Muut soittimet ›

Olen täsmälleen eri mieltä vaikeudesta. Mielipide muodostuu omasta kokemuksesta. Kaksi-rivinen diatooninen vaihtoääninen haitari on yksi helpoimmista instrumenteista oppia jonkunasteiseen soittotaitoon. Eräs syistä on se, ettei sillä yksinkertaisesti voi soittaa "vaikeita kappaleita".
 
Mutu tuntumallahan minä tässä puhunkin ja otan ajatuksia vastaan ja mietintämyssyyn.
 
Mulla oli, tai ehkä vieläkin on käsitys, että näilläkin soittimilla voi soittaa monimutkaisempaakin musiikkia.
Juuri vaikka yhdistelemällä soolopuolelta säveliä vaikka 7- sointuihin jne.
 
Siis juuri, kun namikoita on vähän, niitä sopivasti yhdistelemällä voisi käsittääkseni saada aikaan erilaista ja vaikeampaakin musiikkia, ja sen oppiminen vie aikaa.
 
Kun taas perushaitarissa on koko sointu yhden namiskuukelin takana. Tai eipä taida ihan kaikki olla siinäkään.
 
Toki en ala väittämään, kun en tiedä haitareista vielä oikein mitään.
 
Mutta uskottavaa kyllä, jos ei ole mitään soittanut, tälläisella on helppo jonkinlainen soittotaito saavuttaa aika helposti.

Mulla oli, tai ehkä vieläkin on käsitys, että näilläkin soittimilla voi soittaa monimutkaisempaakin musiikkia.
Juuri vaikka yhdistelemällä soolopuolelta säveliä vaikka 7- sointuihin jne.
 
Siis juuri, kun namikoita on vähän, niitä sopivasti yhdistelemällä voisi käsittääkseni saada aikaan erilaista ja vaikeampaakin musiikkia, ja sen oppiminen vie aikaa.
 
Tässä pari tuntia erilaisia näppäinkaavioita pällistelleenä arvelen kyllä että vaihtoäänisyys teettää juuri tuossa tiettyä vaikeutta. Kaikkia ääniä ei vain taida saada soimaan yhtaikaa.

Tässä pari tuntia erilaisia näppäinkaavioita pällistelleenä arvelen kyllä että vaihtoäänisyys teettää juuri tuossa tiettyä vaikeutta. Kaikkia ääniä ei vain taida saada soimaan yhtaikaa.
 
Eli se teettää kuulemma sen, että monesti pitää pienen tauon aikana joko tyhjentää tai täyttää palje ilmanapilla, se aiheuttaa tuota vaikeutta, eikä siksi edes joka paikassa ole mahdollistakaan, vaan vaatii tuon pienen tauon musiikissa.
 
Ja ratkeiseeko tuokaan sitä pulmaa, että kaikkia ääniä ei saa soimaan yhtaikaa.
 
Sitä vain olen tarkoittanut, että kai tuollakin soittimella, todellinen taituri saa aikaan maukasta ja melkoisen monipuolista musiikkia.

Eli se teettää kuulemma sen, että monesti pitää pienen tauon aikana joko tyhjentää tai täyttää palje ilmanapilla, se aiheuttaa tuota vaikeutta, eikä siksi edes joka paikassa ole mahdollistakaan, vaan vaatii tuon pienen tauon musiikissa...
 
Älä nyt viitsi niin kauheasti höpistä asiasta, josta et mitään tiedä. ;-) Ilmannapin käyttö menee ihan luonnostaan, kuin hengittäisi. Käytä Youtubessa hakusanaa Sharon Shannon ja kuuntele.
 
Kelzille: Joo, toi BC on layout Morganessani. Bassopuoli on saksalaisissa kaksirivisissä joissa 8 nappia huonosti suunniteltu ja sopii vain tiettyyn musaan, tää on ikävä kyllä totta. Sitten löytyy kaksirivisiä myös esim 16:lla bassolla ja tilanne on heti toinen, näitä rakennetaan mm. täällä meitin kotosuomessa. Myös Stradella bassolla esim 48 nappia löytyy diatonisista.
 
Mutta yks mikä tuli mieleen luettuani mitä sanoit tyylisuunnastasi, voisi olla kolmerivinen kromaatinen l. viisirivisestä vain kolme riviä + stradella basso. Sillä soittaa jo mitä vaan ja siitä voi edetä helposti vaikka 5-riviseen jos siltä tuntuu joskus. Mutta jos hankit neukkuvehkeen sittenhän tiedät paremmin.
 
terv. Risto

Lisäystä vielä yölliseen postiini.
 
