Kitarat: akustinen ›

Richardista ei ole threadia tänne avattu, mutta mies on varmasti threadin arvoinen. Viimeisimmässä Riffi-lehdessä oli myös juttua miehestä. Richard on tulossa Suomeen ensimmäistä kertaa kuun lopussa. Lippuja konserttiin saa www.dotime.fi sivuilta hintaan 10€ (ovh.25€) 10.1. asti.
 
Alla hieman infoa miehestä. Youtubesta löytyy myös muutamia pätkiä (Tämä esim.http://www.youtube.com/watch?v=I2fyfJzhV_I). Richard soittaa paljon esimerkiksi Tommy Emmanuelin ja Joscho Stephanin kanssa. Monipuolinen kitaristi ja ehdottomasti kuuluu harvalukuiseen eliittiin yhtenä maailman monipuolisimmista kitaristeista.
 
Brittiläinen kitaravelho Richard Smith konsertoi Pop & Jazz konservatoriolla Helsingissä lauantaina 31.1.2009 ja Turun seudun musiikkiopistolla sunnuntaina 1.2.2009. Richard Smith tunnetaan maailmalla lapsinerona, joka omaksui jo pienenä poikana kuulemansa erittäin nopeasti.
 
Richard Smithin kyvylle omaksua mikä tahansa soittotyyli ei näytä olevan rajoja. Monimutkaiset soittotyylit edustajinaan esimerkiksi Django Reinhardt, Les Paul, ja Lenny Breau ovat olleet esteettömiä taipaleita Richardin musikaalisen ruokahalun täyttämiselle. Kitaravirtuoottisuuden lisäksi, hän on myös taitava banjon ja viulun soittaja.
 
Richard on keikkaillut ympäri maailmaa, yllättäen yleisönsä neroudellaan ja ennenkaikkea uskomattoman laajalla repertuaarilla. Hänen edustamiaan tyylejä ovat esimerkiksi: kantri, bluegrass, gypsy swing, mainstream jazz, modern pop ja rock ja klassinen. Richard soittaa myös monia John Phillip Souzan marsseja, kuulostaen lähes koko marssibändiltä rumpuineen jne..
 
Muiden kitaristien kommentteja Richard Smithistä:
 
The most amazing guy I know on the guitar.
He can play anything I know, only better.
Chet Atkins, CGP
 
Richard Smith owns many instruments, but his most prized is a guitar, which has written on it, To my hero, Richard -- signed
Jerry Reed and Chet Atkins
 
Guitar playing at its finest. Dont miss this one.
Doyle Dykes
 
If you like my playing, you should hear Richard Smith.
Tommy Emmanuel, CGP

Tässä uunituore Richard Smithin haastattelu.
 
1. Vierailet ensimmäistä kertaa Suomessa. Uusi maa ja uudet keikkapaikat. Miltä tuntuu?
 
Joka kerta kun vierailen ensi kertaa uudessa maassa, on jännittävää nähdä ihmisten reaktiot. On myös jännittävää yrittää lyödä itseään läpi uusilla markkinoilla oli kaupunki mikä tahansa. Tavoite on saada hyviä keikkapaikkoja keikkakalenteriin. Uusi vierailun kohde tuo pienen jännitysmomentin lisää, joka on pelkästään hyvä asia.
 
2. Sinut tituuleerataan laajasti fingerstyle kitaravirtuoosiksi ja soitat monia eri musiikkityylejä. Onko sinun koskaan vaikeaa yrittää selittää tyyliä mitä soitat?
 
Sanon aina olevani fingerstyle kitaristi, joka soittaa erilaisia musiikkityylejä klassisesta swing standardeihin, Joplinin rageista viulukappaleisiin, pop-musiikista omiin sävellyksiin, kantrimusiikista mustalaisjazziin jne. On vaikea lyhyesti kertoa mitä musiikkityyliä edustan. Tästä syystä musiikkini ei ole mitenkään levy-yhtiö ystävällistä. En voi sanoa, että soitan jotain tiettyä tyyliä, mutta jos tulet konserttiini, kuulet eri tyylejä monipuolisesti.
 
3. Olet soittanut useasti Tommy Emmanuelin ja Joscho Stephanin kanssa. Millaisten soittajien kanssa on mukava soittaa?
 
Tommyn ja Joschon kanssa on aina mukava soittaa. Eniten nautin soittajista jotka tuntevat samaa materiaalia mitä minäkin, omaavat tiukan grooven ja soittavat hienoja lickkejä. Nautin erityisesti myös esimerkiksi Jim Nicholsin ja Gary Potterin kanssa soittamisesta. Nashvillen viulistit, mandoliinin ja banjon soittajat jotka osaavat laajan ja perinteisen bluegrass ohjelmiston, ovat erittäin mukavaa soittoseuraa. Näillä kavereilla on erittäin hyvä groove.
 
