Kitarat: kitarakamat ›

Mulla on japsi-jazzmaster. Pedaaleita on iso läjä, hurinoita maksimoimassa mm. MXR Dyna Comp. Aikamoista hurinaa pitää, paitsi kun laittaa mikin osoittamaan tiettyyn suuntaan. Pystyykö mikille tekemään hurinaneston?
 
Toinen vaihtoehto olisi uusi mikki. Käytän yleensä vain etumikkiä mutta olisi kiva saada tallamikistäkin hyvä soundi. Nyt se on liian kireä surf, se saisi olla pehmeämpi muttei niin tumma kuin takamikki. Mikä avuksi? Uusi mikki? Haluaisin kuitenkin säilyttää Jazzmasterin oman soundin, en halua super-overdrive-DiMarzioita.

Itse oon ainakin ollut tyytyväinen Seymour Duncanin Quarter Pound for Jazzmaster-tallamikkiin. Oma Jazzmaster ei ainakaan ihan mielettömästi hurise.

Onko millaiset häiriösuojaukset potikoiden yms. koloissa?

Onko millaiset häiriösuojaukset potikoiden yms. koloissa?
 
Niille ei ole tehty mitään eli kaupan säädöt.

Ja missäs kunnossa ovat piuhat? Huonolaatuiset kaapelit voi hyvinkin lisätä noita hurinoita.

Ja missäs kunnossa ovat piuhat? Huonolaatuiset kaapelit voi hyvinkin lisätä noita hurinoita.
 
Piuhat on ihan hyviä Cordialeja. Asiaan vaikuttanee myös pedaalilauta, jota käytän sähköllä enkä pattereilla. Muut kitarat eivät vastaavalla kokoonpanolla näin rankasti hurise.
 
Harmi kun Quarter Pound for Jazzmastereita ei saa valkoisina.

Niille ei ole tehty mitään eli kaupan säädöt.
 
Alumiiniteippiä vaikka sinne nyt kolojen reunat täyteen.
 
Keskusteluakin löytyy aiheesta http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=15&t=140670&co=60

Piuhat on ihan hyviä Cordialeja. Asiaan vaikuttanee myös pedaalilauta, jota käytän sähköllä enkä pattereilla. Muut kitarat eivät vastaavalla kokoonpanolla näin rankasti hurise.
 
Harmi kun Quarter Pound for Jazzmastereita ei saa valkoisina.
 
Kyllä niitä saa Musamaailmasta kuorettomana, eli ei sillä kauheasti silloin ole väliä minkä värinen se itse mikki on, jos kuitenkin siihen lätkäiset valkoiset kuoret.

Kyllä niitä saa Musamaailmasta kuorettomana, eli ei sillä kauheasti silloin ole väliä minkä värinen se itse mikki on, jos kuitenkin siihen lätkäiset valkoiset kuoret.
 
Kannattaisikohan tässäkin tapauksessa vaihtaa saman tien molemmat mikit Quarter Poundereihin, olisivat balanssissa paremmin?

Kannattaisikohan tässäkin tapauksessa vaihtaa saman tien molemmat mikit Quarter Poundereihin, olisivat balanssissa paremmin?
 
Näin minä ainakin neuvoisin, itselläni oli tuossa vähän yli vuosi sitten Jazzmaster, johon hommasin Quarter Pounderit, ja toimivat oikein hyvin.

Näin minä ainakin neuvoisin, itselläni oli tuossa vähän yli vuosi sitten Jazzmaster, johon hommasin Quarter Pounderit, ja toimivat oikein hyvin.
 
Mikäs näissä Quarter Pound mikeissä on se selkeä parannus edellisiin - onko ne kuitenkin vintage-henkiset vai turbo-humbuckerit?

Mikäs näissä Quarter Pound mikeissä on se selkeä parannus edellisiin - onko ne kuitenkin vintage-henkiset vai turbo-humbuckerit?
 
Tulee munakkaampi soundi alkuperäisiin verrattuina, mutta kyllä niistä silti huomaa että on Jazzmasterin mikit.