- Näitä länsimaisia diatonisia löytyy myös kolmerivisinä 12:lla bassolla mm. Etelä-Amerikassa tyypillisiä ja siellä käytetään paljon Hohnereita.
 
- Italialaisissa 8-bassoissa on yleensä nk. "stop" nappi, joka poistaa kolmisoinnuista terssin, jolloin soinnut ovat vitossointuja ja käyvät myös molli- tai modaalisiin sävellajeihin.
 
- Club tyyppisiä Hohnereita soittaa jokunen taitava kaveri Suomessa. Näissä on diskanttipuolella 2 ja ½ riviä ja bassoja eri malleissa eri määrä.
 
- Yhteistä kaikille länsimaisille on kuitenkin, että diskanttipuolen rivit ovat aina kuten huuliharpussa, sävellajista riippumatta. Työntöpuolella äänet ovat aina rivin sävellajista riippumatta: 1,3,5,1,3,5 .... ja vetopuolella 2,4,6,7,2,4,6,7 .... ja perusnapissa (yleensä 3. nappi) 1. ääni työntöpuolella ja 2. ääni vetopuolella samassa napissa. (1. = sävellajin perusääni, 2. = sekunti, 3. = terssi, jne.) Tästä syystä jos osaa soittaa yhtä länsimaista diatonista osaa pian soittaa toistakin.
 
- Näitä erilaisia diatonisia versioita on siis todella paljon ja eri sävellajeissa. Jos on kiinnostunut vähärivisistä kannattaa käyttää vähän aikaa selvittääkseen mitä aikoo soittaa ja minkälaisella konseptilla oleva soitin kannattaa hankkia. Tieto on valttia.

Älä nyt viitsi niin kauheasti höpistä asiasta, josta et mitään tiedä. ;-) Ilmannapin käyttö menee ihan luonnostaan, kuin hengittäisi. Käytä Youtubessa hakusanaa Sharon Shannon ja kuuntele.
 
No eläkää ottako niin tosissanne. Minähän vain pohdin, ehkä hieman provosoimalla, että sitten saan sitä tietoa, kun äkäisinä oiotte mun vääriä päätelmiäni..... :)
Sanoinhan jo aiemmin että korjatkaa jos olen väärässä.
 
Totta kyllä, ei pitäisi liikaa "viisaana" ottaa kantaa asioihin, joista ei tiedä, olet kyllä oikeassakin.
 
- Italialaisissa 8-bassoissa on yleensä nk. "stop" nappi, joka poistaa kolmisoinnuista terssin, jolloin soinnut ovat vitossointuja ja käyvät myös molli- tai modaalisiin sävellajeihin.
 
Eli eikö nuo ole ns. Power-sointuja rokkenrollissa. Sekä olikohan Led Zeppeliinin Jimmy Page joka heavy rockissa "lanseerasi" nuo soinnut suurelle rock yleisölle.
Kaippa niitä on käytetty ties miten pitkään, mutta jämäkkään menoon särökitaralle sopivat myös oikein hyvin.

Kaikkia ääniä ei vain taida saada soimaan.
 
Tossa se perusjuttu. Nämät diatoniset kaksiriviset eivät ole tarkoitettu esimerkiksi Klezmerin soittoon - ei ollenkaan. Parhaimmillaan ja kauneimmilaan ne toimii ihan näin pohjoismaalaisittain:
http://uk.youtube.com/watch?v=ci3dYhM_Xxc
------
 
Huomasin kuvauksestasi, että olit nimennyt suosikiksi myös The Klezmaticsin.
Mahtava yhtye, minulla on kaksi heidän levyään, jotka sain heidän promoottoriltaan Matthew Greenhilliltä, joka asuu vuodesta puolet Helsingissä (suomalainen vaimo), toisen puolikkaan Santa Monicassa Kaliforniassa. Tutustuin häneen vuosi sitten sattumien kautta, yleensä hän nukkuu Suomessa ollessaan päivät ja tekee työtä puhelimessa ja tietokoneen ääressä öisin aikaeroista johtuen. Valitettavasti en päässyt Juhlaviikoilla kuuntelemaan The Klezmaticsia.
 
