Kitarat: soittaminen ›

Eikös tuon juurihoidon jälkeen pitäisi irrota oikein verevät bluessit! :D
 
Juu, nimenomaan rootshoitoa ja vauhtitreeniä päälle, jotta saa sormet pysymään kantrimenossa mukana.

Päräytin päivän lisäaikaa, sen verran vähän osallistujia vielä.

Oli niin kiva ja haastava tausta, että oli pakko hyökätä mukaan pitkästä aikaa. Kuhan exä narisee tässä rallissa. :)

Oli niin kiva ja haastava tausta, että oli pakko hyökätä mukaan pitkästä aikaa. Kuhan exä narisee tässä rallissa. :)
 
Persanan makoisa veto. Mietinkin, että onkohan tuo Stratolla vedetty.

Persanan makoisa veto. Mietinkin, että onkohan tuo Stratolla vedetty.
 
Hyvää reeniä kyl soitella kantria kun ei oo ihan vielä omaksunu kaikkia jippoja ja muutenkin haastavaa tavaraa. :)
 
Telessä oli sen verta vanhat kielet ettei jaksanu alkaa vaihtamaan ni stratolla mentiin. Mut hyvin tolla stratolla voi vedellä kantribendijuttuja kun ei toi talla niistä liikahda vielä mihinkään.

Krice: Aika jees soundi, millä oli saatu aikaan?
 
Zoomin Klon Centaur -mallinnus ja vähän autowahia, joka tekee "kvaak" -äänen kun soittaa kovaa.

Zoomin Klon Centaur -mallinnus ja vähän autowahia, joka tekee "kvaak" -äänen kun soittaa kovaa.
 
Ok, tosi veikeä soundi kyllä

Onnittelut Mandolle! Uus taustakin on niin mukavan letkeä, että pienestä skabaväsymyksestä huolimatta ei voi kyl väliin jättää..

Mikäs biisi toi uusin tausta on? Tutun kuulonen mut ei saa nyt päähän mikä se on.
 
Ihan tätä skabaa varten vaan rykäsin tommosen. Toki tuota sointukiertoa on varmaan käytetty monessakin biisissä maailman sivu.

Mikäs biisi toi uusin tausta on? Tutun kuulonen mut ei saa nyt päähän mikä se on.
 
Mulle kyllä tuli siitä b-osasta vahvasti mieleen Stevie Wonderin biisi " Isn't She Lovely "

Mulle kyllä tuli siitä b-osasta vahvasti mieleen Stevie Wonderin biisi " Isn't She Lovely "
 
Touché
 
Siinäpä yksi esimerkki.

Mulle kyllä tuli siitä b-osasta vahvasti mieleen Stevie Wonderin biisi " Isn't She Lovely "
 
Sen takia varmaan erityisen hanakasti halusinkin myrkyttää alennettua kvinttiä tohon neljännelle sointuasteelle. ;)
 
EDIT: F#-mollissahan tuo toinen sointu (B7) on siis V7/VII eikä IV, eli dominantti E-soinnulle. Neljäs sointuaste on sinällään ehkä huonosti sanottu, mutta B on silti mulle neljäs sävel F#-molliasteikossa, olipa sen päälle pinottu sointu mikä hyvänsä - siksi puhuin nelosesta. ;)

Sen takia varmaan erityisen hanakasti halusinkin myrkyttää alennettua kvinttiä tohon neljännelle sointuasteelle. ;)
 
Kvintti pimeeks???? hehehe

Sen takia varmaan erityisen hanakasti halusinkin myrkyttää alennettua kvinttiä tohon neljännelle sointuasteelle. ;)
 
Seuraa hölmöjä kysymyksiä. Kun minä ajattelin tuon kierron toisinpäin, eli vi II ii I. Näin siksi, kun se tuntuu ratkeavaan tuohon kierron viimeiseen sointuun. Toisaalta koko höskän alussa ja lopussa on se F#m7, niin sillä perusteella se olisi se ykkönen. Mikä tämän asian nyt ratkaisee? Onko sillä mitään merkitystäkään? Onko maapallo pyöreä? Mikä on elämän tarkoitus?

Seuraa hölmöjä kysymyksiä. Kun minä ajattelin tuon kierron toisinpäin, eli vi II ii I. Näin siksi, kun se tuntuu ratkeavaan tuohon kierron viimeiseen sointuun. Toisaalta koko höskän alussa ja lopussa on se F#m7, niin sillä perusteella se olisi se ykkönen. Mikä tämän asian nyt ratkaisee? Onko sillä mitään merkitystäkään? Onko maapallo pyöreä? Mikä on elämän tarkoitus?
 
