Bassot ›

Kun soitatte vuorosormitekniikalla kuinka vaihtelette peukalon tuenta paikkaa?
Olen kuullut ohjeen : E ja A kieltä soitettaessa tue mikkiin.
D kieltä soitettaessa tue E kieleen.
G kieltä soitettaessa tue A kieleen.
Toisaalta on neuvottu välttämään ylimääräisiä liikkeitä. Monet (lieneekö useimmat) arvostetutkin basistit näyttävät tukevan peukkuaan vain mikkiin ja E kieleen. Olen vasta aloittanut basson soiton ja kaipaisin näkökulmia.
 
Kuinkas 5 kielisellä?
 
Sitten vielä toinen kysymys. Onko nopeasti soitettaessa paras käyttää kolmea sormea, eli ottaa nimetön mukaan "vuorotteluun"? Tämä tulevaisuutta ajatellen.

Floating thumb on tuon tekniikan nimi ameriikan maalla. Muistaakseni Adam Nitti on tekniikan suuri puolestapuhuja. Ideana tuossa on se, että näppäilevät sormet olisivat aina yhtä kaukana soitettavasta kielestä ja näin soittaminen pysyisi ergonomisempana.
 
Ko. tekniikkaa käyttää ehkä kymmenes basisteista, näin mutulla.
 
Jos nimettömän käyttö tuntuu luontevalta, niin mikäs siinä. Sillä ei oikein suurempaa merkitystä ole.

Jännä homma sinänsä, sillä itselläni ainakin tuo peukalo vaihtaa asemaa ihan luonnostaan. Peukaloni liikkuu aina sen mukaan, mistä on mukavinta soittaa, eli A-kieltä soittaessa se on E-kielen päällä, D-kieltä A:n päällä jne. Nopeissa kielten vaihdoksissa peukku on tietenkin paikallaan. Olen aina elänyt siinä luulossa, että suurin osa muistakin basisteista tekee näin, mutta ilmeisesti olen väärässä.
 
Ja siitä kolmella sormella soittamisesta. Itselleni tuntuu parhaalta soitella kahdella. Joskus koitin harjoittaa kolmannen saantia mukaan, mutta ei siitä juuri mitään tullut. Suosittelen aliarvostettua "fiiliksen mukaan"-tekniikkaa lähes tulkoon kaikessa bassottelussa, mutta minua ei kyllä kannata hirveämmin näiden asioiden suhteen kuunella.

Itse pidän peukaloa mikin päällä, kun soitan matalimmalta kieleltä, eli tässä tapauksessa A (5-kielinen) ja kun siirryn muille kielille niin peukalo siirtyy (matala)A kielelle. Oli kyseessä 4/5 -tai 6-kielinen. Aina samalla tavalla peukalo vaihtaa paikkaansa.

Joo samalla tavalla peukalo seilaa itellänikin. Mutta eipä se kyllä oo siitä peukalon paikasta kiinni, miten soitto kulkee.
 
http://www.youtube.com/watch?v=qtrvku2GmkA
 
Pääsinpä linkittämään taas hyvään biisiin. :P
 
Edit: Jaa nyt kun tosissaan tota Pohjolan bassoa kattelee lähemmin, niin sillä näyttää olevan tommonen vähän erikoisempi peukunlepuuttajaviritys tossa bassossa.
 
Tästä näkee ehkä paremmin. Bassosoolo siellä kahden ja puolen minuutin kieppeillä.
http://www.youtube.com/watch?v=3a-E5TF1JlI&feature=related

Itse käytän just tota et E- ja A-kielil tuen mikkiin ja D- ja G-kielil E- ja A-kieliin. Näppäilyn teen kahdella sormella vuorotellen.
 
Mut poikkeuksiaki tulee esim. jos hyppää matalammalle kielelle niin se tulee tehtyy samalla sormella (jos soittaa A:n etusormella niin on helppo soittaa se E etusormel ku se on jo valmiiks kiinni siinä E-kieles). Tietenkin siis käytetään aina taloudellisinta tapaa.
 
Mä en tiedä, onko toi kolmen sormen tekniikka nopeempi - väittäsin että ei. Vetihän legendaarinen James Jamersonki yhdellä sormella nopeemmin ku mitä jotkut veti kahdella tai jopa kolmella sormella.
 
