Rock, pop, alternative ›

Näistä Crazy Cavan 'n' the Rhythm Rockers keikoista on vielä todettava että mikäli olit erilainen rockabilly-fani(esim.punkkari, hippi tai nahkahousu homo) niin keikoille meneminen oli 70-luvulla itsemurha, 80-luvulla haasteellinen Extreme harrastus, 90-luvulla melko vaaratonta ja 2000-luvulla rentouttava kokemus. Itse kävin läpi kaikki vaiheet joten tiedän mistä puhun :)
 
Mä näin Cavanin Kivittäjineen (Rockers) laiffina kaksi kertaa, 88 ja 92. On se ihme hiihtäjä, kun siihen mennessäkään soittajista muut kuin basisti eivät olleet oppineet yli kahdessa kymmenessä vuodessa juuri mitään. Johtuuko sitten siitä vai mistä, mutta Cavanin tyyli on varsin uniikki, eipä ole toista samankuuloista bändiä. Eri asia sitten pitääkö siitä.

muut kuin basisti eivät olleet oppineet yli kahdessa kymmenessä vuodessa juuri mitään. Johtuuko sitten siitä vai mistä, mutta Cavanin tyyli on varsin uniikki, eipä ole toista samankuuloista bändiä. Eri asia sitten pitääkö siitä.
 
Eihän Ramoneskaan oppinut yhtään mitään mutta hyvin toimi.

Eihän Ramoneskaan oppinut yhtään mitään mutta hyvin toimi.
 
Näinhän se on. Joey tosin lauloi loppuaikoina vielä ihan hiukkasen paremmin kuin alussa. Ramones oli parhaimmillaan Tommy Ramonen parin viimeisen vuoden aikana, koska hänen rummutuksessaan oli sellaista linjakkuutta ja tyylikkyyttä. It's Alive -konsertti (joulukuu 77) on yhtä juhlaa.
 
Johnny Ramone väitti ettei Tommyn rummutus olisi ollut olennainen osa Ramonesin soundia. Miten sen nyt kukin määrittelee. Tommyn fiilis oli kuitenkin virtaavampi ja sillai coolimpi kuin seuraajillaan Markylla ja Richiellä.

Meteors oli minulle läheisin ehkä siksi että siinä suhde oli 60% punkkia ja 40% rockabillyä kun se yleensä oli toisinpäin
 
Pakko mainita tähän väliin, että P.Paul Fenech on kitaristinakin yllättävän kova.

Se on sitä, että Pöllöpoksi on Anttilan kulttuurikaupassa 22 euroa. Pogoillen sinne rientäkää ja omanne hankkikaa.

Se on sitä, että Pöllöpoksi on Anttilan kulttuurikaupassa 22 euroa. Pogoillen sinne rientäkää ja omanne hankkikaa.
 
Jos tarkoitat Pelle Miljoonan Olen Kaunis - Kaikki Laulut 1978-1980 boxia niin se kyllä kannattaa tuolla hinnalla ostaa.
Siinähän ei ole mitään uutta niille joille pöllö oli tuohon aikaan, isä, äiti, isoveli ja jumala.
Mutta minua harmitti aikoinaan paljonkin se että huomattava osa pellen parhaista biiseistä julkaistiin vain sinkkuina ( ja muutamilla kokoelmilla) ja tämä ei ollut TUOHON AIKAAN ihan pieni ongelma.
Tässähän ne on kaikki samassa läjässä ja bonuksena muutama Problems klassikko (raitsikka toimii kun metrin halko). Olisihan tähän kyllä voinut ottaa mukaan myös vuoden 81, ei se Matkalla tuntemattomaan niin huono ollut että sitä kannattaisi unohtaa.

Jos tarkoitat Pelle Miljoonan Olen Kaunis - Kaikki Laulut 1978-1980 boxia niin se kyllä kannattaa tuolla hinnalla ostaa.
Juu tarkoitan. Mukana myös oivallinen kirjanen Pellen historiasta tuolta ajalta. No joo, olisihan voinut kertoa hiukan enemmän levytyksistä.