A-duurissahan tuo sointukierto (yksinkertaisina nelisointuina F#m - B7 - E7 - A) olisi sointuasteina VI - V7/V - V7 - I, sillä B7 ei kuulu A-duurisävellajiin - Bm7 puolestaan kuuluisi. Mä taas ajattelen tuon F#-mollista, eli I - V7/VII - VII7 - III. Sinänsä sun tulkinta on varmasti yhtä oikea kuin munkin. Mulle tuo kierto vaan menee F#-mollista, vaikka miten päin ajattelen - sulle A-duurista, joka on F#-mollin rinnakkaissävellaji. Hyvin läheistä sukua ne siis on joka tapauksessa.
 
A-duurisävellajiksi tuon voisi ehkä helpommin ajatella siitä syystä, että siinä on vahva purkaus dominantista (V aste) toonikalle (I aste), eli E7 -> A. Perinteisestihän monen kappaleen viimeinen sointu on se, missä sävellajissa ollaan - lisäksi sinne yleensä päädytään dominantin kautta, joten näkemyksesi on hyvinkin oikeutettu (en tiedä, perustelisitko sitä näin, mutta joka tapauksessa). :) F#-mollista käsin ajateltuna yhtä vahvaa purkausta (C#7 -> F#m) ei edes tule, mutta mulle tuo vaan vääntyy päässä F#-molliksi paljolti sen takia, että siinä soinnussa pyöritään niin pitkään ja myös tuo B-osan kierto alkaa sillä soinnulla.

Mä kun kokeilin improvisoida tuohon päälle, niin huomasin kyllä melkein koko ajan soittavani sinne F#m7 edeltävän tahdin lopussa jonkin dominanttihenkisen lickin, vaikkei siellä C#7 olekaan. Mua myös häritsee se, että toi A-osa ei ikinä purkaudukaan sinne B-osaan. :-)

Mä soitan varmaan jotain ihan päin helvettiii kun mulla ei purkaudu mikään mihinkään tossa.

A-duurissahan tuo sointukierto (yksinkertaisina nelisointuina F#m - B7 - E7 - A) olisi sointuasteina VI - V7/V - V7 - I, sillä B7 ei kuulu A-duurisävellajiin - Bm7 puolestaan kuuluisi. Mä taas ajattelen tuon F#-mollista, eli I - V7/VII - VII7 - III. Sinänsä sun tulkinta on varmasti yhtä oikea kuin munkin. Mulle tuo kierto vaan menee F#-mollista, vaikka miten päin ajattelen - sulle A-duurista, joka on F#-mollin rinnakkaissävellaji. Hyvin läheistä sukua ne siis on joka tapauksessa.
 
A-duurisävellajiksi tuon voisi ehkä helpommin ajatella siitä syystä, että siinä on vahva purkaus dominantista (V aste) toonikalle (I aste), eli E7 -> A. Perinteisestihän monen kappaleen viimeinen sointu on se, missä sävellajissa ollaan - lisäksi sinne yleensä päädytään dominantin kautta, joten näkemyksesi on hyvinkin oikeutettu (en tiedä, perustelisitko sitä näin, mutta joka tapauksessa). :) F#-mollista käsin ajateltuna yhtä vahvaa purkausta (C#7 -> F#m) ei edes tule, mutta mulle tuo vaan vääntyy päässä F#-molliksi paljolti sen takia, että siinä soinnussa pyöritään niin pitkään ja myös tuo B-osan kierto alkaa sillä soinnulla.
 
Kiitos selvityksestä! Itse asiassa luulin tuota E7:ää Bm7:ksi jostain syystä, mutta kun bassoa kuuntelee niin E:henhän se meneekin siinä. Ja näin siinä onkin enemmän järkeä. Mutta joo, on nuo sointuopilliset asia melko hataralla pohjalla ja niitä olen vähän yrittänyt opiskella, että pääsisi kaavoista ja laatikoista ulos. Olisiko kellään suositella näihin jotain kirjaa? Tietty suuressa kitarakirjassahan on perusasiat ainakin.

Mä soitan varmaan jotain ihan päin helvettiii kun mulla ei purkaudu mikään mihinkään tossa.
 
Määkin oon ootellu, notta jos se Etna vaikka purkautus...