Asiaan vaikuttanee myös pedaalilauta, jota käytän sähköllä enkä pattereilla
 
sori, mutta tää lausahdus aiheutti pientä hilpeyttä.........

Eikös Jarno Salolta ole tullut joku hurinaton singlecoil-mikki? Kitaraklubissa tais joku esitellä (Juha Björninen?), kannattanee kysellä:
 
http://www.saloguitars.com/

Mulla oli kovat kierto-ongelmat aikoinaan Jaguarissa. Jarno Salolle vein huoltoon ja se käsittääkseni vahas ne mikin käämit (upotti kuorettomat mikit vahaan). Eli ainakin ton Jaguarin mikit oli vahaamattomia, kohtuuttomat kierrot katos tolla.

Mikäs näissä Quarter Pound mikeissä on se selkeä parannus edellisiin - onko ne kuitenkin vintage-henkiset vai turbo-humbuckerit?
 
Myönnettävä on, en ole soittanut QP-mikeillä, mutta olen ymmärtänyt niiden olevan melkoisesti ns. normaaleja JM-mikkejä tukevampisoundiset. Minulla on ollut kahdessa CIJ-Jazzmasterissa Seymour Duncan Vintage for Jazzmaster -mikit, ne ovat melkoinen parannus japanilaisiin orkkismikkeihin verrattuina. Soundi pysyy varsin samansukuisena, vain alapäätä ja alempaa keskialuetta tulee lisää sekä yläpää muuttuu vähemmän korvia riipiväksi. Mikrofonista piippausta ei näillä mikeillä myöskään esiinny. Hurinoita tietenkin esiintyy, etenkin isommilla säröillä. Yksikelaisten ominaisuus, minua ei ole ikinä kummemmin häirinnyt.
 
CIJ-Jazzmastereissa muuten on valmiiksi varsin hyvä suojaus, rungon elektroniikkakolot on päällystetty johtavalla maalilla. Kupariteippaukset tai vastaavat keinot olisivat hiukan liioiteltuja, jopa tarpeettomia. Sen sijaan olen huomannut ko. kitaroiden potikoiden sekä piuhoitusten vaikuttavan hurinoihin (ja soundiin yleisemminkin) melkoisesti. Olen vaihtanut omiin Jazzmastereihini (samoin kuin edesmenneeseen CIJ Jaguariini) parempilaatuiset potikat, soundi parani merkittävästi. Etukäteen tuntui hiukan äärimmäiseltä vaihtaa myös piuhoitukset laadukkaampiin, mutta kannatti sekin - minun mielestäni!

Eikös Jarno Salolta ole tullut joku hurinaton singlecoil-mikki? Kitaraklubissa tais joku esitellä (Juha Björninen?), kannattanee kysellä:
 
http://www.saloguitars.com/
 
Juu, ja hyvän vastaanoton on kuulemma jo saanut asiantuntijaraadilta.

Onko kukaan päässyt vertaamaan Seymour Duncanin Antiquity II Jazzmaster-mikkejä saman valmistajan Vintage mikkeihin? Mikä on olennainen ero näillä mikeillä?
 
Tää harmony centralin kommentti kertoo jotain: "In fact if I had a vintage JM and could not find vintage pickups, I'd replace a broken pickup with an SD antiquity. However, if you want a like-new Jazzmaster sound with accurate tonality, Vintage for Jazzmasters are pretty good".

Siis eihän japsijazzmasterissa olevat mikit oo lainkaan niinkuin oikeat jazzmastermikit. Siellä valkosten kuorten sisällä on ohuesti käämitetyt mikit, jotka muistuttaa oikeestaan enemmän stratocasteria. Jos haluat oikeen jazzmastersoundin, niin vaihda ihmeessä mikit.
 
Hurina saattaa myös johtua, siitä ettei kitarassa oo kunnon maadotusta. Oon ainakin kuullu tommosia tarinoita, et osassa japsimalleista se ois vähä niin ja näin. Tosin mulla kyllä oli maadotettu.