Kitarat: kitarakamat ›

Pitkän empimisen jälkeen tuloksena on, että SG pitää saada ja sen pitää olla Gibsonin aito sellainen. Väreiksi käy lakattu punainen tai musta. Mutta kun tsekkailin vertailun vuoksi malleja eri paikoista, niin ei näin reilu pari vuotta soittaneelle oikein auennut niiden eroavaisuudet, niin että osaisi valita hintahaitarin 650 - 1050 euron ja mielestäni kolmen (Special faded, Special, standard) eri mallin väliltä.
 
Ideana on siis ostaa ensimmäinen "laatuskitta", minkä takia en katso sitä hintaluokkaakaan pelkästään dollarinkuvat silmissä vaan tämä on monen vuoden sijoitus ja vanha haave saada SG taloon.
 
Musan puolesta tulee soiteltua tietty AC:tä ja kaikenlaista aikakauteen liittyvää, mutta roots on vanhasti tässä myös mukana. Joku varmaan tästä osaa sanoa mitä mikitystä kannattaa katsoa.
 
Mutta pointti siis ehdottomasti se, että sijoitan nyt laatuskittaan, hintaluokka tässä vaiheessa max. 1200 euroa, tulee olla Gibson ja mallin SG ja perinteisillä väreillä. Jos joku keksii perustella miksi kannattaa sijoittaa 2000+ euroa niin anna palaa, en vaan usko että meikäläisen taidoilla siitä hirveesti hyötyä on ja sijoitustoimintaa voi harrastaa pankissakin.

Pitkän empimisen jälkeen tuloksena on, että SG pitää saada ja sen pitää olla Gibsonin aito sellainen. Väreiksi käy lakattu punainen tai musta. Mutta kun tsekkailin vertailun vuoksi malleja eri paikoista, niin ei näin reilu pari vuotta soittaneelle oikein auennut niiden eroavaisuudet, niin että osaisi valita hintahaitarin 650 - 1050 euron ja mielestäni kolmen (Special faded, Special, standard) eri mallin väliltä.
 
Ideana on siis ostaa ensimmäinen "laatuskitta", minkä takia en katso sitä hintaluokkaakaan pelkästään dollarinkuvat silmissä vaan tämä on monen vuoden sijoitus ja vanha haave saada SG taloon.
 
Musan puolesta tulee soiteltua tietty AC:tä ja kaikenlaista aikakauteen liittyvää, mutta roots on vanhasti tässä myös mukana. Joku varmaan tästä osaa sanoa mitä mikitystä kannattaa katsoa.
 
Mutta pointti siis ehdottomasti se, että sijoitan nyt laatuskittaan, hintaluokka tässä vaiheessa max. 1200 euroa, tulee olla Gibson ja mallin SG ja perinteisillä väreillä. Jos joku keksii perustella miksi kannattaa sijoittaa 2000+ euroa niin anna palaa, en vaan usko että meikäläisen taidoilla siitä hirveesti hyötyä on ja sijoitustoimintaa voi harrastaa pankissakin.
 
erot löytyy kyllä gibsonin sivuilta, lyhykäisuudessään standardissa on reunalistaa, eri otelautamerkit ja vähän kuumempi tallamikki, speciaalissa pistemerkit ja worn-viimeistellyissä eri lakka.
 
hintahaitarista sen verran että jos etsit kotimaasta uutta standardia niin ei taida enää 1200e riittää, vuoden vaihteesta hinnat hyppäs sinne 1500e tuntumaan ja tolla reilulla tonnilla niitä saa sitten enää thoomannilta tai brittinettikaupoista... käytetyt sitten asia erikseen. myös speciaalien hintataso nousi, en nyt muista että kuinka paljon.

Etsi käsiisi esim 68/69 SG, se menee yli tuon 1200, johonkin 2000 kieppeille maksimissaan (kyllä kalliimpiakin on, mutta turha maksaa enempää). Tohon 1200 budjettiin löydät 70-luvun sg'n ihan varmasti, custominkin.
 
Miksi ostaa vanha? Voit tehdä erittäin hyvät kaupat ja löytää hyvää vintagea uutta halvemmalla, voit löytää paremmalta tutntuvan kitaran, ennen yksilöt vaihtelivat hyvin paljon enemmän kuin nykyään. Ja jos joudut maksamaan uuden hinnan vintagesta tai vähän enempikin, niin on siinä kepissä ihan eri mojo kun jossain uudessa :). SG kuuluu mielestäni ehdottomaan vintageosastoon.

Musan puolesta tulee soiteltua tietty AC:tä ja kaikenlaista aikakauteen liittyvää
 
Ai Anal Cunttia?

