Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Terve,
 
Olen tässä suunnitellut tulevaa 2x12 kaappiani. Tarvitsisi valita mitä materiaalia kaapin rakentamiseen käytän. Vaihtoehtoina näyttäisi olevan joko kokopuinen liimalevy, tai sitten vaneri, tai näiden yhdistelmä.
 
Liimalevyissä näyttäisi olevan että paksuudet alkaa 20mm. Näillä näkymin kaapista tulisi varsin painava. Mieluummin käyttäisin jotain ohuempaa liimalevyä, mutta onko sellaista saatavilla? Haluaisin kaapin seinämistä mahdollisimman ohuet.
Miksi sitten haluaisin kokeillä liimalevyä? No saundin takia, että miten sellainen kaappi soisi. Ajattelin että voisi kokeilla koivuliimalevyä.
 
Vanereissa löytyy ohuitakin levyjä. Jos käytän vaneria se tulee olemaan koivuvaneria. Vanerista tulisi ainakin kevyt ja se on edullista materiaalia. Edelliset kaapit tosin oli vaneria, joten siinä nyt ei ole juurikaan mitään uutta. Jos käytän vaneria niin tällä kertaa laitan jotain ohutta vaneria, joko 9mm tai 12mm.
 
Sitten on tietty mahdollisuus, että tekee yhdistelmän liimalevystä ja vanerista. Näin kai jotain vanhoja Fenderin kaappeja on tehty. Niissä kait oli mäntyliimalevyä sivuissa ja vaneria edessä ja takana. Onko tässä sitten jotain syitä, miksi alkaisin tällä lailla rakentamaan?
 
Osaisiko joku valaista asiaa, että mitä eroa saundissa on näiden eri vaihtoehtojen välillä? Saundin takiahan näitä kaappeja rakennan, toivoisi kaapin myös soivan tyydyttävästi.
 
Kiitos vastauksista!
 
T: at

Suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että samanvahvuinen massiivipuusta tehty kaappi soisi eri tavalla kuin vanerista tehty. Vaneria käyttäisin itse liimalevyn halkeilemisherkkyyden vuoksi.
Marko

Liimalevyissä näyttäisi olevan että paksuudet alkaa 20mm.
 
18mm tuntuisi kyllä olevan yleisempi. 15mm levyäkin on saatavilla. Mäntyisenä siis, koivusta en tiedä.
 
Jos käytän vaneria niin tällä kertaa laitan jotain ohutta vaneria, joko 9mm tai 12mm.
 
9mm vaneri taitaa olla resepti /kumisevaan/ ja resonoivaan laatikkoon :-) ainakin ilman holtitonta määrää tukia.
 
Sitten on tietty mahdollisuus, että tekee yhdistelmän liimalevystä ja vanerista. Näin kai jotain vanhoja Fenderin kaappeja on tehty. Niissä kait oli mäntyliimalevyä sivuissa ja vaneria edessä ja takana. Onko tässä sitten jotain syitä, miksi alkaisin tällä lailla rakentamaan?
 
No, Leon designit perustuivat yleensä aina siihen, että minimoidaan kustannukset ja materiaalinhukka. Liimalevyä saanee halvalla kapeana, muttei leveänä. Etulevyissä käytetyn vanerin ohuus taas on ihan kustannuskysymys. Se, että se sattuu kait joissain tapauksissa soundaamaankin hyvältä lienee enemmänkin onnellinen sattuma.

Kun olen ilmeisesti tekemässä kaiutinkaappia kotikäyttöön, ei paino ole ongelma. Itse suosittelisin tekemään kotelon 18-22mm mdf-levystä. Voithan halutessasi viiluttaa sen, jos puukuviosta pidät. Liimapuulevyä en itse käyttäisi. Liitokset rimoittamalla ja liimaa säästämättä.

Mie olen tehnyt 18 mm kokopuuliimalevystä bluesjunnuun uuden kopan ja vähän saman tyylisen 2x12 erillisen kaiutinkaapin. Tää 2x12 on vielä viimeistelemättä, joten äänentoistosta ei ole kokemuksia. Siihen tulee avattava takaluukku ja kovaäänisten kiinnitys tulee etukautta. Voisin napata kuvan omakuvaani kunhan kerkeän.
 