Enemmänki sanosin noihin asioihin et mikä tuntuu luonnollisimmalta niin käyttää sitä ja alkaa siitä sit kehittää. Se voi olla jonkinlainen etu et mikä tuntuu alussa hyvältä mut todellisuudessa ratkasee enemmänkin se, miten paljo käyttää aikaa sen tekniikan treenaamiseen.
 
Mun mielestä on tärkeintä et tekee itelleen selväks, mitä noista käyttää ja pitäytyy siinä (jos mitään kipuja ei ilmene tai ei tuu jotain muuta TODELLA hyvin perusteltua syytä). Esim. mun opettaja ei täysin allekirjota sitä sormitusjärjestelmää, mitä mä käytän kontrabassol (se on sähköbassotyylinen), mutta koska mä oon omaksunu sen ja pystyn soittaa sillä niin ei sitä oo lähdetty muuttamaan. Enemmänkin voi treenatessa panostaa hyvän musiikin soittamiseen kuin makuasioihin.
 
Sit todellakin jos tulee niitä kipuja niin kannattaa miettii ja/tai vaihtaa sitä tekniikkaa. Rumputohtori Markus Ketolaki vaihto koko settinsä setuppia (haitsun oikeelle puolelle, vaikka on vasenkätinen) ihan ergonomiasyistä. Mun käsittääkseni oli jo ehtiny soittaa kuitenkin jonkin aikaa.
 
Sen opettajan, idolin tai jonkun besserwisserin kengätkään ei välttämättä sovi sulle. Vähä sama juttu soittotekniikas ainakin paikoitellen.

JukkaPena on oikeassa. Kuitenkin, jos olet uusi, kannattaa tutusta niihin teknikoihin jotka suurin osa soittajista pitää hyvinä.
 
Itselleni kesti 4 vuotta ennen kuin otin ensimmäiset neljä (ja tähän asti ainoat) bassotuntiani. Harmittaa etten ottanut niitä aikaisemmin. Niitten avulla tekniikkani parani tuntuvasti, kun sain tietää mitä tekniikassani oli huono. En kuitenkaan omista mitään hyvä tekniikkaa verrattuna moneen muihin, mutta pärjään kun en tarvitse soittaa kuten Jaco tai Rocco...
 
Aloitin soittamaan niin että peukalo siirtyy kun hyppään kielestä toiseen (eli floating thumb). Siinä ei sinässään ole mitään huonoa, mutta huomasin jälkeenpäin, vasta jokunen vuosi sitten, että oktaavihypyt (esim tomm-titi tomm-titi linja) toimii paremmin kun peukalo pysyy paikallaan.
 
Soitto kolmella sormella saattaa olla palkitsevaa, mutta kannattaa ensin yrittää saada niin paljon nopeutta kuin mahdollista irti parilla sormilla. Perustekniikka matalissa tempoissa pitää olla kunnossa ennen kuin voidaan oppia soittamaan nopeammin, tai muuten sekä kestävyys että time kärsii...

Soitto kolmella sormella saattaa olla palkitsevaa, mutta kannattaa ensin yrittää saada niin paljon nopeutta kuin mahdollista irti parilla sormilla.
 
Miten lähtisit kehittämään nopeutta? Itse Floating-thumbilla soitan ja mietin, että riittänee hyvän musan soittamiseen. Kuitenkin sellaiset nopeat riuhtaisut ja ratsastuskompit vievät sormista mehut todella nopeati. Pitäs varmaan tunnilla käydä jossain ja pyytää joku treeniohjelman tapainen.

Miten lähtisit kehittämään nopeutta? Itse Floating-thumbilla soitan ja mietin, että riittänee hyvän musan soittamiseen. Kuitenkin sellaiset nopeat riuhtaisut ja ratsastuskompit vievät sormista mehut todella nopeati. Pitäs varmaan tunnilla käydä jossain ja pyytää joku treeniohjelman tapainen.
 
Minulla on aina ollut ongelmia nopeuden kanssa. Vähemmän nyt kuin ennen soittotunteja, mutta kuitenkin. Jaksan pumpata 16-osia tempossa 100bpm muutamaa minuuttia (yhden keskivertobiisin verran), muttei enemmän. Ja tatsi pitää olla äärimmäisen kevyt. Jos nostan tempon 110:een, en jaksa kuin ehkä puoli minuutti. Nämä numerot perustuvat siis siihen että olen soittanut suht ahkerasti ainakin jonkin aikaa (välillä soitan enemmän, välillä vähemmän). Tuntuu siltä että oma yläraja on aika lähellä tätä kuitenkin.
 