Olisihan tähän kyllä voinut ottaa mukaan myös vuoden 81, ei se Matkalla tuntemattomaan niin huono ollut että sitä kannattaisi unohtaa.
Ehkä tulee sitten myöhempien aikojen kokoelma.

Jos tarkoitat Pelle Miljoonan Olen Kaunis - Kaikki Laulut 1978-1980 boxia niin se kyllä kannattaa tuolla hinnalla ostaa.
Siinähän ei ole mitään uutta niille joille pöllö oli tuohon aikaan, isä, äiti, isoveli ja jumala.
 
Täytyy tunnustaa että mulla ei sitä neloslevyn loppuun tupattua livepätkää ennestään ollut. Johtunee siitä, että oma pöllödiggailu alkoi vasta 80-luvun loppupuolella eikä koskaan mennyt aivan noin pitkälle.
 
Tuota kevään '80 livenauhaa sekä Tavastia Live -LP:llä julkaistua Gabrielia lukuunottamatta boksi on tietty ihan peruskamaa, mutta hyvä paketti, ja tohon hintaan tosiaan ilman muuta hankkimisen arvoinen.

Tuota kevään '80 livenauhaa sekä Tavastia Live -LP:llä julkaistua Gabrielia lukuunottamatta boksi on tietty ihan peruskamaa, mutta hyvä paketti, ja tohon hintaan tosiaan ilman muuta hankkimisen arvoinen.
 
Tuon 1980-yhtyeen viimeisen keikan Tavastialla 12.12.1979 olisi voinut julkaista kuvallisessa muodossa jos nauhat on vielä jossain tallessa. Sehän julkaistiin osittain Näyttämökuvia levyllä ja osittain Metropolis kokoelmalla mutta Yle esitti sen kokonaisuudessaan keväällä 1980. Minun mielestä pelle toimii livenä parhaiten silloin kun sen näkee, vaikka en minä sitä nykyään kovin usein muualla näe kun lenkkipolulla.

Tuon 1980-yhtyeen viimeisen keikan Tavastialla 12.12.1979 olisi voinut julkaista kuvallisessa muodossa jos nauhat on vielä jossain tallessa. Sehän julkaistiin osittain Näyttämökuvia levyllä ja osittain Metropolis kokoelmalla mutta Yle esitti sen kokonaisuudessaan keväällä 1980. Minun mielestä pelle toimii livenä parhaiten silloin kun sen näkee, vaikka en minä sitä nykyään kovin usein muualla näe kun lenkkipolulla.
 
Rubberduck on tyylikäs ja hyvä livekitaristi, ehkä Suomen paras rock-kitaristi miusta.
Vaan soittaa kyl levylläki hienosti, ehkä Suomen paras studio-rock-kitaristi miusta.
Pitäs kyl poksi ostaa ku oon hätäpäissäin myyny ne vinyylit. Rahapulassa myin. Ja oli ne niin painavia kuskailla muutoissa mukana. Ja ku ei oikeestaan ollu kunnon kämppääkään välillä pitkiin aikoihin. Ny o hieno kaupungin vuokrakämppä, hyvin sopis perintökirjahyllyyn Pöllön poksi, Anttilasta halavalla. :-D

Tuon 1980-yhtyeen viimeisen keikan Tavastialla 12.12.1979 olisi voinut julkaista kuvallisessa muodossa jos nauhat on vielä jossain tallessa. Sehän julkaistiin osittain Näyttämökuvia levyllä ja osittain Metropolis kokoelmalla mutta Yle esitti sen kokonaisuudessaan keväällä 1980. Minun mielestä pelle toimii livenä parhaiten silloin kun sen näkee, vaikka en minä sitä nykyään kovin usein muualla näe kun lenkkipolulla.
 
Juu, Näyttämökuvia deeveedeeksi. Onhan se nyt melkoista dokumenttia siitä ajasta. Oisko siellä soitettu punkin loppusoinnut Suomessa? Ihan kalkkiviivoilla 70-luvun loppua.

