Kitarat: soittaminen ›

En mä kyllä ihan E7:ksi tuota pistäisi.. Mun mielestä tuossa kohtaa soi Bm7, jossa on pohjalla E. Tuosta voi sitten väännellä E9sus, Asus/E, D/E tai mitä vain, mutta en kyllä tuohon dominanttiseptimiä sinänsä pistäisi.

iltaa wisardit.
 
Tämä nyt ei liity mitenkään tuohon ks. olevan kappaleen soitukiertoon vaan enempi
tekniseen puoleen.(palsta hiukka väärä juu)
 
Koitin soitella sooloa tuohon ks. olevaan kappaleeseen ja totesin että näillä mun vehkeillä äänitettynä tulos on täysin dynamiikkaa vailla.Eli se että soitetaan välillä kevyemmällä tatsilla ja se myös kuulostaa siltä ja päin vastoin.
 
Mulla on vahvistimen edessä SM85 mikki ja sitä lähtee suoraan inca88 boksiin.
 
krystal on toimittanut nauhoitus sw virkaan.
 
En tosin ole mikään wisardi näissä mutta kun kuuntelee ukkojen tuotoksia niin
aika pirun hyviä tekeleitä ihan äänenlaadullisestikin.
Minulla ei tosin ole mitään etuvahvistinta tuossa ketjussa eli voisko se siitäkin osakseen johtua??

En tiedä onko omani dynamiikan riemuvoitto, mutta ääni on tuotettu Line6 GuitarPortilla suoraan läppäriin -menetelmällä. Kitarana P90 mikkinen Reverend.

Koitin soitella sooloa tuohon ks. olevaan kappaleeseen ja totesin että näillä mun vehkeillä äänitettynä tulos on täysin dynamiikkaa vailla.Eli se että soitetaan välillä kevyemmällä tatsilla ja se myös kuulostaa siltä ja päin vastoin.
 

 
En itekkään ole kovin hyvin perillä näistä äänityshommeleista, mutta yks mikä on varma niin ainakaan ei koskaan pidä nauhoittaa mic-in-liittimen kautta, vaan aina line-in liittimestä ( mic-in liitin viimeistäänkin pilaa soundin totaalisesti ), eli line-in on se oikea ratkaisu

A-duurissahan tuo sointukierto (yksinkertaisina nelisointuina F#m - B7 - E7 - A) olisi sointuasteina VI - V7/V - V7 - I, sillä B7 ei kuulu A-duurisävellajiin - Bm7 puolestaan kuuluisi. Mä taas ajattelen tuon F#-mollista, eli I - V7/VII - VII7 - III. Sinänsä sun tulkinta on varmasti yhtä oikea kuin munkin. Mulle tuo kierto vaan menee F#-mollista, vaikka miten päin ajattelen - sulle A-duurista, joka on F#-mollin rinnakkaissävellaji. Hyvin läheistä sukua ne siis on joka tapauksessa.
 
Eiköhän tuo ole kuulokuvana selkeesti duuri, jos unohdetaan nuo irralliset fissät alusta ja lopusta?
 
Vai mitä sanoo Härmälän teoriamestari tästä?Älä ajattaele liikaa vaan KUUNTELE!
Periaatteessa sama sointukierto, et sä saa tästä biisistä mollia edes haitarila,prkl!
Kiva bassolinja tossa on myös...
 
http://www.youtube.com/watch?v=nWxA3e9f6rY
 
HOHO!
 
Harmi etten kerennyt (taaskaan) mukaan, kiva tausta ois ollut vetää!
 
EDIT kerkiää sittenkin, maanantaihin aikaa, vissiin pidennetty tota osallistumista?

..................(tuplat)

Tattis kaikille skabaajille. Mulla ei nyt ole sopivaa taustaa, mutta jos joltain sellainen löytyy niin laitetaan uutta skabaa tulille.

Eiköhän tuo ole kuulokuvana selkeesti duuri, jos unohdetaan nuo irralliset fissät alusta ja lopusta?
 
