaan jne.
 
Sanotaan nyt tähän vielä, että kaveri osti tonnin gibsonin uutena, eikä siitäkään tullut pihaustakaan, vaikka chekkilappukin oli kaulassa kiinni...
 
Kalliimmissa kitaroissa kuitenkin lienee vähemmän "yksilöitä", kuin halvoissa.
 
Ja sen sanoisin vielä, että aika vähän on jo näinkin pitkässä ketjussa lopulta ollut asiallisia kirjoituksia, jotka olisivat pohjautuneet kokemuksiin otsikossa mainittuun soittimeen.
 
Niin ja noi meidän kamat meni vaihtoon lähinnä siks, että kaverit halus ostaa noi käytettynä vielä halvemmalla veke... ja ovat edelleen kavereita.

Mulla oli Williamsin W-3000 -elektroakustinen päätoimisena akkarina kahdeksan vuotta ja sillä olen aika pitkälti opetellut soittamaan. Useita keikkojakin on tullut sillä soitettua.
 
Eihän se vireessä tahdo pysyä, eikä mikkikään ole koskaan toiminut kunnolla. Tallakin on alkanut irrota jo niin pahasti kannesta, että ei enää uskalla paljoa soitella.
 
Joka tapauksessa mielestäni hintansa (600mk) väärti. Williams vaatii soittajalta vaan vähän enemmän luonnetta ja sisua:)

Tässä tuli mieleeni sellainen juttu ku joskus jotku sanoo että huonot soittovehkeet tappaa soittoinnon. Jos OIKEASTI haluaa oppia soittamaan ni sitä soittaa vaikka millasella vehkeellä.

Samaa mieltä, ei aluksi edes kannata ostaa mitään kallista vermettä, jospa vaikka se innostus soittamiseen jostain syystä loppuu, niin halvat kamat saa helpommin realisoitua rahaksi.Sitä paitsi 200-300 e riittää alkuun, sillä saa jo ihan soitettavan kitaran, esim Yamahalla ja Ibanezilla on hyviä peruskeppejä aloittelijoille...soitto lähtee sydämestä ja sormista, ei niistä kalliista laitteista, Williamsia en kyllä suosittelisi.Säädin viime jouluna ystäväperheen pojan joululahjawilliamsia, ei ollut helppoa saada oikeisiin säätöihin, virittimetkin olivat aika rimpulat...

Tässä tuli mieleeni sellainen juttu ku joskus jotku sanoo että huonot soittovehkeet tappaa soittoinnon. Jos OIKEASTI haluaa oppia soittamaan ni sitä soittaa vaikka millasella vehkeellä.
 
^^ komppii.
 
itse aloitin nylonkielisellä, jossa oli 2-4 kieltä riippuen vähän. williams oli luonnollinen jatkumo, ja nyt jo 25 vuoden iästäni olen "soittanut" kitaraa noin 18 vuotta. ei niillä vermeillä ole tekemistä innon ja palon kanssa. itsehän en osaa oikeasti soittaa vieläkään, mutta kivaa tää silti on.

Samaa mieltä, ei aluksi edes kannata ostaa mitään kallista vermettä, jospa vaikka se innostus soittamiseen jostain syystä loppuu, niin halvat kamat saa helpommin realisoitua rahaksi.Sitä paitsi 200-300 e riittää alkuun, sillä saa jo ihan soitettavan kitaran, esim Yamahalla ja Ibanezilla on hyviä peruskeppejä aloittelijoille...soitto lähtee sydämestä ja sormista, ei niistä kalliista laitteista, Williamsia en kyllä suosittelisi.Säädin viime jouluna ystäväperheen pojan joululahjawilliamsia, ei ollut helppoa saada oikeisiin säätöihin, virittimetkin olivat aika rimpulat...
 
Mä oon aatellut asian jopa niin päin, että ei kannata aivan huippukitaraan aluksi laittaa siitä syystä, että sen loistavuuden päälle ei alkuunsa ymmärrä kuitenkaan. Kun sitten on ns. harrastelijataso saavutettu sillä peruspelillä, niin se paremman kitaran laitto todellakin tuntuu jossakin ja se on sellainen kiva lisäboosti siihen soittoharrastukseen.

