Kitarat: kitarakamat ›

Tuol on joku saatanan halpa Mad Professor torilla, mikä on paras.
Ei tartte sitte jälkikäteen spekuloida ku ostin tämmösen tyhmän engelin...
 
Pitäskö sun Hossa kokeilla jotain muuta lääkitystä välillä? Nykyinen ei oikeen tunnu tepsivän. ;)

Varmaankin VHT Ultra Leadin/Pittbullin. Tosin nykyisestäkin saa tarvittaessa melkein mitä tahansa irti...joten ehkäpä siis Egnater MOD100, ja moduleiksi Erect, EG5 ja "Terrier". Eiköhän noilla metallit irtoaisi.

Mesoissa on vaan niin pirun hyvä soundi, rectumfrieriakin olen tyypanny mutta mark sarja on se joka vei sydämmen. Rectosta kyllä irtoaa ihan kunnon junttasärö mutta mark taipuu niin moneen muuhunkin ja särömaailmasta tykkään enemmän ku recton löysästä pörinästä. Ainahan toki voi boosteripedaalin lykkää eteen mutta... kts. allekirjoitus.
 
Itsellä löytyy Mesa/Boogie quad etuaste jolla on soitettu mm. sanitariumin kliinit (!). Säröllä lahkeet lepattaa ja se putkikaiku kliineillä, ah... Marsun ja peaveyn jälkeen mesa tuntuu ja soundaa vaan niin paljon paremmalta ettei tee ikinä mieli vaihtaa takaisin.
 
Mark V on sarjan uusin tulokas josta löytyy soundia joka lähtöön. Kunnollinen hevisärö (Mark IIC+) sekä todella heleät cleanit (muistaakseni lonestarista otettu?). Mid-gain territorio hoituu myös komeasti ainakin jos se on vähänkään saman kaltainen ku toi oma quadi.

Soldano Hot Rod 50+? Lähtee vanhalenit, gunnarit, stonet; kunnon möyryt, rokkirosot ja hyvät kliinit.
 
http://www.thomann.de/fi/search_dir … 63669c7f009e8722aab4&sw=soldano
 
Tai jos ei ole rahasta pulaa, niin vaikka SLO100. Vahvistinten aatelia.
 
Muox: SLO:n mää ottasin.

Jonku hemmetin kalliin. Tyypittelisin vähän aikaa. Poistaisin merkin ja hinnan tuoman mahtavuuden siitä äänestä. Myisin ja ostaisin jonku 1500-1900€ nupin, vaikka käytettynä niin sais vielä halvemmalla :)
Tai sitte jos järkevästi ajatellaan niin myisin sen vain pois ja ostaisin ton Line6 x3 liven ja pärjäisin vallan hyvin.. Omista vaffareista kuuluu ihan tarpeeksi hyvin ja hyvää keikkaan ku keikkaan.

Peavey 6505+ ihan ehdottomasti.

Päivitetty Mesan triaxis. Saa ne rectopörinät ja tiukemmat markit samoista kuorista.... tosin ei ole katu-uskottava nuppi ja siihen se päättäri pitäs vielä....

Pitäskö sun Hossa kokeilla jotain muuta lääkitystä välillä? Nykyinen ei oikeen tunnu tepsivän. ;)
 
Äläs ny Jucciz höpise siel kanin kokonen vaahto housussa, saahan sitä joskus hönössä tyhmiä kirjotella. Sitä paitsi Engl on paras. Tai sun buddha. :)
pst...ei noin huonoon ja hölmöön provoon minkä laitoin kannata tarttua.

Tai jos ei ole rahasta pulaa, niin vaikka SLO100. Vahvistinten aatelia.
 
Muox: SLO:n mää ottasin.
 
+1 Mä ottaisin Soldano SLO:n. En ole kokeillut mutta en usko että kauhesti olis ongelmia tykätä.

+1 Diezeleihin. Omistan itse Herbertin ja se on kyllä ihan kipeä peli. Itse soitan sillä pääasiassa muuta kuin metallia, coverbändissä jopa Abbaa, CCR:ää, Beatlesiä tms. Taipuu siis melkein mihin vain.
 
Diezeleissä on hienointa kun ei tarvistse stressata. Laitat EQ:t melkein miten vaan niin aina kuulostaa hienolta, ei tule vipu-ähkyä kymmenistä modern, bright tms. vivuista, eikä yläpään siritys vie kuuloa. Eikä kuulosta koskaan löysältä... Turussa on kauppa joka myy noita, siellä päässee ainakin testaamaan.

