Kitarat: kitarakamat ›

Esim. näiden kahden välillä on pakko olla, koska kalliimpihan on aina parempi. Ja toinen HB.
 
http://www.thomann.de/fi/harley_benton_mt50_metronom_tuner.htm
http://www.musiikkisilfverberg.fi/shop/product_details.php?p=656
 
(= Kylläpäs Cherub:in "logolla" on hintaa.)
 
Heh, mullahan on tommonen. Ostin Lidlistä. Siellä saman vekottimen merkki oli Clifton. Kuinkahan monella eri merkillä tota Kiinassa tehdään?

mahdollisuus asettaa mittari eri virityksiin
 
Mää en oo koskaan oikein tajunnut, mitä tällä ominaisuudella edes tekee. Luulisi nyt sen riittävän, että näkee, minkä niminen sävel sieltä kitarasta tulee ja kuinka lähellä kyseistä säveltä ollaan - eli juurikin se, mitä kaikki kromaattiset mittarit tekevät. Ei kai mittarin sentään tarvitse kertoa soittajalle "nyt virität ohuimmasta lukien kolmatta kieltä" - "tai vireen mukaan tämä olisi kolmas kieli".
 
Vai käyttääkö joku ihan oikeasti noita "sisäänrakennettuja vireitä" mittarista?

Vai käyttääkö joku ihan oikeasti noita "sisäänrakennettuja vireitä" mittarista?
 
Minä käytän ja etenkin Petersonissa Buzz Feiten -presettiä. Petersonissa on lisäksi heidän omia virekompensointiohjelmia.

Terve,
 
Mulla on TU-2 pedaalilaudassa kiinni ja se toimii hyvin, mutta yritän löytää viritintä joka veisi vielä vähemmän tilaa.
 
Tälläistä viritintä suurinpiirtein etsin:
 
- Pieni koko
- Mieluiten mallia Strip
- Kirkas ja selkeä näyttö
- Tarkka (keikkakäyttöön)
- Kromaattinen
- Kalibrointi mahdollisuus vähintään: 438-442 Hz
- Input-liitäntä
- Pieni virrankulutus
 
Liekö tollasta päällä maan?
 
Cheers,
Heikki

Mitä on "mallia strip"?
 
Osta Pitchblack

Mitä on "mallia strip"?
Kaistale, suikale, liuska...
Eli ohut ja vaakasuuntainen viritin olisi kiva.
 
Osta Pitchblack
 
Pedaaliviritintä en kaipaa. Pidän viritintä Ernie Ball Volyymipedaalin tuner outissa.
Ja tuo ei muodoltaan kovin paljoa bossista eroa. Mutta kiitos ehdotuksesta!
 
- Heikki

Itsellä painoivat vaakakupissa kuitenkin kestävyys- ja luotettavuusseikat kaikista eniten - vaan eipä tuo hulppea viritystarkkuuskaan mitään haittaa. :)
 
Ilmenikö Bossissa (sehän sulla oli aiemmin?) jotain epäilyksiä luotettavuuden tai kestävyyden puolella? Aika jämäkkiähän nuo bossit tuppaa olemaan, mutta en tiedä ollenkaan minkä oloinen laite tuo Strobostomp on. Boss ei ole kaiketi TBP, mutta jos sen laittaa esim. EB:n volumepedaalin tuner outtiin niin ei liene väliäkään.
 
Liekö tuo Strobostompin tarjoama lisätarkkuus juurikaan hyödyksi kitaran virityksessä, kun kuitenkin pitää aina tyytyä johonkin kompromissiratkaisuun jolloin liian tarkka mittari huutaa aina punaista niin, että masentaa vain :D Mutta noiden kahden välillä olen omaa virittimen valintaakin pähkäillyt.

Liekö tuo Strobostompin tarjoama lisätarkkuus juurikaan hyödyksi kitaran virityksessä, kun kuitenkin pitää aina tyytyä johonkin kompromissiratkaisuun jolloin liian tarkka mittari huutaa aina punaista niin, että masentaa vain :D
 
Nyt en kyllä ymmärrä. Mihin kompromisseihin sun täytyy kitaran virittämisessä tyytyä? Siihenkö, että kaikki sävelet otelaudalla eivät koskaan ole yhtäaikaa tip top vireessä? Tuolla ei ole kyllä mitään tekemistä itse virittämisen kanssa IMO.

Nyt en kyllä ymmärrä. Mihin kompromisseihin sun täytyy kitaran virittämisessä tyytyä? Siihenkö, että kaikki sävelet otelaudalla eivät koskaan ole yhtäaikaa tip top vireessä? Tuolla ei ole kyllä mitään tekemistä itse virittämisen kanssa IMO.
 
Tuossapa taidat kyllä olla oikeassa, mutta ennemmin tarkoitan sitä ilmiötä kun soitettaessa kieli ensin soi hieman korkeammalta ja sitten sävelkorkeus laskee kun kielen liikerata pienenee. Näin olen siis ainakin itse huomannut käyvän, kun kieltä soittaa vähän reilummalla otteella. Totta kai voi virittää esim. hiljaa huiluääniä näppäillen, mutta vastaako se sitten parasta mahdollista virettä varsinaisessa soittotilanteessa?