Teoriassa olisi mahdollista nostaa nopeusraja kolmanneksella jos otetaan yksi sormi enemmän mukaan peliin. Silloin jokainen sormi tekisi vähemmän työtä ja kestävyys paranisi. Olen harjoitellut tämän vähän, mutta on kyllä vaikeaa. Olen kuitenkin luenut esim. Talkbassisssa että jotkut basistit käyttää aina kolme sormia, joten joillekin se on onnistunut. Muille, 16-osia sujuu ilman sen enempää ongelmia kahdella sormilla jopa tempossa 150 ja yli.
 
Olen muuten vasenkätinen, mutta soitan oikeankätisillä instrumenteilla. Uskon vahvasti että tämä on yksi syy miksi minulla on ollut niin paljon ongelmia nopeuden kanssa. Oikea käsi ei vaan tunnu olevan yhtä "kehittynyt" kuin vasen käteni....
 
Edit: Tästä kirjoituksesta voi varmaan saada sellaisen kuvan että yritän kehittää nopeutta vain itsetarkoituksena, mutta se ei todellakaan ole näin. Haluaisin osata soittaa esim. T.O.P. ja Jaco P-biisejä vaivattomasti, mutta kun se ei vaan onnistu....

Minulla on aina......mutta kun se ei vaan onnistu....
 
Hitaasti treenaamalla tulee nopeeksi, noin niinku yleistyksenä. Nopeet jutut tökkii yleensä, koska soitto ei ole puhdasta. Sormijärjestykset ei mene oikein tjms. Hitaasti niitä Pastoriuksia, asteikoita jne. niin, että sormet menee aina samalla tavalla ja näppäily tapahtuu vuorosormilla.
 
Kestävyyttä voi parantaa soittamalla vaikka niitä pastoriuksen juttuja kohtalaisessa tempossa pitkään, tarkkaile näppäilevän käden voimankäyttöä ja kevennä sitä niin, ettei soitto ole ruhjovaa ja soundi pysyy hyvänä.

Kolmella sormella mennään ja luonnostaan menee kutakuinkin näin:
- E-kieltä soitettaessa peukalon tuki mikkiin
- A-kieltä soitettaessa tuki mikkiin tai E-kieleen (riippuu mihin suuntaan ollaan menossa tjsp.)
- D- ja G-kieliä plärätessä tuki E-kielellä
 
Pitänee testailla A-kieleen tukemista, jos siitä saisi joskus jotain hyötyä...

Hitaasti treenaamalla tulee nopeeksi
 
Tuo voi kuulostaa hassulta, mutta soiton pitäisi olla mahdollisimman rentoa, jotta voisi soittaa nopeasti pidempään. Jos yrittää soittaa liian nopeasti jännittää helposti liikaa. Välillä voi olla silti olla hyvä koettaa soittaa nopeasti jotta hahmottaa linjan sen oikeassa tempossa.
 
Tuota linkkiä olen ennenkin tarjonnut nopeuskeskusteluihin, monta hyvää pointtia ihan instrumentista riippumatta:
http://www.mandolincafe.com/lessons/speed.txt

En nyt lukenut tätä ketjua ihan sanastasanaan, mutta ideana lienee että ne kielet joita ei soiteta eivät myös soisi turhaan joten näin näin ollen niitä muita kieliä "pitäis" sillä peukulla vähän niinku dempata, mutta joo aika harvan oon tällä tyylillä nähnyt soittavan.

Olen muuten vasenkätinen, mutta soitan oikeankätisillä instrumenteilla. Uskon vahvasti että tämä on yksi syy miksi minulla on ollut niin paljon ongelmia nopeuden kanssa. Oikea käsi ei vaan tunnu olevan yhtä "kehittynyt" kuin vasen käteni....
 