Vai mitä sanoo Härmälän teoriamestari tästä?Älä ajattaele liikaa vaan KUUNTELE!
 
En enää Härmälän, vaan tällä hetkellä Kalevan, ja toivottavasti kohta Iidesrannan tai sit jälleen Härmälän...
 
Kyl se mun korvaan vaan on F#-mollibiisi, ei voi mitään - en mä sitä minkään kaavion tai teorian kautta ajattele. Mulle nuo F#:t on kaikkea muuta kuin irrallisia: ne kertoo mulle tässä tapauksessa sävellajin, jossa mennään. Samalla tavalla mun mielestä Stevie Wonderin Isn't She Lovelyn sointukierto lähtee I asteelta, eli mollissa mennään, vaikka jollekulle kierron neljäs sointu saattaa kuulostaakin enemmän biisin tonaaliselta keskukselta. Ei tossa varmaan oo oikeaa tai väärää tapaa tulkita, ainoastaan erilaisia. :)
 
Olisko pieni kaiku tehnyt terää saundille, tiedä häntä.
 
Kyllä siinä kaikua oli, ja aluksi oli itse asiassa enemmänkin, kunnes sitten ennen lopullista miksausta jotenkin se vaan rupesi tuntumaan liialliselta ja vaihdoin vähän kuivempaan meininkiin. Tavallaan hain enempi semmoista intiimiä "tossa vieressä se rämpyttää"-meininkiä kuin jäähallitunnelmaa.

Ou nou! Huomasin että tulin TAAS kirjoittaneeksi äänestysketjuun: 1p Juzzic... Miksi mulle aina käy näin...siis Jucciz.
 
Onnittelut Kuhalle!

Kyl se mun korvaan vaan on F#-mollibiisi, ei voi mitään - en mä sitä minkään kaavion tai teorian kautta ajattele.
 
Kevyessä musassa on lukuisisa biisejä jotka alkavat jollain muulla soinnulla kuin I asteen perussoinnulla, toki pahimmat umpikorvateoreetikot ovat sanoneet että esim molliseiskaa ei voi käytää I:n asteen sointuna, saattaa jopa sävellaji hämärtyä!!Asia on vakava!!Montakohan milujuunaa biisiä alkaa molliseiskalla?Niinpä...
 
Mulle nuo F#:t on kaikkea muuta kuin irrallisia: ne kertoo mulle tässä tapauksessa sävellajin, jossa mennään.
 
En ole kuunnellut sun sooloas, mutta kai se on pakko tän jälkeen uhrautua...
 
Samalla tavalla mun mielestä Stevie Wonderin Isn't She Lovelyn sointukierto lähtee I asteelta, eli mollissa mennään, vaikka jollekulle kierron neljäs sointu saattaa kuulostaakin enemmän biisin tonaaliselta keskukselta. Ei tossa varmaan oo oikeaa tai väärää tapaa tulkita, ainoastaan erilaisia. :)
 
Joo, teoriasta jankuttaminen ja sointuasteista/sävellajeista kinaaminen on pop/rock-musassa jokseenkin turhanaikaista touhua, varsinkin jos on väärässä, Wonder tuskin osasi lukea nuotteja(vitsi), Chicagon äijät varmaan osasivat teoriaa ainakin vähän, ja kovasti iloisesti soittelivat menemään, hymyssä suin, kuin myös Mr Wonder tätä tarinaa lapsensa syntymästä ilo sydämessään ja duurissa, kukin kokekoon asian miten kokee:-)
 
Mun mielestä sekä "Saturday in the park" että "Isn`t she lovely" ovat kuulokuvana ns umpiduuribiisejä, ei ole väliä millä soinnulla ne alkaa.
Mm "ISL":n varsin keskeinen riffi menee duurissa, eikö?
Kuin myös tämän skaban tausta...MUN korva sanoo näin.
 