Miusta liimalevyä käytettäessä kulmaliitoksiin ei tulisi laittaa poikittaissuuntaista vahvikerimaa. Tällöinhän puu ei pääse elämään kosteuden mukaan vaan jokin liimasauma pettää. Taka- ja etulevyn olen tehnyt koivuvanerista, koska kookkaat liimalevyt "elävät" liikaa. Kulmaliitokset olen tehnyt titebondilla liimaamalla, mutta tappiliitoksia en ole käyttänyt, vaan tyytynyt osittaiseen upottamiseen. Liitoksessa siis pystypuuta ei jää näkyviin kuin pyöristysen verran. Etulevyjen kiinnityksen varmistamiseksi olen tietenkin käyttänyt kolmiorimoja liimaten kaikilla sivuilla. Takakansi on kiinnitetty ruuveilla muotorimaan kiinnitettyihin iskumuttereihin. Tämän 2x12 kaapin reunat olen listoittanut tammirimalla, joten en ajatellut käyttää ulkopuolisia metallisia kulmavahvikkeita.

Liimapuulevy sekä vaneri on aivan hyvää. Tulee ottaa muutama asia vaan huomioon massiivipuussa:
 
-Pitää syysuunta samana koko kotelon ympäri(pois lukien etu- ja takalevy), täten liimapuu elää sivusuunnassa yhtäpaljon joka puolelta.
 
-Vahvikkeita voi joutua käyttämään rakenteellisien etujen saavuttamiseksi jo 2x12" koossa. Myös pienimmissäkin jopa.
 
-Aaltomaisen elämisen välttäminen on suhteellisen helppoa. Käydä jyrsimässä ura päätyihin keskelle ja liimata sinne vaneria tai poikkisyittäin puulista. Toinen vaihtoehto on käyttää liitosta joka eliminoi elämistä. Esim vahvikepalat ja ruuvit sitoo jo paljon. Liimankäyttö hyvin suositeltavaa ruuvien kanssa. Poratapit on parempia miltei kun ruuvit. Hyvillä puristimilla ja kunnon mitoittamisella poratappiliitos on kestävämpi kuin ruuviliitos. Tosin ruuviliitos on aavistuksen helpompi toteuttaa kotioloissa.
 
Vielä lopuksi. Tälläiset "ilmanpaine saattaa repiä 20mm saumalevyn paskaksi helposti" -jutut on kummitustarinoita. Yleensä tehdään se virhe että sidotaan liimalevy poikkisyittäin puu palalla joka liimataan ja/tai ruuvataan liian tiviisti poikittain saumalevyyn jolloin levyn pienikin eläminen saattaa narauttaa sen halki koska sidonta tai vahvike ei jousta siinä suunnassa yhtään missä puu elää eniten.
 
Nykypäivän liimoilla saumalevyn heikoimmaksi kohdaksi muodostuu itse puuaines sauman vierestä. Olemme useamman kerran kokeilleet tätä koulussa. Liimasimme 2kpl 5mm paksua koivuista liuskaa yhteen ja annoimme kuivaa yön yli. Seuraavana päivänä saimme pienen vääntämisen jälkeen ne kaksi palaa erilleen ja silti sauma oli kiinni edelleen.
 
Kyllä se vanerikin toimii. :)

Kiitos valaisevista vastauksista!
 
Kaappi tulee vanerista. Liimalevy olisi ollut ihan kiintoisaa kokeilla, mutta hinta on korkeampi ja en halua mitään ongelmia elämisen tai vastaavan johdosta.
 
Kaapin seinämien paksuus on vielä harkinnan alla. Tarkoitukseni on tehdä tarkoituksella resonoiva kaappi, koemielessä. Edelliset kaapit oli 15 ja 18mm vanerista. Tekisi mieli kokeilla vähän elävämpää kaappia jossa olisi rennompi ääni.
 
Mistä ne kaapin kuminat aiheutuvat? Ja onko muuta keinoa välttää niitä kuin tehdä kaapin seinät niin massiivisiksi, etteivät ne resonoi?
 