Tätä on kyllä pakko kompata. Itsellä on kans tempot siinä 120 tienoilla 16-osissa. Lyhyitä pyrähdyksiä pystyy soittamaan suuremmillakin tempoilla. Ja jos soittaa tasasia, niin siinä ei pitäis tulla mitään ongelmia sormijärjestysten kanssa. :)
 
Itse olen järkeillyt sen niin, että ns. väärässä kädessä ei vaan motoriikka riitä kovempiin nopeuksiin. Mutta taitaa se vaan olla niin, että näihin motoriikka ongelmiin ei auta muu kuin treeni. Itse olen saanut tempoja nostettua hiukan treenaamalla rudimentteja ajatellen, että sormet ovat kapulat. :)

Joo samalla tavalla peukalo seilaa itellänikin. Mutta eipä se kyllä oo siitä peukalon paikasta kiinni, miten soitto kulkee.
 
http://www.youtube.com/watch?v=qtrvku2GmkA
 
Pääsinpä linkittämään taas hyvään biisiin. :P
 
Edit: Jaa nyt kun tosissaan tota Pohjolan bassoa kattelee lähemmin, niin sillä näyttää olevan tommonen vähän erikoisempi peukunlepuuttajaviritys tossa bassossa.
 
Tästä näkee ehkä paremmin. Bassosoolo siellä kahden ja puolen minuutin kieppeillä.
http://www.youtube.com/watch?v=3a-E5TF1JlI&feature=related
 
Näyttäis siltä, että Pohjola demppailee noita alempia kieliä vasurin peukulla, mikä ei taida ola ihan tavallista.

Jos haluu kehittää nopeutta niin fuusio- ja bebop-tyyleistä löytyy hyviä biisejä, joita treenaamalla luulis kehittyvän. Samalla saa hyviä ideoita improvisointiin.
 
Tästä esimerkiks:
Sonnie Rollins - Oleo (Miles Davisin esittämänä)
Charlie Parker - Anthropology
Charlie Parker - Yardbirds Suite
Charlie Parker - Au Privave
Charlie Parker - Ornithology
Chick Corea - Got A Match?
 
Jos nuotinluku onnistuu niin 2 ekaa löytyy New Real Book 1:sestä, kaikki Charlie Parkerit löytyy Charlie Parker Omnibookista (josta saatavilla myös F-avaimelle kirjotettu versio eli basisteille soveltuva). Got A Match löytyy New Real Book 2:sesta. New Real Bookit löytää yleensä jo aika pienenkin paikkakunnan (esim. 13 000 asukkaan Lieksa) kirjaston musiikkiosastolta. Niin ikään Omnibookista pitäs löytyä ainakin joku versio mistä tahansa musiikkiosastola (Sitä on kirjoitettu C:hen G ja F-avaimella ja sit Bb:hen ja Es:älle).
 
Nopeudesta voin sanoo et oon soitellu noita kaikkia edellä mainittuja biisejä kontra- tai sähköbassol ja Oleo on varmaan ainoo, jossa oon päässy esitystempoon. Ne istuu kuitenkin basson otelaudalle ja niitä on mukava soitella. Metronomia vaan 2 ja 4 iskulle ja hitaasti ylöspäin tempoo ku alkaa menee.
 
Nopeudes kannattaa muistaa et kyse on motoriikasta, joka ei kehity kuitenkaan ihan heti. Treenasin tota Chick Corea Got a Matchia yks syksy jonkun kuukauden ja huomasin joskus tyyliin vuoden päästä pystyväni soittaa sen paljo nopeemmin, vaikka en ollu soitellu sitä sinä aikana juuri ollenkaan. Kehitystä tapahtuu siis levossa.
 
Muutenki toi nopeus ja kestävys on semmonen puoli et jos sen kehittämiseen haluu keskittyy niin kannattaa suunnitella joku pitempiaikanen jakso, jolloin sitä kehittää ja menetelmä on superkompensaatio. Tarkottaa esim. et maanantaina treenaat kevyesti, tiistaina enemmän, keskiviikkona vielä enemmän, torstaina alkaa tuntua, perjantaina tuntuu et kuolet, lauantaina hiplailet ja sunnuntaina et te mitään. Kyse on siis samantyyppisestä menetelmästä mitä urheilijat käyttää.
 
Teoriassa olisi mahdollista nostaa nopeusraja kolmanneksella jos otetaan yksi sormi enemmän mukaan peliin. Silloin jokainen sormi tekisi vähemmän työtä ja kestävyys paranisi.
 