Tässä muuten aika napakka versio Wonder-klassikosta http://www.youtube.com/watch?v=kXXe2ukYQlY
 
Ilosesti vetävät ;-)

Jee, soitot on soitettu ja skaba sen kun jatkuu, heh. Amatöörin tekemä pohja aiheuttaa koulutetuille miehille päänvaivaa, pahoittelen :)
 
Sweet home Alabama lienee selkeämpi tapaus, kuitenkin. G-duuri biisihän se on, vaikka D:stä alkaakin. Melodiaa ei ole kuin kolme säveltä, mutta köörit ja soolot...

Tausta ei voi olla huono, jos se herättää keskustelua. :)
 
Mää en oo koulutettu muusikko enkä arvioi sooloskabataustojen sävellajeja koskaan teorian tai sointukiertojen kautta. Itse asiassa en koskaan edes ajattele, minkä nimisiä sointuja taustassa on, ellei joku erikseen asiaa kysy. Tunnustelen vaan taustaa korvillani kerran-pari ja rupean sen jälkeen vetämään päälle jotakin, ihan korvanvaraisesti. Tiedän kyllä, että voisin suhtautua asiaan paljon tieteellisemmin tai teoreettisemminkin, mutta se ei tunnu luontevalta juuri tämänkaltaisessa touhussa. Mieluummin vain soitan.
 
Ja jos eri ihmiset kuulee taustan "pääsävellajiksi" eri vaihtoehtoja, sehän vaan on rikkaus. Mun mielestä näissä ei aina ole yhtä selvää oikeaa vastausta.
 
Ja jos vielä aiheesta ja sen vierestä...
 
Sweet Home Alabaman tapauksessa pitää nuotintajan miettiä etumerkintää, koska yleisimmät vaihtoehdot sävellajiehdokkaiksi ovat D-duuri ja G-duuri. Sen sijaan tässä sooloskabataustassa vahvimmat vaihtoehdot lienevät F#-molli tai A-duuri, jotka ovat rinnakkaissävellajeja, siispä etumerkinnän kanssa ei tulisi ongelmaa missään tapauksessa. :)
 
Mun peruste F#-mollille on se, että mä tyrkkään mielessäni tuon B-osan kierron loppuun C#7(#9)-soinnun, vaikka sitä ei taustassa olekaan: siellä siis purkaudutaan vitosasteelta takas F#-molliin, joka mun korvissa nyt vaan sattuu edustamaan I-astetta, vaikka hyvin ymmärrän "vastapuolen" näkemyksen A-duurista taustan sävellajina. Sille on hyvät perusteet myös - oikein hyvät.

Alkaaks toi uus sooloskaba joskus? Saatte taas sit ihmetellä noit duurei ja mollei...

Jee, soitot on soitettu ja skaba sen kun jatkuu, heh. Amatöörin tekemä pohja aiheuttaa koulutetuille miehille päänvaivaa, pahoittelen :)
 
Juu ei aiheuttanut mulle ainakaan, hyvä taustahan tuo oli, harmi että en kerennyt mukaan.
Mä koen ton selkeesti yleisilmeeltään duuriksi, johtuen noista biiseistä joissa on sama sointukulku ja jotka mun kategoriassa menee heittämällä iloisen duurimusan puolelle ;-)
 
Sweet home Alabama lienee selkeämpi tapaus, kuitenkin. G-duuri biisihän se on, vaikka D:stä alkaakin. Melodiaa ei ole kuin kolme säveltä, mutta köörit ja soolot...
 
Mä oon aina jotenkin kummastellut ko biisin kitarasooloa, se menee MUN mielestä jotenkin ihan eri osastoissa kuin laulumelodia/pianojutskat, tiedä sitten...

Mää en oo koulutettu muusikko enkä arvioi sooloskabataustojen sävellajeja koskaan teorian tai sointukiertojen kautta. Itse asiassa en koskaan edes ajattele, minkä nimisiä sointuja taustassa on, ellei joku erikseen asiaa kysy. Tunnustelen vaan taustaa korvillani kerran-pari ja rupean sen jälkeen vetämään päälle jotakin, ihan korvanvaraisesti.
 