Pitääkin laittaa tämä keskustelu topikki tähän samaan..
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … &t=133061&o=0&#p6061992

Tuon 1980-yhtyeen viimeisen keikan Tavastialla 12.12.1979 olisi voinut julkaista kuvallisessa muodossa jos nauhat on vielä jossain tallessa. Sehän julkaistiin osittain Näyttämökuvia levyllä ja osittain Metropolis kokoelmalla mutta Yle esitti sen kokonaisuudessaan keväällä 1980.
 
Muutama biisi taisi jopa olla Pellen Elä!-dvd:llä mikäli en väärin muista? Kultturitekohan tuon kokonaanjulkaisu olisi - ehkä Yle Teema hoitaa joskus.

Rubberduck on tyylikäs ja hyvä livekitaristi, ehkä Suomen paras rock-kitaristi miusta.
Vaan soittaa kyl levylläki hienosti, ehkä Suomen paras studio-rock-kitaristi miusta.
 
Ilokseni huomasin toissakeänä 1980 keikalla että Rubberduck on taas todella kovassa iskussa. Kitarointi oli laadukasta ja miehessä on edelleenkin lavasäteilyä. Verkkareissaan heiluvien vaarien rinnalla nahkahousuinen kitaristi oli ROCK isoilla kirjaimilla.

Ilokseni huomasin toissakeänä 1980 keikalla että Rubberduck on taas todella kovassa iskussa. Kitarointi oli laadukasta ja miehessä on edelleenkin lavasäteilyä. Verkkareissaan heiluvien vaarien rinnalla nahkahousuinen kitaristi oli ROCK isoilla kirjaimilla.
 
Sama huomio myös ilahduttaa meitsiä. Duckeli on soittaja eikä mikään trendipelle, oikeestaan ihan maailmanluokan rock-kitara pelimanni. Iikkarin Hendrix. :-)

Mä haluan soittaa raakaa, mahdollisimman alkuvoimaista musiikkia tai paremmin sanottuna rockia. En niinkään välitä, tuleeko siitä musiikkia vai jotain muuta, vaan siitä tulevasta voimasta.
 
-Rubberduck Jones
 
Tämä ajatus tiivistyy parhaiten Pelko ja Viha levyllä, vaikka Duck kertoi levyn ilmestyessä kaivanneensa siihen enemmän rajuutta niin kyllä Duck on tämän levyn todellinen sankari. Kitaraan vähänkin lisää voimaa niin henki lähtee. Ne vyörytykset on parhaimmillaan terveisiä toiselta planeetalta ja jos niitä soittaa Järvisen haudalla niin heppu pompaa haudasta ylös, juoksee lähimpään kapakkaan ja julistautuu punkkariksi.

jos niitä soittaa Järvisen haudalla niin heppu pompaa haudasta ylös, juoksee lähimpään kapakkaan ja julistautuu punkkariksi.
 
Ehkä onnistunein rinnastus ikinä. Not.

Tämä ajatus tiivistyy parhaiten Pelko ja Viha levyllä, kyllä Duck on tämän levyn todellinen sankari.
 
Ainakin mulle henkilökohtasesti juttu on just näin. Se hämmästys mikä valtas mielen ku Tv biisin kitaramourina alko paahtua stereoista ihka ekan kerran oli suuri. Jo Ramblin Rose biisi teki melkosen vaikutuksen vaan Pelko ja Viha niittas kyl Duckelin ihan rock-kitaristien ehdottomaan aatelin, klassikko soittaja.

Ainakin mulle henkilökohtasesti juttu on just näin. Se hämmästys mikä valtas mielen ku Tv biisin kitaramourina alko paahtua stereoista ihka ekan kerran oli suuri. Jo Ramblin Rose biisi teki melkosen vaikutuksen vaan Pelko ja Viha niittas kyl Duckelin ihan rock-kitaristien ehdottomaan aatelin, klassikko soittaja.
 
Lisää (vähemmän) onnistuneita rinnastuksia: Pelko ja Viha levyllä kitara oli ase, Viimeinen Syksy levyllä se muuttui soittimeksi vaikka niitä oli yhden sijasta kaksi.