Jos toi pitää paikkansa niin mä alan treenaa maratonia nelinkontin ;)
 
Let's get serious...
 
Sitä rasitusta voi toki jakaa, mutta rasituksen kestoo voi myös kehittää. Jos treenaa kahdel sormel niin tolla ajattelulla yksittäinen sormi saa osakseen enemmän treeniä ja kehittyy rasituksen kestos.
 
Eli yhteenvetona näin karkeesti:
2 sormen tekniikka vs. 3 sormen tekniikka = rasituksen sieto vs. rasituksen jakaminen

Sitä rasitusta voi toki jakaa, mutta rasituksen kestoo voi myös kehittää. Jos treenaa kahdel sormel niin tolla ajattelulla yksittäinen sormi saa osakseen enemmän treeniä ja kehittyy rasituksen kestos.
 
Eli yhteenvetona näin karkeesti:
2 sormen tekniikka vs. 3 sormen tekniikka = rasituksen sieto vs. rasituksen jakaminen
 
Pienenä kommenttina vaan, että olen huomannut, että kolmella sormella reenaaminen tuntuisi parantavan myös kahden sormen tekniikkaa. Mulla ei ole mitään aikomusta reenata kolmea sormea soittokuntoon mutta em syystä olen jonkunverran tehnyt kolmen sormen harjoituksia. Kai siinä käden ja sormien koordinaatio jollakin tavalla paranee.

Jos toi pitää paikkansa niin mä alan treenaa maratonia nelinkontin ;)
 
Let's get serious...
 
Sitä rasitusta voi toki jakaa, mutta rasituksen kestoo voi myös kehittää. Jos treenaa kahdel sormel niin tolla ajattelulla yksittäinen sormi saa osakseen enemmän treeniä ja kehittyy rasituksen kestos.
 
Eli yhteenvetona näin karkeesti:
2 sormen tekniikka vs. 3 sormen tekniikka = rasituksen sieto vs. rasituksen jakaminen
 
I was serious...
 
Olet kuitenkin asian ytimessä kun sanot että kyseessä on rasituksen jakaminen vs. sieto. Jos ei soita kovin usein näitä nopeita linjoja, niin eihän rasituksen sieto kasva. Soittaminen kolmella sormeilla kun vaatii vähemmän työtä jokaiselta sormilta (eri lihakset) olisi siis hyvä vaihtoehto ottaa käyttöön silloin kun tuollainen nopea linja tulee vastaan. Olen huomannut, että sen avulla pystyisin sopttamaan nopeammin ilman että sormet heti antaa periksi rasituksesta. Ongelma on vaan, että vaatii hirveästi treeniä saada kolmas sormi mukaan ja toimimaan yhtä hyvin kuin ne kaksi muut.
 
Pystyn soittamaan yksittäisiä 16-osajuttuja tempossa 140-150, mutta se tuntuu olevan fyysinen raja minulle ainakin kahdella sormella. Jotta jaksaisin pitempään tempon on oltava pienempi. Eihän maratonjuoksijakaan juokse yhtä nopeasti kuin 100m-sprintteri.
 
Olen jo pari vuotta yrittänyt fokusoida sormien liikumisen minimointiin, ja sormien yhteistyöskentelyn optimointiin siten, että toinen sormi aina on heti valmis soittamaan seuraava nuotti kun edellinen on soitettu. Se on auttanut paljon. Mutta nyt tuntuu siltä että nopeusrajani on pysynyt paikallaan jo aika kauan eikä edistyksiä tule...

Parkerit on treeniohjelmassa. Pakko sanoa tähän, että olen nyt treenaillut Led Zeppelinin 16-osa synkopointeja Lemon songista. Menee siinä nopeessa kohdassa jotakuinkin tempossa 150. Ihmeellistä kyllä huomaan, että kyllä ne sormet vaan rupee taittumaan siihen. Kai se menee tässä nopeustreenissä niin, että pitäis aina soittaa nopeampia juttuja, kun pystyy. On vaan aika karua, kun mulla on aukikirjotettu nuotti 7 sivua ja laput täynnä 16-osaa, ja sitten joutuu treenaamaan tahti kerrallaan. :)
 
Koitan tästä eteenpäin, josko tuolla mukavuusalueen ulkopuolella olemisella sais NOPEITA tuloksia aikaan. :D