Greenhilleillä on jo kolmannessa sukupolvessa pyörivä firma, joka on keskittynyt "folkloreen". Heillä on tallissansa paljon upeita maailmanluokan yhtyeitä ja artisteja - Kletsujen lisäksi mm. Lunasa, Flook ja Mike Seeger, lisäksi liuta etnoa.
www.folkloreproductions.com

Tossa se perusjuttu. Nämät diatoniset kaksiriviset eivät ole tarkoitettu esimerkiksi Klezmerin soittoon - ei ollenkaan.
 
Niin... enpä edes ajatellut että diatonisesta löytyisi klezmer-melodioiden vaatimat asteikot, se on jo varsin kromaattista touhua. Säestykseen sensijaan riittäisi aika hyvin ihan perussoinnut (kts. http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa#Asteikot ). Kun olisi perussoinnut mollissa ja duurissa ja sitten diskanttipuolella mollin seitsemäs aste sekä korotettuna että sinällään, niin sillä jo soittaisi.
 
Valitettavasti en päässyt Juhlaviikoilla kuuntelemaan The Klezmaticsia.
 
Huvilateltan konsertti oli kyllä hieno, sehän perustui Woody Guthrien teksteihin tehtyisin uusiin sävellyksiin joissa oli monenlaista vaikutetta mukana, siis lähinnä muuta kuin klezmeriä. Mutta upeaa musiikkia, heillähän oli siinä irlantilaismusiikin laulaja Susan McKeown myös mukana.

Huutonetissä olisi nyt "qarmoshka"- Lähtöhinta ei ainakaan ole peloittava.
 
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=96218062
 
Joo, huomasin tuon itsekin. En ole aiemmin tuolla huutanut, mutta loin jo tunnuksen.
 
Virossa noita tuntuu olevan myynnissä, Kuldne Börsissä on useita, siellä niiden nimi on karmoshka, siis koolla. Hinnat vain parinsadan euron luokkaa, en tiedä miksi. http://www.kuldnebors.ee/kuulutused … t_id=11208&pob_action=show_cats

Joo, huomasin tuon itsekin. En ole aiemmin tuolla huutanut, mutta loin jo tunnuksen.
 
Virossa noita tuntuu olevan myynnissä, Kuldne Börsissä on useita, siellä niiden nimi on karmoshka, siis koolla. Hinnat vain parinsadan euron luokkaa, en tiedä miksi. http://www.kuldnebors.ee/kuulutused … t_id=11208&pob_action=show_cats
 
Eiköhän tuollaisen 70 -lukulaisen - tai uudemmankin julmetun näköisen oikea hinta - jos on "matkamuistokunnossa" ole siinä 50+ -max 100 euroa. Näitähän markkinoilla yritetään tyrkyttää myös ns. oikeina "kaksirivisinä". Virolaiset yrittää rahastaa kvälj. markkinoilla.
 
- Jos et ennen huutonetistä huudellut, niin lue vähän niitä ohjeita - kusettajien paikka. Tuskin kuitenkaan tässä tapaukksessa, koska filurit myy elektroniikaa.
 
Edit: Jatkan vielä -eikohän näitä venäläisiä vähärivisiä pikkuhaitareita ole jömmassa melkein jokaisella haitaristilla Suomessa, joten kannattaisi kai - jos haluat, niin pistää ostoilmoitus tännekkin?

Eiköhän tuollaisen 70 -lukulaisen - tai uudemmankin julmetun näköisen oikea hinta - jos on "matkamuistokunnossa" ole siinä 50+ -max 100 euroa. Näitähän markkinoilla yritetään tyrkyttää myös ns. oikeina "kaksirivisinä". Virolaiset yrittää rahastaa kvälj. markkinoilla.
 
Eiköhän nuo virolaiset ilmoitukset ole kuitenkin lähinnä sikäläisille suunnattu, ainakin ilmoitusten teksti on pelkästään viroksi. Googlaamalla sain sensuuntaista käsitystä, että karmoshka on Virossa ihan soitin. Ja olihan noissa jo useampaa sävellajiakin mainittu.
 
- Jos et ennen huutonetistä huudellut, niin lue vähän niitä ohjeita - kusettajien paikka. Tuskin kuitenkaan tässä tapaukksessa, koska filurit myy elektroniikaa.
 
Täytyypä lukaista.

Eiköhän nuo virolaiset ilmoitukset ole kuitenkin lähinnä sikäläisille suunnattu, ainakin ilmoitusten teksti on pelkästään viroksi. Googlaamalla sain sensuuntaista käsitystä, että karmoshka on Virossa ihan soitin. Ja olihan noissa jo useampaa sävellajiakin mainittu.
Täytyypä lukaista.
 
