 krushing
03.02.2004 10:56:43 | |
|---|
Onko joku jo kuullut Jenkisonin uutta lättyä? Virallinen julkaisu on vastas ensi kuun 8. päivä, mutta ilmeisesti koko levy on taas vaihteeksi lipsunut nettiin..ja promo-12" on ihan oikeastikin ulkona. Itse en ole vielä nuottiakaan kuullut, mutta artisti itse on kehunut levyä parhaakseen, ja jossain ennakkoarvioissakin viitattiin jo Hard Normal Daddyn kaltaisiin klassikoihin, joskin ilmeisesti on menty kokeellisempaan suuntaan. Odottelen mielenkiinnolla. |
 Järvihirviö
03.02.2004 18:41:23 | |
|---|
Eli siis jazz-vaikutteisempaa kokeellisella särmällä? Kuulostaa todella odottamisen arvoselta. Taas pakko lisätä ostoslistaan yksi... |
Olen kuullut ja voin sanoa että petyin pahemman kerran. Levy ei mielestäni ole lähellekään herran parhaimmistoa ja vertaukset Hard Normal Daddystä menevät aika kauas. Jazz-osuuksia on ja basso laulaa parissa biisissä varsin mallikkaasti, mutta kokonaisuus on kovin kolkko. Entisen levyn tiimoilla pyöritään ja sekaan on vähän sotkettu sitä livebassoa. Melodisuus loistaa poissaolollaan, jos vertaa esim. HND:n kaltaiseen mestariteokseen.
Jazz-puolella ei mennä aivan sinne minne Music is rotted.. meni, joten sekin osuus ei aivan lunasta lupauksiaan.
Jos pidit viimelevystä, pidät todennäköisesti tästäkin, mutta muuten...
Henk. Koht. Jenkinson ei ole vähään aikaan yltänyt kuin yksittäisillä kipaleilla Hard Normal Daddyn ja Selection Sixteenin tasolle. Ja toki Burnin'n'tree pitää myös mainita.
Parasta antia levyllä on Tetra-sync, joka tosin onkin sen verran kuningaskipale, että antaa paljon Pusherille anteeksi. "you can't wait forever for someone to tuck you in, without good name to lose you got everything to win" |
kede
22.02.2004 19:57:22 (muokattu 22.02.2004 19:57:31) | |
|---|
Hard Normal Daddyn avausraita Cooper's World on kyllä loistava :) |
 Jingo
15.03.2004 12:11:38 | |
|---|
Ei ollut kyllä parasta mitä herra on aikaiseksi saanut. Tetra-sync oli kyllä aivan loistava biisi. Thump it or ill slap you |
 Gandhi
03.04.2004 19:41:51 | |
|---|
Vinyylinä kieppuu juuri toista kertaa lautasella. Voin sanoa, että ei todellakaan Jenkinsonin paras levy, jazz-jutuista tulee mieleen Burnin'n'tree ja jonkun verran on sekaan heitetty Go Plasticilta tuttuja drill'n bass-sekoiluja, muttei niitäkään läheskään samalla upealle intesiteetillä. Pari helmeä löytyy, mutta jotkut pätkät ovat melkein jopa tylsiä! Vähän tuntuu keskinkertaiselta (siis Squarepusherin tasolla)...tai sitten tämä vain aukeaa hitaasti. Oli varmaan odotukset liian korkealla. Lopetan ennen kuin jatkan. |
 ganesha
25.04.2004 08:50:17 | |
|---|
Port Rhombus-biisi on parasta mitä äijä on koskaan saanut aikaiseksi. On toki muitakin ihan kelpo stygejä mutta mikään toistaiseksi kuulemani ei ole yltänyt tämän helmen tasolle. Levyistä eniten on kolahtanut Feed Me Weird Things, muutamaa tylsää täytebiisiä lukuunottamatta aika rautainen kokonaisuus. "if we can´t be free, let´s at least be cheap!" - Frank Zappa |
grinder