4. Miten opit uuden kappaleen?
 
Yleensä saan kappaleen päähäni ennenkuin soitan sen. Harjoittelin aikoinaan suoraan levyiItä kopiomalla, mutta nykyään haluan tehdä aina omaa juttuani uuden kappaleen kanssa. Jos biisi on bändin kanssa, on kyse ainoastaan sointukulun ja melodian opettelemisesta. Jos taas on kyse soolokappaleesta, täytyy miettiä ensin missä sävellajissa biisi kannattaa soittaa jotta melodian sävelala pysyy järkevissä mitoissa. Tällä tavalla biisin haltuun saamisessa menee hieman kauemmin. Tämän jälkeen kappaleen soittaminen riippuu pitkälti omasta mausta. Omat versiot kappaleista kehittyvät ajan kanssa.
 
5. Ohjelmistosi on erittäin laaja. Miten kuvailisit konserttisi rakenteen musiikkityylein?
 
Soitan Scott Joplinin rageja, Sousan marsseja, omia sävellyksiä, Chet Atkinsia, Merle Travisia, Jerry Reediä, Bachia/Soria, swing standardeja, Beatlesia, pop-kappaleita, balladeita Toe tappers osastoa suurimmaksi osaksi.
 
6. Et ole ainoastaan soolosoittaja. Keiden kanssa soittamisesta nautit eniten ja miksi?
 
Soitan paljon vaimoni, sellisti Julien kanssa, sekä myös bändini Hot Club of Nashvillen kanssa. Kokoonpanoon kuuluu Pat Bergeson, joka on kitaristi josta pidän todella paljon. Stuart Duncan soittaa viulua ja Charlie Chadwick bassoa. Molemmat ovat erinomaisia muusikoita. Monesti paikkaan kitaristeja, jotka eivät pääse bändinsä keikoille. Soitan myös basisti Dave Pomeroyn kanssa ja hyvän ystäväni, viulisti Aaron Tillin kanssa joka taitaa myös kitaran ja laulun.
 
7. Ketkä ovat ne kitaristit joita todella arvostat?
 
Chet Atkins, Jerry Reed, Django Reinhardt, Joe Pass, Albert Lee, Lenny Breau, Brent Mason, Tommy Emmanuel, monet klassiset soittajat, Martin Taylor, ..... listasta tulisi pitkä. Pidän erityisesti tyypeistä, jotka osaavat siirtää virtuoottisuuden tunteeksi ja grooveksi ja pystyvät soittamaan mielenkiintoisia lickkejä. Chet on minun suurin vaikuttajani hänen kosketuksensa, saundinsa ja täydellisyyttä hipovien lickkien ansiosta. Jerry Reed on mieluisin kitaramusiikin säveltäjä, koska hän oli niin omaperäinen ja kirjoitti todella hienoa musiikkia jota on hauskaa ja mielenkiintoista soittaa. Tommy Emmanuel on tottakai mahtava soittaja myös, mutta hänestä tekee vielä paremman hänen kykynsä viihdyttää yleisöä. Oppia ikä kaikki..
 
8. Miten määrittelet onnistuneen konsertin esiintyjän näkökulmasta?
 
Jos soitin omasta ja yleisön mielestä hyvin ja vielä onnistuneemman konsertista tekee se, että paikalla on suuri yleisö.
 
9. Millainen kama-arsenaali sinulla on keikkakiertueilla?
Kirk Sand kitara, Boss viritin ja delay pedaali.
 
10. Millaisin sanoin kutsut ihmiset konserttiisi?
 
Voit etsiä youtubesta hakusanoilla "Richard Smith guitar", joilla löytyy muutamia klippejä. Laulan myös muutamia biisejä konsertin eteenpäinviemiseksi. Vaimoni on rohkaissut minua laulamaan. Monet eivät osaa odottaa mitä on luvassa. Kannattaa tulla paikalle ja et tule pettymään varsinkaan, jos olet itsekin kitaristi.
 
11. Maailma räjähtää 24-tunnin kuluessa. Mikä on viimeinen 1. Puhelusi 2. Biisi 3. Juoma 4. Ruoka?
 
Hmm, jos olen vaimoni seurassa, viimeinen puheluni olisi vanhemmilleni, muuten vaimolleni. Viimeinen biisi olisi "Twitchy" Chet Atkinsilta ja Jerry Reediltä. Viimeinen juoma olisi pähkinävoi ja suklaasekoitustama on tosin oikeastaan jäätelö. Viimeinen ateriahmmPaistettu haggis perunamuusilla ja pavuilla, tai makkaralla. Mitä tahansa muusilla. Valkoisella country-kastikkeellammmm.

:D
 
Liput on juu plakkarissa.

Oli kyl hyvä keikka eilen Turussa. Kerrassaan upeaa soitantaa ja vieläpä erinomaisilla soundeilla.

Hyvin veti stadissakin, ja saundit olivat sielläkin paremmat kuin youtubelinkkien perusteella odotin (vavhvistettuna pidän yleisesti kyllä enemmän teräskielisen saundeista).