Missään nimessä tuonkaltaisen soittimen arvo ei ole enempää kuin muutamat kympit. Nyt tarkoitan "teknisistä arvoista". Itse ostin Huutonetistä kolme vuotta sitten, kun luulin aloittelijana, että oli diatoninen Ceestä. Kaikki oli teknisesti kunnossa (muttei ollut minun pelini) ja myin sen sitten eteenpäin samaisessa markkinapaikassa kympin voitolla...että se siitä.

- Jos et ennen huutonetistä huudellut, niin lue vähän niitä ohjeita - kusettajien paikka. Tuskin kuitenkaan tässä tapaukksessa, koska filurit myy elektroniikaa.
 
Joo, ei ole soitinpuolella itselle ainakaan vielä pahempia kusetuksia sattunut vaikka aika paljon olen tuota kautta ostellut (ja muutamia tavaroita myynyt myös). Ainoastaan yksi "uudenveroisena" myyty klarinetin suukappale oli todellisuudessa hiukan naarmuinen ja kolhuinen, mutta toisaalta kun maksoin 8 euroa kuitenkin sinänsä ehjästä soittokelpoisesta suukappaleesta niin ei silti kovin paha.
 
Tietysti kannattaa lukea ilmoitusteksti tarkasti sekä tarkistaa myyjän palaute. Myyjälle voi myös esittää kysymuksiä ja katsoa että vastaako ja miten vastaa. Useimmat HuutoNet-huijarit eivät kuitenkaan ole mitään huippuälykkäitä mestaririkollisia, joten näillä pääsee pitkälle. Jos myyjällä on useampi kauppa takana eikä negatiivisia palautteita niin lienee yleensä melko luotettava.

Missään nimessä tuonkaltaisen soittimen arvo ei ole enempää kuin muutamat kympit. Nyt tarkoitan "teknisistä arvoista". Itse ostin Huutonetistä kolme vuotta sitten, kun luulin aloittelijana, että oli diatoninen Ceestä. Kaikki oli teknisesti kunnossa (muttei ollut minun pelini) ja myin sen sitten eteenpäin samaisessa markkinapaikassa kympin voitolla...että se siitä.
 
Tuo ei kyllä taida olla mikään matkamuistohaitari: http://www.kuldnebors.ee/kuulutused … ffset=0&pob_view_language_id=et
 
Ettei vain olisi aito Tulalainen, kts. http://www.barynya.com/garmoshka.stm
 
No, oli miten oli, enköhän kokeile huutaa tuolta huutonetistä kunhan takaraja lähestyy, toistaiseksi ei sitä kukaan ole vielä yrittänyt.

Tuo ei kyllä taida olla mikään matkamuistohaitari: http://www.kuldnebors.ee/kuulutused … ffset=0&pob_view_language_id=et
 
Ettei vain olisi aito Tulalainen, kts. http://www.barynya.com/garmoshka.stm
 
No, oli miten oli, enköhän kokeile huutaa tuolta huutonetistä kunhan takaraja lähestyy, toistaiseksi ei sitä kukaan ole vielä yrittänyt.
 
Eihän tuossa paljon häviä, jos ei olekkaan siitten mieleinen...

Joopa joo. Mutta tässä oli alunperin kyse harmonikan alkeista.
 
Itselläni on pianohaitari. Sen diskanttipuolta soitan toistaiseksi vähän miten sattuu, eikä se niin mielenkiintoni kohde olekaan, sen vain olen huomannut, että melodian löytää katsomatta parhaiten.
 
Mutta haitarin bassopuoli........
 
Se bassopuoli on mielenkiintoinen mysteeri....
 
En ole niin älykäs, että olisin vielä hokasannut syy-yhteyttä kvinttiympyrän, sekä sen asian kanssa, että tuo systeemi tekee bassopuolesta hienon rakennelman.
 
Eli soitatpa missä sävellajissa tahansa, niin aina samat sormitukset sopivat, aivan kuin kitaran kaulalla eri sävellajien skaalat.
 
Eli bassopuolellakin on aivan sama, missä sävellajissa soittaa:
 
Aina vaihtobasson Duuriterssi löytyy eka rivltä, pykälää alempaa, sekä kvintti perusbassorivin seuraava namikka ylempää.
 
Myös duuriskaala menee samalla kaavalla, aloitatpa mistä sävelestä tahansa.
En tosin ole kaikkia edes kokeillut, mutta uskon että ilman poikkeusta näin se menee.
 