Käytettynä voi löytyä '61 re-issue tuohon budjettiin, briteistä n.1500€ (uutena).

Kannattaa käydä tuollasella sivustolla, mikäli haluaa "katsauksen" kyseisestä mallista..
 
www.everythingsg.com

en vaan usko että meikäläisen taidoilla siitä hirveesti hyötyä on
 
Mistäs asti se on ollut soittotaidoista kiinni, kuinka hyvä kitara kannattaa hankkia? Eikö pikemminkin niin, että mitä parempi soittaja, sen huonommasta kitarasta saa irti jotain hienolta kuulostavaa. Sen sijaan normisoittajan (tai aloittelijan) kannattaa panostaa mahdollisimman hyvään kitaraan, ettei koko soittointo sammahda kitaran kanssa tappelemiseen.
 
Noista ehdottamistasi malleista sanoisin, että ilman muuta Standard. Muiden ehdottama SG '61 Reissue myös jos tuohon ~1500 eur hintaan saa. Special ja Special Faded on halvempia entrylevel-malleja, joista puuttuu koristetta (ei reunalistoja, vaatimattomammat otelautamerkit) ja mikeistäkin tallamikin (490T) useimmat haluavat vaihtaa. Standard ja '61 Reissue sen sijaan menevät useille vakkaramikeilläkin, Standard rock/hevi-touhuihin (498T/490R) ja '61 Reissue vähän vintagempaan menoon ('57 Classic). Näillä on myös joitain rakenteellisia eroja mm. kaulaliitoksen suhteen.
 
Ja kyllä, vaikka et varsinaisesti pyrkisikään "sijoittamaan", kannattaa katsastaa myös vanhemmat esim. 70-luvun käytetyt, jos kohtuuhintaan löytäisit hyväkuntoisen ja käteen sopivan. Pitävät arvonsa paremmin (noin vanhan Gibsonin arvo käytännössä vain nousee, jollei aivan romuta kitaraa) kuin uutena ostetut, joiden arvo notkahtaa samalla sekunnilla kun kassakone kilahtaa ja kitarasta tulee "käytetty".
 
Musan puolesta tulee soiteltua tietty AC:tä ja kaikenlaista aikakauteen liittyvää

Ai Anal Cunttia?
 
Minusta Arcangelo Corellin biiseihin ja muuhun saman aikakauden musaan SG ei kyllä ole mikään ykkösvalinta, vaikka vetäähän sitä SG:lläkin. Vai oliko se ehkä Alice Cooper? The Art Company? Australian Crawl?

Minusta Arcangelo Corellin biiseihin ja muuhun saman aikakauden musaan SG ei kyllä ole mikään ykkösvalinta, vaikka vetäähän sitä SG:lläkin. Vai oliko se ehkä Alice Cooper? The Art Company? Australian Crawl?
 
Ettekste urpot tajuu et toi meinas eisiidiisiitä :D Toivottavasti.....
 
-darkus

Ettekste urpot tajuu et toi meinas eisiidiisiitä :D Toivottavasti.....
 
-darkus
 
Sarkasmi on vaikea laji.

Itse suosittelen mustaa Standardia käytettynä (hinta 800-1000e riippuen..). Pitää arvonsa ja on pirun hyvä soitin.
Harmittaa kun menin oman hukkaamaan syksyllä... Ai miksi musta? On hianompi ku punane :D

Stankku SG on kyllä varma valinta. 61' mallissa on ohuempi kaula ja kaulaliitos 21. nauhalla (stankussa 19.). Kumpi sitten sopii omaan käteen paremmin on itse kokeiltava. Nuo special ja (special) faded vastaa sitten rakenteeltaan stankkua.

Etsi käsiisi esim 68/69 SG, se menee yli tuon 1200, johonkin 2000 kieppeille maksimissaan (kyllä kalliimpiakin on, mutta turha maksaa enempää). Tohon 1200 budjettiin löydät 70-luvun sg'n ihan varmasti, custominkin.
 
Miksi ostaa vanha? Voit tehdä erittäin hyvät kaupat ja löytää hyvää vintagea uutta halvemmalla, voit löytää paremmalta tutntuvan kitaran, ennen yksilöt vaihtelivat hyvin paljon enemmän kuin nykyään. Ja jos joudut maksamaan uuden hinnan vintagesta tai vähän enempikin, niin on siinä kepissä ihan eri mojo kun jossain uudessa :). SG kuuluu mielestäni ehdottomaan vintageosastoon.
 