Paljonko olisi järkevä vanerin paksuus, jos haluan resonoivan kaapin, joka kuitenkin soi ja toimii käyttökelpoisesti? Pitäisikö sivujen olla eri vahvuutta kuin etu- ja takalevyn? Harkinnassa on tosiaan ollut että tekisin kaapin 9 tai 12mm vanerista, tai sitten niiden yhdistelmästä niin että etu- ja takalevy olisi 9mm ja sivut 12mm.
 
Voihan se olla että noilla paksuuksilla kaapista tulee täysi susi mutta sitten sitä ei tarvitsekaan enää kokeilla uudestaan :-)

Kiitos valaisevista vastauksista!
 
Kaappi tulee vanerista. Liimalevy olisi ollut ihan kiintoisaa kokeilla, mutta hinta on korkeampi ja en halua mitään ongelmia elämisen tai vastaavan johdosta.
 
Kaapin seinämien paksuus on vielä harkinnan alla. Tarkoitukseni on tehdä tarkoituksella resonoiva kaappi, koemielessä. Edelliset kaapit oli 15 ja 18mm vanerista. Tekisi mieli kokeilla vähän elävämpää kaappia jossa olisi rennompi ääni.
 
Mistä ne kaapin kuminat aiheutuvat? Ja onko muuta keinoa välttää niitä kuin tehdä kaapin seinät niin massiivisiksi, etteivät ne resonoi?
 
Paljonko olisi järkevä vanerin paksuus, jos haluan resonoivan kaapin, joka kuitenkin soi ja toimii käyttökelpoisesti? Pitäisikö sivujen olla eri vahvuutta kuin etu- ja takalevyn? Harkinnassa on tosiaan ollut että tekisin kaapin 9 tai 12mm vanerista, tai sitten niiden yhdistelmästä niin että etu- ja takalevy olisi 9mm ja sivut 12mm.
 
Voihan se olla että noilla paksuuksilla kaapista tulee täysi susi mutta sitten sitä ei tarvitsekaan enää kokeilla uudestaan :-)
 
Kaikilla rakenteilla on resonanssitaajuuksia. Se taas millä taajuusalueella ne ovat, riippuu lähinnä rakenteen jäykkyydestä ja massasta. Jäykempi rakenne tarkoittaa korkeampaa värähtelytajuutta ja massaltaan suurempi pienempää. Levyä paksunnettaessa (tai ohennettaessa) tietysti sekä massa että jäykkyys molemmat kasvavat (tai pienenevät), mutteivät samassa suhteesssa. Jäykkyys kasvaa huomattavasti nopeammin kuin massa, joten paksummat seinät tarkoittavat värähtelytaajuksien siirtymistä ylemmäs. Toinen asia mikä vaikuttaa on tietty se, että jäykempää koteloa on hankalampi saada värähtelemään. Jonkinlaisen käsityksen kaapin resonanssitaajuuksista saat koputtelemalla sen pintaa. Se mikä kopautuksen jälkeen kuuluu on juuri tätä ominaisvärähtelyä.
 
Itselläni on ollut vain tuollaisia jäykkiä ja massiivisia soimattomaksi tarkoitettuja kaappeja, joten en käytännön puolesta tiedä mitään, yllä oleva on lähinnä pohdintoja mekaniikan opintojen pohjalta.
 
Kuminat voivat johtua paitsi kotelon resonanssista, myös kotelon suunnittelusta. Tätä asiaa voi suljetun tai refleksikaapin osalta tutkia esim. WinISD:llä. Muuttamalla kotelon (ja mahdollisten refleksiputkien) kokoa huomaa kuinka bassovaste muuttuu ja joillakin yhdistelmillä bassolle saa aikaan melkoisia piikkejä. WinISD käsittääkseni otaksuu kotelon itsessään täysin jäykäksi, mutta näinhän ei todellisuudessa ole. Joskin useimmat kotelot lienevät riittävän jäykkiä, ettei tarkkuus liiemmin kärsi.
 
Hmm.. tais mennä vähän ohi alkuperäisen aiheen.

Kaappi tulee vanerista. Liimalevy olisi ollut ihan kiintoisaa kokeilla, mutta hinta on korkeampi ja en halua mitään ongelmia elämisen tai vastaavan johdosta.
 