Siis tuo kvinttiympyrän epäloogiselta näyttävä, mustien koskettimien epäjärjestys, järjestyy tässä loogiseksi järjestelmäksi, jota nyt, näin krapulassa, en edes yritä alkaa enempää pohtia.
 
Joku logiikka tuossakin tietenkin on, uskon että sekin joskus avautuu tässä.
 
Muuten kiva soitin tuo ihan perusharmonikka, se kun kehittää säveltajua, sekä sointukorvaa, ihan toisella tavalla kuin vaikkapa kitara.

Joopa joo. Mutta tässä oli alunperin kyse harmonikan alkeista.
 
Juu. Mutta ensimmäistä haitariani olen tässä hankkimassa.
 
Siis tuo kvinttiympyrän epäloogiselta näyttävä, mustien koskettimien epäjärjestys, järjestyy tässä loogiseksi järjestelmäksi, jota nyt, näin krapulassa, en edes yritä alkaa enempää pohtia.
 
Joku logiikka tuossakin tietenkin on, uskon että sekin joskus avautuu tässä.
 
Eikös se tule siitä, että kun soitat vaikka c-duurissa, niin ne kaksi muuta tärkeää sointua ovat F ja G (G7). Ja kun mennään kvinttiympyrän mukaan, ne löytyvät heti siitä vierestä. Ja sama muissakin sävellajeissa. Ja muutenkin todennäköisimmät soinnut löytyvät siitä läheltä.
 
Ja kun vaihdat sävellajia, siihen sopivat soinnut löytyvät ihan samoista paikoista siitä lähettyviltä.

Juu. Mutta ensimmäistä haitariani olen tässä hankkimassa.
 
Juu. toki saa puhua haitareista. Kaksirivisistä siinä kuin muistakin.
 
Eikös se tule siitä, että kun soitat vaikka c-duurissa, niin ne kaksi muuta tärkeää sointua ovat F ja G (G7). Ja kun mennään kvinttiympyrän mukaan, ne löytyvät heti siitä vierestä. Ja sama muissakin sävellajeissa. Ja muutenkin todennäköisimmät soinnut löytyvät siitä läheltä.
 
Ja kun vaihdat sävellajia, siihen sopivat soinnut löytyvät ihan samoista paikoista siitä lähettyviltä.
 
Kyllä kyllä. Tuo järjestys on looginen ja hyvä.
 
Sitä vain ihmettelen, että juuri tuo kvinttiympyrä on se sama looginen järjestys. Eli kaippa tuolla diatonisen sävelasteikon kehittäjällä on ollut jotain hienoa logiikkaa, kun on tuon asteikon kehitellyt.
 
Ylennyksineen ja alennuksineen.
 
Eli kvinttiympyrähän menee järjestyksessä C.stä alkaen myötäpäivään, miten monta korotusta tulee nuottiviivastoon, sekä alaspäin miten monta alennusta.
 
Kello kuudessa nämä kohtaavat toisensa, eli Gb ja F# ovat sama asia.
 
Eli pohdin, sitten paremmalla ajalla, miksi nämä kaksi asiaa sopivat niin hyvin yhteen.

Kyllä kyllä. Tuo järjestys on looginen ja hyvä.
 
Sitä vain ihmettelen, että juuri tuo kvinttiympyrä on se sama looginen järjestys. Eli kaippa tuolla diatonisen sävelasteikon kehittäjällä on ollut jotain hienoa logiikkaa, kun on tuon asteikon kehitellyt.
 
Ei tässä kohtaa edes tarvitse ajatella niitä ylennyksiä ja alennuksia, vaan sitä että sävellajin tärkeimmät soinnut ovat
 
- toonika: perussäveltä vastaava sointu, esim. C
- subdominantti: toonikasta kvartti ylöspäin, tässä F
- dominantti: toonikasta kvintti ylöspäin, tässä G
 
Ja koska kvartti ylöspäin on sama sävel kuin kvintti alaspäin (kvartti + kvintti = oktaavi), löytyvät nuo soinnut kvinttiympyrästä vierekkäin, C keskellä, ja F ja G sen molemmin puolin.
 
EDIT: Tuon kvinttiympyrän voi ajatella niinkin, että mitä lähempänä sävellajit ovat, sitä läheisemmässä suhteessa ne ovat keskenään. Niillä on paljon yhteisiä säveliä ja sointuja, niistä löytyy toisilleen korvaavia sointuja ja sävellajien välillä voi siirtyä pehmeästi, melkein huomaamattomasti.