Pajalla näyttäis olevan '71 Sg Std: http://www.kitarapaja.com/pics/gsgstd711_800_600.JPG
 
ja '76 SG Custom: http://www.kitarapaja.com/pics/gsgcustom761.jpg
 
Voi tosin olla ettei ihan pariin tonniin lähde kumpainenkaan.

Customeissa on sitten tikunohut kaula, 61':ssä ohut ja nykyisissä Standardeissa tasapainoisen kokoinen. 70-luvun SG:t olivat kaikki melko ohutkaulaisia, kun taas esim. 60-luvun Junioreissa ainakin oli toisinaan pesismailan profiililla tehtyjä kauloja. Haluan sanoa vaan, että suuriakin eroja löytyy.
 
Twang guitarsissa on hieno Grecon SG myynnissä...ostakaa se helvettiin sieltä, kun se vaivaa mieltä!

Customeissa on sitten tikunohut kaula, 61':ssä ohut ja nykyisissä Standardeissa tasapainoisen kokoinen. 70-luvun SG:t olivat kaikki melko ohutkaulaisia..
 
Eli just hyviä.. ;) Tosiaan, nää on niitä "makuasioita", mutta mistä kukakin tykkää. Meidän kitaristi on ihan onnessaan soitellu vuosikaudet tuollasella -75 Stankulla, ja bändissä on myös nähty parikin 70-luvun SG Customia, myös SG Special ja jopa SG Pro..
Kaikissa ihan sopivan ohut kaula.. ei se Customin kaula juurikaan sen ohuempi ole, aavistuksen kapeampi, ja nuo 70-lukulaiset on melkosen matalilla nauhoilla. Vaikutelma kaulan ohuudesta osaltaan tulee noista.

Pajalla näyttäis olevan '71 Sg Std: http://www.kitarapaja.com/pics/gsgstd711_800_600.JPG
 
ja '76 SG Custom: http://www.kitarapaja.com/pics/gsgcustom761.jpg
 
Voi tosin olla ettei ihan pariin tonniin lähde kumpainenkaan.
 
Onhan noi hinnat pompannut läiaikoina, noi on joku 2800 ja toinen kolmen päältä muistaakseni. Mutta eipä niitä kannata pajalta tai edes suomesta pahemmis osteskella. kyllä 70-lukulaisia liikkuu alle 2k vaikka millä mitalla.

http://www.custom-sounds.com/epages … f2274359fa3d3d0687+FI/products/2852
 
ja jos suomesta haluaa ostaa, niin tossa on myyntitilillä ihan nätti 75nen,ollut pitkään, siitä tinkimään vaan niin äkkiä tuo 2000kin voi alittua hiuskarvalla :)

http://www.custom-sounds.com/epages … f2274359fa3d3d0687+FI/products/2852
 
ja jos suomesta haluaa ostaa, niin tossa on myyntitilillä ihan nätti 75nen,ollut pitkään, siitä tinkimään vaan niin äkkiä tuo 2000kin voi alittua hiuskarvalla :)
 
Melkoisen kaamea esitys tuo tylppäsarvinen 70's body (eikä nuo block inlayt, wide-travel talla ja ankea pleksikään mitään varsinaista silmäkarkkia ole). Gibsonin ehkä sitä ankeinta SG-aikaa? Onneksi palasivat jossain vaiheessa ruotuun veistetymmillä sarvilla ja siirsivät kaulamikinkin takaisin alkuperäiseen paikkaan.

Melkoisen kaamea esitys tuo tylppäsarvinen 70's body (eikä nuo block inlayt, wide-travel talla ja ankea pleksikään mitään varsinaista silmäkarkkia ole). Gibsonin ehkä sitä ankeinta SG-aikaa? Onneksi palasivat jossain vaiheessa ruotuun veistetymmillä sarvilla ja siirsivät kaulamikinkin takaisin alkuperäiseen paikkaan.
 
Just hyvä.. Peten skeba on tosin cherry.. ;)
Kolmosversion SG:t on kyllä niit vielä kaameampia + ankeita.

Melkoisen kaamea esitys tuo tylppäsarvinen 70's body (eikä nuo block inlayt, wide-travel talla ja ankea pleksikään mitään varsinaista silmäkarkkia ole). Gibsonin ehkä sitä ankeinta SG-aikaa? Onneksi palasivat jossain vaiheessa ruotuun veistetymmillä sarvilla ja siirsivät kaulamikinkin takaisin alkuperäiseen paikkaan.
 
Ei toi body nyt mun mielestä mikään hirvee ole, charmikas siinä missä numeroSGtkin :) Ne on vähän oma juttunsa, makuasioita tietenkin. Mutta wide-travel talla on kyllä hirvitys minunkin mielestä. Pleksinhän voi heivata mäkeen jos ei natsaa. :)))