Täyspuu VOI elää jopa 1% syiden sivuittaissuuntaan. Käytännössä metri elää sentin.
Valtaosin näi ei kuitenkaan käy vaan metrin saumalevy elää noin 5mm, samassa huoneessa koko ajan ollessa ei välttämättä sitäkään.
 
Roudatessakin tuo sentin eläminen on aika epätodennäköistä, sen kaapin pitäis seistä ulkona useampia tunteja. Sivujen eläminen tosiaan ei haittaa kun tekee ne niin kuin olex tur edellä sanoi.
 
Kannen voi liimata PVAC liimalla, jiiri liitoksilla sivuihin kiinni(sivujen ja kannen reuna on 45 asteen kulmassa) jolloin eläminen työntää sitä noin pari milliä ulospäin. Liima joustaa sen verran helposti, eikä kansi poksahda pois.

Kaikilla rakenteilla on resonanssitaajuuksia. Se taas millä taajuusalueella ne ovat, riippuu lähinnä rakenteen jäykkyydestä ja massasta. Jäykempi rakenne tarkoittaa korkeampaa värähtelytajuutta ja massaltaan suurempi pienempää. Levyä paksunnettaessa (tai ohennettaessa) tietysti sekä massa että jäykkyys molemmat kasvavat (tai pienenevät), mutteivät samassa suhteesssa. Jäykkyys kasvaa huomattavasti nopeammin kuin massa, joten paksummat seinät tarkoittavat värähtelytaajuksien siirtymistä ylemmäs. Toinen asia mikä vaikuttaa on tietty se, että jäykempää koteloa on hankalampi saada värähtelemään. Jonkinlaisen käsityksen kaapin resonanssitaajuuksista saat koputtelemalla sen pintaa. Se mikä kopautuksen jälkeen kuuluu on juuri tätä ominaisvärähtelyä.
 
Näin se näyttäisi olevan. Olen koputellut nykyisiä kaappejani, ja niissä on varsin tiukka ja korkeahko koputus saundi. Verstaalla koputtelin eri paksuisia vanerilevyjä, ja huomasin, että 6mm vaneri kopisee matalammalta, mutta ääni on velttoa, vähän pahvinen. 9mm kopisee vähän korkeammalta ja tiukemmin, ja se alkaa jo kuulostaa puulta. Tästä paksummat levyt kopisevat vielä korkeammalta, ja tiukemmin.
 
Saa nähdä minkälainen kaapista tulee. Kaapin mitat perustuvat kultaisen leikkauksen suhteisiin, mistä olen vetänyt sivuja ja etu- ja takalevyä alhaalta ulospäin 5% astetta, niin että tuloksena on jyrkkäseinäinen pyramidi, joka on päältä katkaistu tasaiseksi levyksi. Päällä on sopivasti tilaa vahvistimen nupille. Etukanteen on tarkoitus laittaa 2 kaiutin elementtiä, toinen ylös ja toinen alas, niin että kumpikin on vähän eri puolella keskiviivaa. Piirustuksissa se näyttää ihan vänkältä peliltä :-)
 
Pintakäsittelystä en sitten tiedä, varmaan petsi ja lakka, tai sitten maali. Mitä pintakäsittelyä kannattaisi käyttää, jos haluaa että kaappi resonoi mahdollisimman vapaasti? Ei varmaan kannata paljoa laittaa massaa pintaan, kun luulisi sen sitten häiritsevän resonointia?

No jos sen haluaa näyttävän oikealta kaiutinkaapilta niin vedä warnexilla.
Menee struktuuritelallakin ihan hyvin pintaan kuulemma.
Itse olen vetänyt noi omat kyhäelmät ruiskuttamalla ensin reilusti ohennetun warnexin pohjalle ja sitten alustamassa-(röpö)ruiskulla miedosti ohennetulla kamalla kuvio pintaan ja hyvältä näyttää.
 
Tuskin tuo pintakäsittelyn materiaali paljoa vaikuttaa sointiin tai jäykkyyteen, pääasia mun mielestä että jos näkee paljon vaivaa jonkun rakentamiseen, sen pitää näyttää hyvältä :)
 
Tolexit ym on saatanasta, ja kerran kun värjää niin ei paluuta pinnoitteluun kankailla enää ole :)