Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Enemmän kuin usein käypi niin, että kun kehittelee akustisella kitaralla mukavan rallin ja viepi sen sitten treenikämpälle nii se ei sitten siellä toimikkaan. Tai vice versa että treenikämpällä kehitellään joku juttu, nii se ei taas käänny akustiseksi millään.
 
Mutta onko akustinen - sähköinen konvertointi kuitenkin mahdollista? Onko tähän olemassa jotain sääntöjä? Vai onko juttu vaan silleen, että toiset biisit syntyy akustisiksi ja toiset sähköisiksi? Vai onko kyse pelkästään sovituksesta?
 
Ite oon tulkinnut tuon eron silleen, että sähköinen sovitus antaapi enemmän potkua ja akustinen taasen lämpöä tai jotain. Ja että biisin luonne sitten määrää kumpaa se tarvittee enemmän.

Minä sävellän akustisella, silloin jää turha sähkökitaramaisuus rakenteista pois.
 
Sitten vain soinnut lapulle ja etsimään sähkökitaralla hyvältä kuulostavia sormituksia yms.
 
Eli ei yritetäkään tehdä identtistä versiota, samahan pätee unplugged-versioiden tekoon, vitossointuja voi vähän levitellä avosoinnuiksi, melodioihin ottaa enemmän stemmoja jne.
 
Että kyllä se onnistuu :)

Että kyllä se onnistuu :)
Niin, no, kyllähän tuota CMX:n Mattiakin tulee joskus huppelissa akustisella vedeltyä, mutta kyllä se vähän oudolta kuulostaa. Samoin piikkuveljen akustiset bläckmetal-sahaukset.

Samoin piikkuveljen akustiset bläckmetal-sahaukset.
 
Soitin armeijassa Emperorin I Am The Black Wizardsia akustisella. Tuli kommentti "kuulostaa ihan joltain espanjalaiselta kitarapäristykseltä".

Itse kannatan että kun biisi on sävelletty niin soittaa kaikki kitara osiot sitten akustella tai toisin päin. Antaa mukavasti uusia ideoita, koska soitto kuulostaa aina erilaiselta. eri kielet ja sävelet erottuu erilailla.

Jos meinaa tehdä biisin sähkökitaralle, niin kannattaa säveltää juttuja, jotka toimii sähkökitaralla ja päinvastoin.