Ässä hihasta: Splawn Quick Rod. Omassa takaraivossa se on kummitellut siitä lähtien, kun sitä taannoin pääsin huudattamaan. Tuhti ja moneen hi gain -menoon taipuva perussaundi, joka leikkaa nätisti bändin läpi. Puhtaat ei ihan Fender-tasoa, mutta eloa löytyy silti keskimääräistä enemmän. Ehdoton lempparini kyllä niistä särövatkaimista, mitä on tähän mennessä tullut kokeiltua.

En ole testannut mutta MG-marsuissa on omaan käyttöön parh...

Heh. Tavallaan lohduttavaakin, että eipä yhtä vastausta edes tule... ..mutta toisaalta vastauksia tulee niin monta, että järki lähtee, auch... ...sitä ei tiijä kehtaako tässä enää kuudetta kertaa mennä mesa-kauppaan mark-sarjaa pällistelemään, kun edelliset viis kertaa on menneet eipäs-juupaillessa dual recton äärellä, heh.. Ja tänään päätä sekoitti - ainakin hieman - marsun 100 wattinen, jossa omat puolensa siinäkin, vaikka ehkä vähän trad.-soundi noin muuten, hmmmhhh...

Ässä hihasta: Splawn Quick Rod. Omassa takaraivossa se on kummitellut siitä lähtien, kun sitä taannoin pääsin huudattamaan. Tuhti ja moneen hi gain -menoon taipuva perussaundi, joka leikkaa nätisti bändin läpi. Puhtaat ei ihan Fender-tasoa, mutta eloa löytyy silti keskimääräistä enemmän. Ehdoton lempparini kyllä niistä särövatkaimista, mitä on tähän mennessä tullut kokeiltua.
 
Tai jos ei muka QR riitä säröjen puolesta niin Nitro. Splawnin huono puoli on toki se että jos uuden haluaa niin joutuu odottelemaan kuukausia.

Oman ääneni annan Mesan Mark-sarjalle. Näillä yksinkertaisesti taittuu ihan mikä vain. Vaikka säätäminen vaatii runsaasti aikaa, niin lopussa kiitos seisoo.

Täältäkin ääni Diezeleille, kaikki ovat supermonipuolisia ihmevekottimia. Einstein, jos ei tarvii miljoonaa kanavaa, VH4 ja Herbert sitten laajemmalla käytettävyydellä ja käyvät mihin tahansa haettuun soundiin metallin ulkopuolellakin. Melkein ainakin, itseltäänhän noi tietenkin soundaa nappien asennosta riippumatta. Einstein kaikkein pehmein soundiltaan, VH4 tiukin ja kirkkain, Herbert massiivisin ja "modernein". Schmidt on perinteisin, ei ehkä oikea valinta metallia silmälläpitäen ihan tehojenkin puolesta jo. Kaikki kuitenkin äärettömän hyviä, monipuolisia ja omistamisen arvoisia.
 
Jos joku firma tätä vieläpä on hankkimassa, niin sitä suuremmalla syyllä mä miettisin Diezeliä. Erittäin hyvä asiakaspalvelu, superlaadukkaita osia, kestäviä toteutuksia ja helppoja huoltaa ominaisuushirmuiksi.

Eipä tarttis puolta minuuttia pitempään miettiä, SLO 100, hands down.

Marsuseinämä ja mikitetty Fender Frontman 15R takana.
 
Tai tuo Mesa/Boogiewoogie

Harmony Central
 
Features _ 8.5 (186 responses)
Sound Quality _8.5 (193 responses)
Reliability _9.0 (167 responses)
Customer Support _8.6 (111 responses)
Overall Rating _8.4 (187 responses)
 
:;;:)

Tattista poijjaat! Eli eipä tässä ihan hukkateillä koe kulkeneensa, kun tuttuja nimiä ja suosituksia pääosa kuitenniin.. Ja tokihan se aina niin, että viime kädessä vastauksia korvia miellyttävään soundiin kannattanee omasta levyhyllystä enempikin kuin nettipalstalta, heh.. Mutta yhtäkaikki - koen sivistyneeni jälleen edes jonninverran, kiitos ja kumarrus :-)