Roots ›

Kyllä Peter Greenin '59 Gibson Les Paul Standard on Gary "no more" Moorella. Blues for Greeny -levyn kansiteksteissä mies kertoo saaneensa sen Peteriltä samalla summalla jonka hän sai myytyään silloin käyttämänsä Gibson SG:n. Levy on soitettu kokonaan tällä kitaralla. Mielestäni kyllä koko lailla turha levy - Green itse tulkitsee samat biisit 138x syvemmällä tunteella.
Guitarist -lehden huhtikuun 1995 numerossa Moore kertoo enemmän skeban historiasta. Tosin en ole tuota lehteä koskaan nähnyt, valitettavasti.
Ko. kitaran "maagisesta" kytkennästä on sitten taas tarinaa Guitar Player -lehden marraskuun 2000 numerossa. Jol Danzig niminen heppu Hamer Guitars -firmasta kertoo tutkineensa tarkkaan kitaran 1994 ja mainitsee mm. seuraavaa (en tunne termejä niin hyvin, että rupeisin kääntämään suomeksi, jos joku osaa niin käännä mullekin):
"... Then I used a compass to measure the pickups' magnetic polarity. I discovered that one magnet was oriented north-to-south, while the other was oriented south-to-noth. The pickups were magnetically out of phase - this was secret we'd all been searching for! ... Did the wiring replicate Green's nasal tone? The answer is an unequivocal yes. In a dual-pickup setting where each humbucker has its own volume pot, you can blend the relative phase shift to create timbres ranging from piercing howl tu a subtle treble boost. Oddly, the resulting sound is sweeter and more musical than you get from wiring humbuckers out of phase. Magnetically generated phase shift seems to respond to pitch changes - the higher the note, the more pronounced the effect..."