Tulipa eileen ostettua tollanen lespa ja 90e siitä joutu köyhtymään. Sellasesta viiden kappaleen läjästä valkkailin omani. Joukossa oli varsin monenmoista yksilöä ja viimestelyissä luonnollisesti oli kaikennäkösiä ongelmia. Viimestelyn perusteella oikeestaan omani valitsin ja kun pikasen virittelyn jälkeen alko kitara tuntua jo aivan soitettavalta päätin ostaa pois.
Heitin uuden 10-52 setin ja tänään säätelin hienovireen ja kieltenkorkeuden kohdalleen. Hienovireen saikin yllättävän tarkaksi koko kaulalle. Miinusta täytyy antaa virittimistä, jotka ovat hepposen oloset ja onnettoman nopeella välityksellä. Satula oli ok, ei ollut liian pehmeää muovia ja ihan siististi tehty.
Pienellä säädöllä sai kitarasta hyvän soittopelin ja hinta ei tosiaan ollut mikään uskomaton. Kaularauta kaipaa vielä säätöä, kun meinaa tosta 5. nauhasta jonkin verran ylös päin särähdellä. Kunnon vahvistimella en ole vielä päässyt testaamaan, että osaa sähköisistä soundeista ja mikeistä sen tarkemmin sanoa. Wilkinson näyttää kuitenkin mikeissä lukevan.
Pistin omaankuvaan kitarasta kuvan.

Musta olis hauska hankkia tuollainen lespa, jos niitä on siis kodin ykkösissä ettei tarvi lähteä tilailemaan mistään. Mitään laatutyötä en tosiaan odota, mutta hyvä kuulla jos sillä voi jotenkin soittaakin.
Ja jos käy niin ettei se soi mitenkään niin sen voi sitten surutta laittaa osiin, hankkia jotain maalia ja tehdä siitä maailman kauneimman kitaran :-)

Tuo Les Paul-kopio alkoi kyllä himottamaan, vaikka onkin Williams. Les Paul nyt kuitenkin on ehkä suosikkikitarani, Strato ei varsinaisesti ihmeemmin sytytä. Tuskin se Squieriani huonompi on. Täytyisi kyllä ensin tuosta Squierista päästä eroon, ei kahdelle huonolle kitaralle käyttöä löydy.
 
edit: näin yöunien jälkeen, ei ehkä sittenkään.
 
edit2: ei tuosta kitarasta edes löydy netistä mitään, edes Williamsin omilla sivuilla ei ole mainintaa. Pistähän kuitenkin mielipidettä siitä kitarasta kun kerkiät, kimmokel.

Mun eka kitara ei ollut Williams vaan Squier Stratocaster. Makso aikoinaan jotain 1000mk... Ja oli sit harvinaisen paska kapistus. Ihan hyvä viimeistely, mutta kaula meni aina kieroon ja vire ei pysynyt.... Joten Tuskin Williams squieria parempi on?!

MetalMessiah: Mun eka kitara ei ollut Williams vaan Squier Stratocaster. Makso aikoinaan jotain 1000mk... Ja oli sit harvinaisen paska kapistus. Ihan hyvä viimeistely, mutta kaula meni aina kieroon ja vire ei pysynyt.... Joten Tuskin Williams squieria parempi on?!
 
Mitenkäs tälläseen johtopäätökseen päädyit?

Mitäs mieltä nyt kitarasta, kimmokel? En ole nyt ostamassa tuota kitaraa, mutta kiinnostaa tietää kun Williamsia on niin kovasti parjattu, ja netistä ei meinaa löytää edes mainintaa kyseisestä kitarasta.

kimmokel: Mitenkäs tälläseen johtopäätökseen päädyit?
 
Noh siis sellaisen kuvan vaan jotenkin saanut maailmalta. En ole itse edes Williamsia kädessä pitänyt joten mun sanoilla ei kauheasti ole painoarvoa... Jotenkin pidän silti Squieria "parempana" merkkinä... Saatan olla väärässäkin.. :)