Kyllä mä vaan suurella kunnioituksella kuuntelen teidän juttuja molleista ja duureista-hyvin vaikea uskoa etteikö juccizella olis jotain kovempaakin teoriapohjaa taustalla-ja wanha wetäjä lienee ammattimuusikko-mä itte vejän kaikki ihan korvakuulolta, nuotteja osaan lukea hiukkasen- mut kaikki soitto menee aina korvakuulolta, eli vähän sinne päin.
 
Mutta tosiaan, mulle ei ole mitään arvoa tai merkitystä sillä meneekö joku biisi duurissa vai mollissa tai missä sävellajissa se menee, ainoo mikä ratkaisee on oma korva että miten se kuulee ja tuntee,,,

Kyllä mä vaan suurella kunnioituksella kuuntelen teidän juttuja molleista ja duureista-hyvin vaikea uskoa etteikö juccizella olis jotain kovempaakin teoriapohjaa taustalla
 
Kyllä mää oon jonkin verran teoriaa pähkäillyt joskus (ja edelleenkin), mutta sooloilutilanteessa menen pelkästään aisteilla ja niillä jutuilla, jotka on jo selkäytimessä. En todellakaan mieti soittaessani mitään sääntöjä tai asteikoiden nimiä, ihan vaan korvien ja tähänastisen osaamisen ja osaamattomuuden varassa roiskitaan menemään. Eri homma varmaan, jos säveltäisin sooloni ennen soittamista, vaan kun en. Mä tykkään lähestyä näitä skaboja nimenomaan improvisoinnin ja "hetkessä keksimisen" kannalta, koska siinä touhussa ei voi koskaan olla liian hyvä.
 
Sit puolestaan jos pitää jälkikäteen tutkia, mitä sitä tulikaan taas oikein soitettua, teoriantuntemus otetaan avuksi. Sen avulla on joskus helpompi perustella (lähinnä muille), miksi soitin mitäkin ja mihinkin kohtaan. Tosin aina ei teoriastakaan ole apua, koska mun soitossa tapahtuu myös paljon semmoista, mille ei välttämättä löydy mitään järkevää teoreettista pohjaa tai perustetta, ja hyvä niin. Joskus riittää perustelut kuten "se vaan tuntui hyvältä idealta" tai "kokeilinpa huvikseni, miltä tää juttu kuulostais tohon päälle".

En todellakaan mieti soittaessani mitään sääntöjä tai asteikoiden nimiä, ihan vaan korvien ja tähänastisen osaamisen ja osaamattomuuden varassa roiskitaan menemään.
 
Pakko sanoa, että harvemmin sun soolot menee pienenkään arpomisen puolelle, ja kuulostavatkin usein juuri sävelletyiltä.
 
Eli hyvin roiskit dyyd.

Pakko sanoa, että harvemmin sun soolot menee pienenkään arpomisen puolelle, ja kuulostavatkin usein juuri sävelletyiltä.
 
Eli hyvin roiskit dyyd.
 
Tähän ei voi oikein sanoa muuta kuin iso kiitos, tällainen palaute on aivan älyttömän kannustavaa! Jospa sitten lennossa säveltäminenkin lasketaan säveltämiseksi. Mun tärkein tavoite soolosoitossa on keksiä melodioita, jotka tukevat musiikkia mahdollisimman hyvin - melodioita, jotka tuntuvat luontevalta osalta kappaletta. Siinä on sinänsä tekemistä loppuiäksi: matkalla ollaan vielä, ja pienin askelin edetään.

Tähän ei voi oikein sanoa muuta kuin iso kiitos, tällainen palaute on aivan älyttömän kannustavaa! Jospa sitten lennossa säveltäminenkin lasketaan säveltämiseksi. Mun tärkein tavoite soolosoitossa on keksiä melodioita, jotka tukevat musiikkia mahdollisimman hyvin - melodioita, jotka tuntuvat luontevalta osalta kappaletta. Siinä on sinänsä tekemistä loppuiäksi: matkalla ollaan vielä, ja pienin askelin edetään.
 
Mää vedän fiiliksellä, joskus se on huonompi, joskus parempi....