Kitarat: kitarakamat ›

Jeah, kiitos tästä! Ei haittaa OT yhtään... ;)
 
Muox: Eikös se SLO:n olennaisin ero muihin Soltaanoihin ole juurikin noissa kalliimmissa muuntajissa, vai onko nuo O'Neticsit vastaavat?
 
Tässä on Hi Def (muut muuntajaversiot on Standard, Blues, Retro M, Retro F) muuntajien luonnehdinta O'Netics materiaalista:
 
The Hi Def has a flat power bandwidth and is amazingly detailed. Bass is very
tight with, fast, muscular definition that allows it to handle even dissonance
without faltering. The mids and highs are clear, fast and very revealing without
any trace of harshness. Aimed at a thoroughly modern amplifier it handles heavy
distortion and heavy transients without strain. Clean channel response does not
favor any particular preamp circuit but will inspire every player to experiment.
 
En tietysti tiedä mikä ero on DeYoung Mfg muuntajiin mutta jos O'Netics kelpaa Soldaanolle niin eiköhän se about mullekin.

No niin. Nyt on Heritaget ja Anniversaryt isketty Marsuun. Tulivat Lean Businessilta kolmessa viikossa Briteistä. Ensivaikutelma oli hieman shokeeraava, sen verran soundimaailma muuttui diskanttisemmaksi, mutta EQ:n räpläyksellä ja parin tunnin sisäänajolla jälleen kerran selvittiin, kiitos Soldanon loistavan EQ-osaston. Varsinkin treble/precense-suhde oli avainasemassa ja myös bassoa sai nostaa hieman ylös.
 
Vedettiin siis bänditreenit ja täytyy sanoa, että ostos oli ehdottoman kannattava, myös bändikavereitten mielestä. Kitara leikkasi tosi hyvin läpi, kun vielä vähän EQ:ta viilasi bassojen ja rumpujen suhteen. Vaikka edellinen setup Wizardeilla ja G12T-75:lla oli mainio, niin siitä kuitenkin puuttui semmoinen imakkuus ja tasapainoisuus, mikä korostuu hyvin G12H:ssa. Varsinkin G12T-75:t tuntuu olevan lähinnä taustamattoa ja tapettia - ainakin meidän tyylisessä musassa.
 
Anniversaryn ja Heritagen erot äkkiseltään oli, että Anniversaryt on paljon kovempiäänisemmät. Laitoin nuo siis ristiin. Muista eroista en oikein vielä osaa sanoa, mutta vertasin päittäin Anniversaryilla ryydittyä Framuksen 2x12 komeroa, niin H/A-kombinaation eduksi voi selkeästi laskea erottelevuuden, selkäsoundisuuden ja kirkkaamman yleissoundin. Eli tuon voinee laskea osittain Heritagien ansioksi, vaikka volyymitaso on niissä hiljaisempi. Toisaalta Framus oli tiukempi. Kaappi tietty vaikuttaa ja pitää kyllä sanoa, että Marsun kaappi Framukseen verrattuna on työnlaadultaan melkoista ryötämistä; ruuvikiinnitykset ja keskitukipalkki on lähinnä hessuhopo-osastoa. Hirveitä liimaklönttejä on siellä täällä, siinä missä Framus on perin siistiä työtä, vaikka saman kaltaisesta lastulevystä sekin on kyhätty.
 
Mutta siis, Terry on tyytyväinen! :)