Tuossapa taidat kyllä olla oikeassa, mutta ennemmin tarkoitan sitä ilmiötä kun soitettaessa kieli ensin soi hieman korkeammalta ja sitten sävelkorkeus laskee kun kielen liikerata pienenee. Näin olen siis ainakin itse huomannut käyvän, kun kieltä soittaa vähän reilummalla otteella. Totta kai voi virittää esim. hiljaa huiluääniä näppäillen, mutta vastaako se sitten parasta mahdollista virettä varsinaisessa soittotilanteessa?
 
Samaa oon kans pohtinu...kertokaas mikä o oikea tapa?

BEHRINGER TU300 viritysmittari tuli ostettua noin vuosi sitten.
Käyttö on ollut enimmäkseen kotipoljentaa, jonkun verran treenikämpällä.
 
muutamia asioita:
 
tarkkuus:
-kehnohko verrattuna esim Seiko Sat 500
 
herkkyys:
-aika kovaa saa näpätä että alkaa näyttämään
 
mekaaninen kestävyys:
-surkea, paristokotelo avataan vääntämällä, aukeaa itsestään
-näytön paneeli irtoilee
-toinen outputt viduilee, jotain kosketushäikkää
 
Loppuyhteenvetona voin sanoa että meni siinäkin se rapiat 30 € hukkaan, Boss TU-2 saatava tilalle.

Eikö samantien kannattaisi hankkia Korgin Pitchblack? Ihan eriluokan tarkkuutta suunnilleen samaan hintaan.
 
Oon samaa mieltä, jotenkin tuntuu että Bossilla mennään vaan sinne päin, kun taas Pitchblackillä pääsee ihan vireeseenkin.

Oon samaa mieltä, jotenkin tuntuu että Bossilla mennään vaan sinne päin, kun taas Pitchblackillä pääsee ihan vireeseenkin.
 
Höpö höpö. TU-2 on ihan tarpeeksi tarkka mihin tahansa keikkahommaan ja todella monen ammattilaisen valinta koska sen lisäksi, että se toimii, se KESTÄÄ niinkuin Bossilaiset muutenkin. Ainoita pedaaleja mitä ite ostan käytettynä. Hienovireen säätöön ei kaikista tarkin (+-3cent, Pitchblackissa +-1cent) mutta riittää. Kieli elää jo sen verran, että toi +-1cent on aika jep jep.
 
Ai niin, itellä Korgin DT10, puhtaasti siksi, että kun ostin sen, niin Bossilaiset oli loppu.

Eikö samantien kannattaisi hankkia Korgin Pitchblack? Ihan eriluokan tarkkuutta suunnilleen samaan hintaan.
 
Moro!
 
Pitchblack+ on tosiaan ihan eri tarkkuusluokan mittari, 0,1 cent kuten Peterson Strobostompissa. Perus-PitchBlackissa on tarkkuus 1 cent eli sama kuin Korgin DT-10:ssä.
Mulla oli ensin plus-versio Pitchblackista. Viritin oli tarkka, näyttö oli hyvä ja ominaisuuksia riitti, mutta mulle viritin oli kuitenkin turhan iso.
Vaihdoin perus-pitchblackiin, mutta sen näyttö ei oikein tyydytä. Pikku hiljaa olen oppinut lukemaan näyttöä niin, että saan kitaran vireeseen. Mulla on joku vanha bossin viritin, jossa taasen on niin selkeä näyttö (samanlainen kuin TU-2:ssa) ettei tule mitään epäselvyyttä siitä, milloin kieli on vireessä.
Mulle Boss TU-2 olis ollu kuitenkin paras valinta, koska se on ihan tarpeeksi tarkka ja näyttö on todella selkeä ja helppolukuinen. No, tulen toimeen Pitchblackinkin kanssa, mutta ehkä joskus vaihdan TU-2:een.
 
Ville

Hienovireen säätöön ei kaikista tarkin
 
Tuossa on toinen syy, miksi vaihdoin TU-2:n Pitchblackiin.
 
Mulla tais olla tosin aika paska tuuri muutenkin ton TU-2:n kanssa, kun toinen jakki hajosi jo muutaman viikon käytön jälkeen, eli se siitä luotettavuudesta sitten.

Pystyykö millään näistä Boss TU-2, Korg Pitchblack tai Pitchblack+ virittämään myös akustista kitaraa eli onko niissä sisäinen mikrofoni tuohon hommaan?
 
Itseäni kiinnostaisi tuo Pitcblack+, kun ei se nyt niin hirvittävän kallis ole ja vaikuttaisi siltä, että sillä pystyisi tekemään kaiken maan ja taivaan väliltä niin ettei jäisi viritysmittarista homma kiinni. Se onko minulla mitään käyttöä noille tuon plus-mallin ylimääräisille härpäkkeille onkin sitten jo toinen juttu.
 
-Arms

Jos joku viitsisi heittää linkkiä laadukkaaseen ja kestävään virittimeen, jolla saa helposti viritettyä pariin muuhunki vireeseen kuin standardiin, olisin kiitollinen.

Jos joku viitsisi heittää linkkiä laadukkaaseen ja kestävään virittimeen, jolla saa helposti viritettyä pariin muuhunki vireeseen kuin standardiin, olisin kiitollinen.
 
Tossahan noita on ollut? Menet vaikka Thomannin sivuille, ja copy-pasteet noita (esim. Boss TU-2) sinne hakusanaksi.